Kauppakamarin visio 2050: Polttavan osaajapulan ratkaisut avaavat tulevaisuuden

7.6.2022 16:30:00 EEST | Helsingin seudun kauppakamari | Tiedote

Jaa

Helsingin seutu on vuonna 2050 Itämeren alueen kilpailukykyisin ja kiinnostavin metropolialue. Vetovoiman varmistamisessa avainrooliin nousevat osaava työvoima sekä seudulliset maankäytön, asumisen ja liikenteen ratkaisut. Helsingin seudun kauppakamari julkisti 7. kesäkuuta 2022 vuoteen 2050 ulottuvan tulevaisuusvision.

Helsingin seudun kauppakamari on koonnut jäsentensä ja luottamushenkilöidensä kanssa Helsingin seudun tulevaisuusvisioon edellytyksiä, joilla alueesta kehittyy paras mahdollinen paikka harjoittaa menestyvää yritystoimintaa. Kauppakamarin toimitusjohtaja Pia Pakarinen korostaa, että seudun toimijoiden on puhuttava tulevaisuuden suunnasta yhdessä.

”Metropolialueemme tarvitsee kattavaa vuoropuhelua tulevaisuuden suunnasta. Esitämme visiossa toimenpiteitä, joilla Itämeren kilpailukykyisin ja kiinnostavin seutu rakentuu”, Pakarinen tiivistää.

Osaajapulan ratkaiseminen ei odota

Helsingin seutu tarvitsee uutta osaamista ja uusia osaajia. Kauppakamari haluaa helpottaa polttavaa osaajapulaa, sillä ilman osaajapulan ratkaisemista, muut ponnistelut jäävät turhiksi.

”Kaikki kynnelle kykenevät pitää saada työhön”, Pakarinen sanoo painokkaasti. Hänen mukaansa vain työperäinen maahanmuutto voi ratkaista jyrkästi pahenevan osaajapulan.

”Tarvitsemme pelkästään Helsingin seudulle vuosittain 20 000 ulkomaista osaajaa. Vieraskielisten työllisyysaste on saatava muun väestön tasolle jo vuoteen 2030 mennessä. Osaajapula ei kosketa vain Suomea vaan se on globaali haaste. Lupaprosessien sujuvuus on vasta itsestäänselvyys, sen lisäksi tarvitaan ylivoimainen palvelutarjonta ulkomaisille osaajille. Meidän pitää luoda uudenlainen ja toimiva VIP-väylä, jolla houkuttelemme ihmiset tänne töihin”, linjaa Pakarinen.

Kauppakamari on Pakarisen mukaan jatkossa entistäkin keskeisempi kumppani yritysten ja julkisen sektorin välillä osaamisen kehittämisessä ja osaavan työvoiman tarpeissa. ”Ulkomaiset investoinnit ja kansainvälisesti kiinnostavat yritykset houkuttelevat tänne uusia investointeja ja myös uusia osaajia”, Pakarinen kiteyttää.

”Helsingin seudun on tarjottava maailman parasta koulutusta. Työikäisille on kohdennettava koulutusmahdollisuuksia ja kannustimia osaamisen kehittämiseen koko työuran läpi. Kenenkään ei pitäisi joutua muuttamaan pois Helsingin seudulta sen takia, että opiskelupaikka puuttuu. Vuoteen 2030 mennessä vähintään 40 % Suomen korkeakoulupaikoista sijaitsee Helsingin seudulla”, Pakarinen visioi.

Toimiva logistiikka, riittävä kaavoitus

Kauppakamarin visiossa on toimenpiteitä myös maankäyttöön, asumiseen, liikenteeseen ja logistiikkaan.

”Seudun vetovoima vahvistuu, kun saamme tänne vuosittain miljardiluokan investointeja. Kunnat ja yritykset tarvitaankin nyt yhdessä tavoittelemaan suurinvestointeja maailmalta. Helsingin seudulla pitäisi myös panostaa suomalaisen teollisuuden houkutteluun takaisin juurilleen. Tämä parantaisi toimintavarmuutta ja ympäristövastuullisia toimitusketjuja”, Pakarinen listaa. ”Myös kansainvälisiä toimijoita tulee houkutella sijoittamaan uutta teollisuustoimintaa Helsingin seudulle”, hän jatkaa.

”Kiritämme kuntien suunnittelijoita ja päättäjiä luomaan uudenlaisia ratkaisuja kaupunkikehityksen haasteisiin. Käymme aktiivista keskustelua sääntelystä ja sen ongelmista. Huolehdimme myös, että seudun yritysten rakentamisen ja liikenteen tarpeet ymmärretään kaavoituksessa. Vaikutamme Helsingin keskusta-alueen kehittämiseen ja edistämme sallimisen kulttuuria seudulla”, Pakarinen vakuuttaa.

Pakarinen katsoo, että Helsingin seutua tulee kehittää kestävien ratkaisujen mallialueena.

”Seudun tulee mahdollistaa monipuolisten uusiutuvien energianlähteiden ja uusien energiantuotannon ratkaisujen käyttö. Innovaatiotoimintaa tulee kasvattaa mahdollisimman useiden eri toimialojen yritysten välisellä synergialla. Tällä alueella on kaikki mahdollisuudet kohota start up -kiihdyttämönä Euroopan ykköseksi”, Pakarinen painottaa.

Helsingin seudun kauppakamarin tulevaisuusvisioon on osallistunut kevään 2022 aikana yli 300 luottamushenkilöä ja jäsentä, ja yhteistyökumppanina vision laatimisessa Kauppakamarilla on ollut aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI.

”Pistämme itsemme likoon vision puolesta ja sitoudumme tekemään oman osuutemme. Haastamme päättäjät mukaan talkoisiin – tai esittämään paremman vision”, Pakarinen vakuuttaa.

Avainsanat

Helsingin seudun kauppakamari Helsingin seutu 2050 -visio kauppakamari visiotyö

Yhteyshenkilöt

Pia Pakarinen, Helsingin seudun kauppakamari, toimitusjohtaja, pia.pakarinen@helsinki.chamber.fi, p. 040 529 4989 

Markku Lahtinen, johtaja, Helsingin seudun kauppakamari, p. 050 571 3564,
markku.lahtinen@helsinki.chamber.fi

Tiina Tikander, Helsingin seudun kauppakamari, viestintäpäällikkö, tiina.tikander@helsinki.chamber.fi, p. 046 878 7540 

Kuvat

Liitteet

MDI_Helsingin seudun visio 2050_raportti_web.pdf

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin seudun kauppakamari
Kalevankatu 12
00100 Helsinki

http://helsinki.chamber.fi/fi/

Helsingin seudun kauppakamari vahvistaa yritysten menestystä osallistumalla aktiivisesti Helsingin seudun kehittämiseen. Kauppakamariin kuuluu 21 kunnan alueelta yli 7 000 palveluja, kauppaa ja teollisuutta edustavaa yritystä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin seudun kauppakamari

Muistutuskutsu medialle: Miten poliitikot huomioivat Uudenmaan päätöksissään?16.9.2026 13:08:10 EEST | Kutsu

Uusimaa tuottaa noin 40 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta ja yli puolet maan TKI-investoinneista. Kun Uusimaa menestyy, se kantaa koko Suomea verotuloina, työpaikkoina ja kansainvälisenä kilpailukykynä. Helsingin seudun, Länsi-Uudenmaan ja Riihimäen-Hyvinkään kauppakamarit kutsuvat toimittajat kuuntelemaan paneelikeskustelua, jonka aiheena on Uudenmaan merkitys. Keskustelemassa ovat eduskuntaryhmän puheenjohtaja Otto Andersson (RKP), kolmas varapuheenjohtaja Simo Grönroos (PS), kansanedustaja Atte Harjanne (vihr.), kansanedustaja Jarno Limnéll (kok.), eduskuntaryhmän puheenjohtaja Aino-Kaisa Pekonen (vas.) ja kansanedustaja Nasima Razmyar (SDP).

Kutsu medialle: Miten poliitikot huomioivat Uudenmaan päätöksissään?9.9.2026 13:15:00 EEST | Kutsu

Ajatusjohtajuus vaikuttaa liiketoimintapäättäjien kumppanivalintoihin – ”Yrityksen ajatusjohtajuutta ei voi jättää yksin henkilöstön varaan”31.8.2026 08:41:35 EEST | Tiedote

Merkittävä osa liiketoimintapäättäjistä hyödyntää yritysten asiantuntijasisältöjä päätöksenteon tukena, ja jopa neljä viidestä kertoo ajatusjohtajuuden vaikuttavan kumppanivalintoihin, käy ilmi Ajatusjohtajuuden tila 2026 -tutkimuksesta. Vapa Median ja Iro Researchin toteuttama tutkimus perustuu 150 suomalaisen suuryrityksen C-tason johtajan haastatteluihin. Ajatusjohtajuudesta on tullut tärkeä yritysten kilpailutekijä. Viestintäasiantuntijat Ida Hakola ja Jasmiina Parta tarkastelevat ilmiötä uudessa kirjassaan Ajatusjohtajuus – Kohti yrityksen kasvollista vaikutusvaltaa. Kirjoittajien mukaan yritysten on yhä vaikeampi rakentaa luottamusta pelkän yritysbrändin varaan. Asiakkaat ja yhteistyökumppanit haluavat nähdä, keitä yrityksen takana on, mitä he ajattelevat ja millaiseen asiantuntemukseen yrityksen ratkaisut perustuvat. Tekoälyn aikakaudella geneerinen yritysviestintä menettää tehoaan samalla, kun kasvollinen asiantuntijuus korostuu.

Helsingin seudun yritykset eivät innostu pääkaupunkiseudun kaupunkien yhdistämisestä – yhteistyön tiivistämistä erityisesti maankäyttöasioissa toivotaan21.8.2026 07:00:00 EEST | Tiedote

Kuntien yhteistyön tiivistäminen ilman hallinnollista yhdistymistä on yritysjohtajien suosituin yksittäinen vaihtoehto Helsingin seudun kuntarakenteen kehittämiseksi. Vaihtoehdon valitsi 30 prosenttia Helsingin seudun kauppakamarin kyselyyn vastanneista. Nykyistä mallia pitää yritysten kannalta riittävänä joka neljäs (25 %). Helsingin, Espoon ja Vantaan yhdistymisen valitsi vajaa viidennes (19 %) ja Helsingin ja Vantaan yhdistymisen kahdeksan prosenttia vastaajista, selviää Helsingin seudun kauppakamarin jäsenyrityksilleen tekemästä kyselystä. Vastaajat saivat valita kuudesta vaihtoehdosta enintään kolme vaihtoehtoa.

Suhdannepulssi: Helsingin seudun yritysten suhdannenäkymät kääntyivät plussalle – ”Työvoiman kysyntä on vahvistumassa”18.8.2026 07:00:00 EEST | Tiedote

Helsingin seudun yritysten suhdannenäkymät seuraavalle kolmelle kuukaudelle ovat positiivisia ensimmäistä kertaa Helsingin seudun kauppakamarin Suhdannepulssin nelivuotisessa historiassa. Myös näkemykset liikevaihdosta ja kannattavuudesta ovat parantuneet selvästi maaliskuusta. "Usko kasvuun on palannut laajalti. Kyse ei ole yksittäisten toimialojen noususta, vaan odotukset ovat myönteiset lähes kaikilla toimialoilla", sanoo Helsingin seudun kauppakamarin vaikuttamistyön johtaja Markku Lahtinen. Vastaajien arviot työllisyydestä olivat odotettua paremmat: taso on pysynyt neutraalina. "Todennäköistä on, että työvoiman kysyntä vahvistuu Helsingin seudulla jo tämän vuoden puolella. Myös rakentamisen sekä kuljetuksen ja varastoinnin parantuvat näkymät lisäävät työvoiman kysyntää. Lomautusten väheneminen on myönteinen signaali työmarkkinoilta", sanoo Markku Lahtinen.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme