Keskuskauppakamari

Kauppakamarit: Liikenteen taloudellinen merkitys huomioitava 12-vuotisessa liikennejärjestelmäsuunnitelmassa

Jaa

Kauppakamarit pitävät lausuntokierroksella ollutta 12-vuotiseen liikennejärjestelmäsuunnitelmaan liittyvää liikenne- ja viestintäviraston selvitystä liikennejärjestelmän nykytilasta ja toimintaympäristön muutoksista kattavana. Liikenteen taloudellinen merkitys ansaitsisi kuitenkin enemmän huomiota selvityksessä.

”Julkaisu ansaitsee laajuudessaan ison kiitoksen. Se antaa oivallisen taustan 12-vuotiselle liikennejärjestelmäsuunnitelmalle”, sanoo Keskuskauppakamarin johtava liikenne- ja elinkeinopoliittinen asiantuntija Päivi Wood. 

12-vuotisen liikennejärjestelmäsuunnitelman yhteiskunnalliset päämäärät eli ilmastonmuutoksen torjunta, Suomen kilpailukyvyn edistäminen ja alueiden elinvoima ja saavutettavuus ovat kauppakamarien mielestä kannatettavia. Iso kysymys on, millä keinoilla nämä päämäärät saavutetaan.  

12-vuotinen suunnitelma tulee määrittämään vahvasti sitä, miltä suomalainen liikennepolitiikka näyttää seuraavalla vuosikymmenellä. 

”Vankemman pohjan rakentamiseksi on tärkeää, että liikenteen taloudellista merkitystä Suomelle arvioidaan tarkemmin osana selvitystä”, Wood sanoo. 

Woodin mukaan selvitys raapaisee liikenteen merkitystä yrityksille ja yksityisille kuluttajille, mutta jättää lähes koskemattomaksi liikenteen ja siihen liittyvien toimialojen tarkastelun osana kansantaloutta.  

Suomen vientiteollisuuden vaikutus suoraan ja välillisesti on yli 46 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta. Yksi merkittävimmistä reunaehdoista viennille on toimiva ja hyväkuntoinen liikenneinfra. 

”Suomen väyläomaisuudesta huolehtiminen on ensiarvoisen tärkeää”, Wood sanoo.    

Sen lisäksi että liikenneinfran kuntoon on panostettava, on myös huomioitava liikenneverkon tärkeys tuotannollisen toiminnan edellytyksenä. Yritysten sijoittautumiseen vaikuttaa kuljetusten toimintavarmuus ja kustannustehokkuus. Yritysten toimiessa globaaleilla markkinoilla Suomen sisäisten yhteyksien toimivuus on yritysten toiminnan perusedellytys. 

”Logistiset kustannukset muodostavat ison kustannuserän yrityksille. Ison kustannuserän muodostaa valtion kassaan myös liikenteen infraan investoiminen, mutta se luo samalla kasvua ja mahdollistaa yhteiskunnan kehittymisen”, toteaa Wood.  

Suomen pitkät etäisyydet ja ohuet kuljetusvirrat asettavat omat vaikeutensa sille, miten hyvin liikenneverkko voi palvella eri tarpeita. Liikennejärjestelmäsuunnitelman toteuttamisessa tarvitaan rohkeita mutta perusteluja ratkaisuja siitä, mihin suuntaan asioita viedään.

Kauppakamarit painottavat alueellisen saavutettavuuden ja sitä kautta alueiden elinvoiman lisäämistä merkittävänä tekijänä 12-vuotisessa liikennejärjestelmäsuunnitelmassa.

”On myös tärkeää, että taloudellisia ohjauskeinoja ei jätetä täysin sivuun suunnitelmaa valmisteltaessa”, Wood painottaa. 

Lue Keskuskauppakamarin koko lausunto täältä.

Tietoja julkaisijasta

Keskuskauppakamari
Keskuskauppakamari
PL 1000
00101 Helsinki

http://kauppakamari.fi/

Keskuskauppakamari työskentelee valtakunnallisesti elinkeinoelämän hyväksi, elinvoimaisen Suomen puolesta. Haluamme helpottaa yritysten toimintaedellytyksiä verotuksen, liikenteen ja lainsäädännön saralla sekä kansainvälisessä kaupassa. Edistämme yritysten itsesääntelyä sekä tarjoamme monipuolisia asiantuntijapalveluja elinkeinoelämän tarpeisiin. 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Keskuskauppakamari

Hyviä uutisia työmarkkinoilta: Työllisyysaste nousi 73 prosenttiin24.1.2020 09:02:18 EETTiedote

Työllisyys on 55 000 työllisen päässä hallituksen asettamasta tavoitteesta. Luku käy ilmi Keskuskauppakamarin työllisyystavoitelaskurista, jossa seurataan hallituksen työllisyystavoitteen etenemistä. Työllisyysasteen kehitystä voi seurata osoitteessa www.tyollisyystavoite.fi. Sivustolla pidetään myös kirjaa päätösperäisistä työllisyystoimista ja niiden työllisyysvaikutuksista.

Keskuskauppakamari: Nuoret ensin ulos työpaikoilta -ehdotus on syrjintää ja jäykentäisi työmarkkinoita entisestään17.1.2020 11:16:45 EETTiedote

Helsingin Sanomat nosti 16.1.2020 esiin mahdollisen listan hallituksen keinoista parantaa työllisyyttä. Jutussa kerrotaan SDP:n ja SAK:n kannattavan uudistusta, jonka seurauksena työnantaja joutuisi irtisanomistilanteessa antamaan potkut ensin nuoremmille työntekijöille. Kyse on ns. LiFo eli Last In First Out -periaatteesta, jota sovelletaan Ruotsissa. ”Kyseessä ei olisi suoranaisesti työllisyystoimi, vaan ennemminkin tapa syrjiä nuorempia työntekijöitä. Edellä kuvattu jo nykyään vahvan irtisanomissuojan tiukennus jäykentäisi Suomen työmarkkinoita entisestään”, Keskuskauppakamarin pääekonomisti Mauri Kotamäki sanoo. Kansainvälisissä vertailuissa Suomi sijoittuu nykyäänkin melko huonosti työmarkkinoiden joustavuutta kuvaavissa indekseissä, Kotamäki muistuttaa. Asiakokonaisuus ei ole pelkästään mielipideasia, vaan Ruotsin LiFo-järjestelmästä on julkaistu tutkimuksia taloustieteen parhaissa lehdissä. ”Erityisen tutkittua on 2000-luvun alussa Ruotsissa säädetty uudistus, jossa alle 11 henk

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme