Kauppakeskukset ovat entistä hyvämaineisempia ja onnistuneet vastaamaan ihmisten odotuksiin

Suomen suurimpien kauppakeskusten maineen ja luottamuksen taso tutkittiin nyt kolmatta vuotta peräkkäin. Aiempaa useampi kauppakeskus oli maineeltaan hyvällä tasolla (yli 3.50, asteikolla 1–5), eikä yksikään kauppakeskus ollut enää heikkomaineinen (kokonaismaineen arvosana alle 3.00).

Nähdäksesi tämän sisällön lähteestä t-media.fi, anna hyväksyntä sivun yläosasta.

Kuva: Kauppakeskusten Luottamus&Maine 2022 -tutkimus. Liikepinta-alan ja myynnin määrällä mitattuna 12 suurinta kotimaista kauppakeskusta, joiden sijoitus listalla pohjautuu tutkimuksessa saatuihin mainepistemääriin. Arviointiasteikko on 1-5. Taulukossa esitetyt luvut ovat keskiarvoja kunkin kauppakeskuksen saamista arvioista. Luvut on pyöristetty kahden desimaalin tarkkuudella.

 

Tutkimuksessa tarkasteltiin kansalaisten mielikuvia kauppakeskuksista kahdeksan osa-alueen kautta: avoimuus ja läpinäkyvyys, taloudellinen vakaus, kyvykäs johtaminen, uudistuminen, vuorovaikutus, tuotteet & palvelut, työpaikka sekä vastuullisuus. Näistä kauppakeskusten palveluvalikoima ja taloudellinen tilanne nähtiin keskimääräisesti hyvänä. Suhteessa heikoimmalle tasolle jäivät suomalaisten mielikuvat kauppakeskusten ympäristöä ja yhteiskuntaa kohtaan osoittamasta vastuullisuudesta sekä kauppakeskusten kyvystä kuulla ja olla vuorovaikutuksessa sidosryhmiensä kanssa.

“Uskon, että monessa kauppakeskuksessa on tunnistettu vastuullisuustyön merkitys paitsi ympäristön myös ihmisten odotusten näkökulmasta. Sisäistä työtä tämän äärellä on ehditty tehdä jo vuosia, mutta ihmisten mielikuvat eivät ehkä ole kehittyneet samassa tahdissa. Monelle kauppakeskukselle onkin keskeinen kysymys, miten tuoda sisäiset vastuullisuustoimet ihmisille näkyväksi”, T-Median tiedolla johtamisen asiantuntija Elisa Runsas sanoo.

“Mahdollinen haaste kauppakeskusten mainetyössä liittyy ihmisten alhaiseen halukkuuteen työskennellä keskuksissa. Vaikka kauppakeskuksissa työskentelevät ihmiset eivät työskentele suoraan itse kauppakeskukselle, on myös keskuksen etu, että siellä vuokralla olevat yritykset saavat rekrytoitua itselleen henkilökuntaa mahdollisimman sujuvasti. Näin yritykset kykenevät toteuttamaan omaa toimintaansa mikä edesauttaa itse kauppakeskuksen elinvoimaisuutta. Korona-aikana ihmisiä jouduttiin lomauttamaan myös kauppakeskuksista, mikä saattaa näkyä yleisenä epävarmuutena alaa kohtaan.” Runsas jatkaa.

Raision Mylly jo kolmatta vuotta maineikkain kauppakeskus, Seinäjoen Ideapark suurin nousija

Kauppakeskusten Luottamus&Maine-tutkimus paljasti Raision Myllyn Suomen hyvämaineisimmaksi kauppakeskukseksi jo kolmatta vuotta peräkkäin. Myllyn saama arvosana 3.67 on kauppakeskusten korkein mitattu kokonaismainearvosana kolmen vuoden ajanjaksolla. Yhtä lukuun ottamatta kaikki Myllyn maineen osa-alueet arvioitiin hyvälle tasolle. Kauppakeskus sai erinomaisen arvosanan liikevalikoiman sopivuudesta, asioinnin helppoudesta ja turvallisuudesta.

“Olemme Myllyssä todella ylpeitä ja otettuja siitä, että suomalaiset kokevat jo kolmantena peräkkäisenä vuotena Kauppakeskus Myllyn Suomen hyvämaineisimmaksi kauppakeskukseksi. Tulos oli meille iloinen yllätys, osasimme odottaa, että haastajia ja nousijoita muista kauppakeskuksista löytyy ja hienoa kehitystä nähtiinkin koko toimialalla. Meille on tärkeää, että Myllyn liikkeet ja kumppanit kokevat olevansa osa Myllyn menestystä, mainetta ja asiakaskokemusta ja uskomme että tulos kannustaa koko Myllyn yhteisöä kehittämään ja kehittymään. Muistamme heitä 1200 Runebergin tortulla, jotka jaamme liikkeisiin tänään henkilökohtaisesti”, Raision Myllyn toimitusjohtaja Mari Hantula kommentoi.

Seinäjoen Ideapark teki kauppakeskuksien suurimman mainenousun viime vuoteen verrattuna. Seinäjoen Ideapark onnistui parantamaan mainearvosanaansa 0.28 yksikköä ja nousi ensimmäistä kertaa vihreälle, eli hyvän maineen, tasolle.

“On mahtavaa, että työ kantaa tulosta. Teemme tietoisesti pitkälle kantavia ratkaisuja, jotta olemme vuosi vuodelta parempia ja jotta toimintamme kehittyy. Seinäjoen Ideapark on ennen kaikkea viihdekeskus ja tarkoituksenamme on tuottaa elämyksiä. Uskomme, että tapamme toimia houkuttelee enemmän kävijöitä ja saavat asiakkaamme viihtymään meillä pidempään, joka on tietysti taas liikkeidemme etu. Tarkoituksenamme on kasvaa ja päämääränämme on olla Pohjanmaan vetovoimaisin matkailukohde”, Seinäjoen Ideaparkin toimitusjohtaja Petri Häli kertoo.

Kokonaismaineen ohella Seinäjoen Ideapark kehittyi tutkituista kauppakeskuksista parhaiten yhteensä kuudessa maineen kahdeksasta eri osa-alueesta.

Näin tutkimme

T-Median Kauppakeskusten erikoistutkimuksessa 2022 selvitettiin Suomen 10 suurimman kauppakeskuksen maine Luottamus&Maine-mallilla. Yhteensä kauppakeskuksia tutkittiin 12 kpl. Tavoitteena oli selvittää kauppakeskusten maine kansalaisten keskuudessa. Parantamalla mainettaan kauppakeskus voi parantaa myös sidosryhmiensä luottamusta, halua ostaa, suositella, investoida, puolustaa kriisissä, hakea töitä, kuunnella tai tehdä yhteistyötä kauppakeskuksen kanssa.

Tutkimukseen tiedonkeruu toteutettiin sähköisellä kyselylomakkeella 26.10.–9.11.2022. Tutkimukseen vastasi yhteensä 2 049 suomalaista. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat 15-65-vuotiaat suomalaiset valtakunnallisesti (poislukien Ahvenanmaa).

Suurimpien kauppakeskusten valinnassa suuruusluokan kriteereitä oli kaksi: kauppakeskusten pinta-ala sekä myynnin määrä (Lähde: Suomen Kauppakeskusyhdistys ry, Kauppakeskukset 2022).