Kauppakamarit listaavat Suomen tärkeimmät liikennehankkeet: Pisararataan satsattava tulevaisuudessa
10.9.2020 06:00:00 EEST | Helsingin seudun kauppakamari | Tiedote

Helsingin seutu on maan suurin ja kansainvälisin yritystoiminnan keskittymä, jonka voimakas kasvu tuo haasteita liikennejärjestelmälle. Liikenteen sujuvuus ja sen päästöjen vähentäminen edellyttävät, että liikkuminen seudulla perustuu tulevaisuudessa yhä enemmän joukkoliikenteeseen – erityisesti raideliikenteeseen.
- On ilahduttavaa, että useita tuoreen MAL-neuvottelutuloksen mukaisia raideliikennehankkeita on lähdössä liikkeelle jo ensi vuonna. Valtion tulisi viimein sitoutua myös Pisararadan toteuttamiseen. Pisara sujuvoittaisi merkittävästi metropolialueen työmatkaliikennettä ja vapauttaisi raidekapasiteettia kaukoliikenteen käyttöön, toteaa maankäyttö- ja liikenneasioiden päällikkö Tiina Pasuri Helsingin seudun kauppakamarista.
Helsingin satamien kautta saapuu valtaosa kaupan tuontitavarasta, jonka jakelu muualle Suomeen tapahtuu seudun logistiikkakeskusten kautta. Niin ikään merkittävä osa viennistä kulkee Helsingin satamien kautta. Metropolialueen tiivistyvä kaupunkirakenne aiheuttaa suuria haasteita tavaraliikenteelle.
- Keski-Uudeltamaalta puuttuu kunnollinen logistiikan poikittaisyhteys valtateiden 3 ja 4 väliltä, mikä aiheuttaa ongelmia valtakunnalliselle raskaalle liikenteelle. Kehä IV:n rakentamista tuleekin kiirehtiä. Lisäksi pääkaupunkiseudulla on huutava pula raskaalle liikenteelle tarkoitetuista taukopaikoista. Vuosien jahkailun jälkeen tulisi taukopaikka-asiassa päästä toteutusvaiheeseen, vaatii Pasuri.
Tavaroiden ja ihmisten liikkuminen kustannustehokkaasti, sujuvasti ja ympäristöystävällisesti on tärkeää Suomen kilpailukyvyn ja päästövähennystenkin näkökulmasta.
- Suomi on viennistä riippuvainen maa ja hyvillä liikenneyhteyksillä on mahdollista kuroa kiinni muiden maiden matkaa markkinoille. Sujuvat liikenneyhteydet ovat merkittävä tekijä yritysten sijoittautumiselle ja pysymiselle Suomessa. Liikenneverkot ovat yhteiskunnan eri toimintojen mahdollistaja, sanoo Keskuskauppakamarin liikenne- ja elinkeinopolitiikan johtava asiantuntija Päivi Wood.
Wood muistuttaa, että liikennehankkeiden rahoituksessa tulee myös hyödyntää EU:n elvytyspaketti. Kasvua edistäviä pitkän aikavälin suuria raidehankkeita tulee nopeuttaa ja elpymispaketin hyödyntäminen pienemmissä ja nopeasti käynnistettävissä hankkeissa helpottaa Suomen väyläverkoston mittavan korjausvelan lyhentämistä.
Liikennehankelistaus tunnistaa alueittain vaikuttavimmat toimenpiteet, joilla kuljetusten tehokkuus voidaan varmistaa. Kauppakamariverkoston julkaisu täydentää kokonaiskuvaa liikenteen nykytilasta ja muutostarpeista ja kattaa tasapuolisesti kaikki Suomen eri alueet ja niiden erityispiirteet.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Lisätietoja
Markku Lahtinen, johtaja, Helsingin seudun kauppakamari, p. 050 571 3564, markku.lahtinen@chamber.fi
Tiina Pasuri, maankäyttö- ja liikenneasioiden päällikkö, p. 050 62 905, tiina.pasuri@chamber.fi
Kuvat
Liitteet
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Helsingin seudun kauppakamari vahvistaa yritysten menestystä osallistumalla aktiivisesti Helsingin seudun kehittämiseen. Kauppakamariin kuuluu 21 kunnan alueelta yli 7 000 palveluja, kauppaa ja teollisuutta edustavaa yritystä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin seudun kauppakamari
Muistutuskutsu medialle: Miten poliitikot huomioivat Uudenmaan päätöksissään?16.9.2026 13:08:10 EEST | Kutsu
Uusimaa tuottaa noin 40 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta ja yli puolet maan TKI-investoinneista. Kun Uusimaa menestyy, se kantaa koko Suomea verotuloina, työpaikkoina ja kansainvälisenä kilpailukykynä. Helsingin seudun, Länsi-Uudenmaan ja Riihimäen-Hyvinkään kauppakamarit kutsuvat toimittajat kuuntelemaan paneelikeskustelua, jonka aiheena on Uudenmaan merkitys. Keskustelemassa ovat eduskuntaryhmän puheenjohtaja Otto Andersson (RKP), kolmas varapuheenjohtaja Simo Grönroos (PS), kansanedustaja Atte Harjanne (vihr.), kansanedustaja Jarno Limnéll (kok.), eduskuntaryhmän puheenjohtaja Aino-Kaisa Pekonen (vas.) ja kansanedustaja Nasima Razmyar (SDP).
Kutsu medialle: Miten poliitikot huomioivat Uudenmaan päätöksissään?9.9.2026 13:15:00 EEST | Kutsu
Uusimaa tuottaa noin 40 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta ja yli puolet maan TKI-investoinneista. Kun Uusimaa menestyy, se kantaa koko Suomea verotuloina, työpaikkoina ja kansainvälisenä kilpailukykynä. Helsingin seudun, Länsi-Uudenmaan ja Riihimäen-Hyvinkään kauppakamarit kutsuvat toimittajat kuuntelemaan paneelikeskustelua, jonka aiheena on Uudenmaan merkitys. Keskustelemassa ovat eduskuntaryhmän puheenjohtaja Otto Andersson (RKP), kolmas varapuheenjohtaja Simo Grönroos (PS), kansanedustaja Atte Harjanne (vihr.), kansanedustaja Jarno Limnéll (kok.), eduskuntaryhmän puheenjohtaja Aino-Kaisa Pekonen (vas.) ja kansanedustaja Nasima Razmyar (SDP).
Ajatusjohtajuus vaikuttaa liiketoimintapäättäjien kumppanivalintoihin – ”Yrityksen ajatusjohtajuutta ei voi jättää yksin henkilöstön varaan”31.8.2026 08:41:35 EEST | Tiedote
Merkittävä osa liiketoimintapäättäjistä hyödyntää yritysten asiantuntijasisältöjä päätöksenteon tukena, ja jopa neljä viidestä kertoo ajatusjohtajuuden vaikuttavan kumppanivalintoihin, käy ilmi Ajatusjohtajuuden tila 2026 -tutkimuksesta. Vapa Median ja Iro Researchin toteuttama tutkimus perustuu 150 suomalaisen suuryrityksen C-tason johtajan haastatteluihin. Ajatusjohtajuudesta on tullut tärkeä yritysten kilpailutekijä. Viestintäasiantuntijat Ida Hakola ja Jasmiina Parta tarkastelevat ilmiötä uudessa kirjassaan Ajatusjohtajuus – Kohti yrityksen kasvollista vaikutusvaltaa. Kirjoittajien mukaan yritysten on yhä vaikeampi rakentaa luottamusta pelkän yritysbrändin varaan. Asiakkaat ja yhteistyökumppanit haluavat nähdä, keitä yrityksen takana on, mitä he ajattelevat ja millaiseen asiantuntemukseen yrityksen ratkaisut perustuvat. Tekoälyn aikakaudella geneerinen yritysviestintä menettää tehoaan samalla, kun kasvollinen asiantuntijuus korostuu.
Helsingin seudun yritykset eivät innostu pääkaupunkiseudun kaupunkien yhdistämisestä – yhteistyön tiivistämistä erityisesti maankäyttöasioissa toivotaan21.8.2026 07:00:00 EEST | Tiedote
Kuntien yhteistyön tiivistäminen ilman hallinnollista yhdistymistä on yritysjohtajien suosituin yksittäinen vaihtoehto Helsingin seudun kuntarakenteen kehittämiseksi. Vaihtoehdon valitsi 30 prosenttia Helsingin seudun kauppakamarin kyselyyn vastanneista. Nykyistä mallia pitää yritysten kannalta riittävänä joka neljäs (25 %). Helsingin, Espoon ja Vantaan yhdistymisen valitsi vajaa viidennes (19 %) ja Helsingin ja Vantaan yhdistymisen kahdeksan prosenttia vastaajista, selviää Helsingin seudun kauppakamarin jäsenyrityksilleen tekemästä kyselystä. Vastaajat saivat valita kuudesta vaihtoehdosta enintään kolme vaihtoehtoa.
Suhdannepulssi: Helsingin seudun yritysten suhdannenäkymät kääntyivät plussalle – ”Työvoiman kysyntä on vahvistumassa”18.8.2026 07:00:00 EEST | Tiedote
Helsingin seudun yritysten suhdannenäkymät seuraavalle kolmelle kuukaudelle ovat positiivisia ensimmäistä kertaa Helsingin seudun kauppakamarin Suhdannepulssin nelivuotisessa historiassa. Myös näkemykset liikevaihdosta ja kannattavuudesta ovat parantuneet selvästi maaliskuusta. "Usko kasvuun on palannut laajalti. Kyse ei ole yksittäisten toimialojen noususta, vaan odotukset ovat myönteiset lähes kaikilla toimialoilla", sanoo Helsingin seudun kauppakamarin vaikuttamistyön johtaja Markku Lahtinen. Vastaajien arviot työllisyydestä olivat odotettua paremmat: taso on pysynyt neutraalina. "Todennäköistä on, että työvoiman kysyntä vahvistuu Helsingin seudulla jo tämän vuoden puolella. Myös rakentamisen sekä kuljetuksen ja varastoinnin parantuvat näkymät lisäävät työvoiman kysyntää. Lomautusten väheneminen on myönteinen signaali työmarkkinoilta", sanoo Markku Lahtinen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme

