Kaupunkilammet vaativat huolenpitoa luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi
20.2.2023 15:06:14 EET | Helsingin yliopisto | Tiedote

Lammet ovat tärkeä osa kaupunkialueiden sinivihreää infrastruktuuria. Ne tarjoavat kaupunkilaisille monia ekosysteemipalveluita, kuten virkistystä ja tukea luonnon monimuotoisuudelle. Virkistystoiminnan ja luonnon monimuotoisuuden tukemisen välillä voi kuitenkin olla ristiriita. Esimerkiksi virkistystarkoituksessa lampiin tuodut kalat voivat vähentää vedessä elävien selkärangattomien monimuotoisuutta, mikä puolestaan saattaa rajoittaa kaupunkilampien arvoa vesiluonnon monimuotoisuuden säilyttämisessä.
Helsingin yliopistossa toimiva tutkimusryhmä selvitti, miten vesikasvien avulla voidaan edistää vedessä elävien selkärangattomien ja niitä saalistavien kalalajien yhteiseloa kaupunkilammissa.
Sarakasvit ja muut rannan vesikasvilajit voivat lisätä sukeltajakuoriaisten esiintymistä lammissa. Sukeltajakuoriaiset kertovat lampien monimuotoisuudesta, ja niiden tarve suojapaikkoina käytettäville kasveille kasvaa, kun samassa lammessa on niitä saalistavia kaloja. Kalalammissa esiintyy sukeltajakuoriaisia, kun noin 40 % lammen reunoista on rannan kasvien, kuten sarojen ja osmankäämien peitossa.
Vertailun vuoksi kalattomissa lammissa esiintyy sukeltajakuoriaisia hyvin todennäköisesti jo silloin, kun reunoista arviolta 30 % on kasvillisuuden peitossa. Tämä johtuu siitä, että sukeltajakuoriaisten saalistusriski on pienempi lammissa, joissa ei ole kaloja.
– Kaupunkilammista vesikasveja kuitenkin toisinaan poistetaan siistimistarkoituksessa, mutta luonnon monimuotoisuuden kannalta se ei ole kovin hyvä asia, sillä vedessä elävät selkärangattomat tarvitsevat kasveja erilaisiin tarkoituksiin, kuten petoeläimiltä suojautumiseen, sanoo tutkija ja artikkelin yhteyskirjoittaja Wenfei Liao Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisestä tiedekunnasta.
Mitä enemmän vesikasvillisuutta, sen parempi? Ei välttämättä!
Sukeltajakuoriaisilla on erilaisia tarpeita eri mittakaavoissa rannan kasveille. Lammen mittakaavassa sukeltajakuoriaisten esiintymisen ja kasvipeitteen välillä on positiivinen riippuvuussuhde.
Tutkiessaan sukeltajakuoriaisten monimuotoisuutta 1x1 metrin kokoisissa lampien mikroelinympäristöissä tutkijat havaitsivat kuitenkin erilaisia malleja: Tulosten mukaan rannan kasvipeitteen vaikutus sukeltajakuoriaisten monimuotoisuuteen vaihtelee mikroelinympäristöjen asteikolla sen mukaan, onko lammessa kaloja vai ei. Mitä runsaampi kasvillisuus kalalammen mikroelinympäristössä on, sitä enemmän siellä on sukeltajakuoriaislajeja ja -yksilöitä. Kalattomissa lammissa sukeltajakuoriaisten monimuotoisuus ei kuitenkaan korreloinut rannan kasvipeitteen kanssa. Toisin sanoen kasvillisuuden peittämissä ja kasvittomissa kohdissa saattaa olla yhtä monta sukeltajakuoriaislajia. Tämä johtuu siitä, että kun kaloja ei ole, sukeltajakuoriaisten saalistusriski on pieni, ja ne voivat etsiä ravintoa sekä kasvien peittämistä että paljaista kohdista.
̶ Kaupunkilaisten kannattaa aloittaa vesihyönteisten tarkkaileminen ja kaupunkiluotoon tutustuminen kaupunkilampien kasvillisuuden peittämissä kohdissa. On kuitenkin hyvä muistaa, että jotkin hyönteiset, kuten joidenkin vesiperhoslajien toukat, saattavat suosia avovettä. Siksi vesielinympäristöjä hoidettaessa kannattaakin ylläpitää sekä kasvillisuuden peittämiä että kasvittomia mikroelinympäristöjä, jotta elinympäristöt pysyvät heterogeenisinä. Näin varmistetaan, että kaupunkilammet vastaavat erilaisten vesihyönteisten tarpeisiin ja tukevat vesiluonnon laajaa monimuotoisuutta, Liao toteaa.
Yhteyshenkilöt
Wenfei Liao, wenfei.liao@helsinki.fi
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopistoPL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Tiedottaja Eeva Karmitsa, Helsingin yliopiston viestintä, puh. 0294158461
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Paikallisten kalastajien tieto täsmensi ennusteita kuhan kutualueista16.3.2026 14:17:07 EET | Tiedote
Matemaattinen mallinnus tarkentaa ympäristöpoliittista suunnittelua. Helsingin yliopiston väitöstutkimuksessa kehitettiin uusia välineitä saaristomeren vedenlaadun parannuskeinojen vertailuun ja rannikkokalojen kutualueiden seurantaan.
Puun pintakäsittely saattaa hillitä haitallisten bakteerien kasvua12.3.2026 11:00:00 EET | Tiedote
Tuoreen tutkimuksen mukaan bakteerit menestyvät paremmin käsittelemättömillä kuin käsitellyillä puupinnoilla. Tällä on merkitystä kodin ja julkisten tilojen hygienian kannalta.
Automaatio tehostaa lääkkeiden potilaskohtaista jakoa ja parantaa potilasturvallisuutta11.3.2026 12:44:06 EET | Tiedote
Sairaaloiden lääkkeiden jakoprosessien automatisointi voi merkittävästi parantaa potilasturvallisuutta ja tehostaa työnkulkuja. Uudet teknologiat vaativat kuitenkin harkittua käyttöönottoa.
Sateenkaarinuorten kokemukset mielenterveyspalveluista tuovat esiin merkittäviä puutteita9.3.2026 08:30:00 EET | Tiedote
Ongelmalliset kohtaamiset liittyivät erityisesti cisheteronormatiivisiin oletuksiin, ammattilaisten puutteelliseen osaamiseen sekä siihen, että nuoret joutuivat itse kouluttamaan ammattilaisia sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuudesta.
KUTSU 18.3.: Urheilijan hyvinvointi, kaltoinkohtelu ja oikeusturva -hankkeen päätöstilaisuus4.3.2026 08:15:00 EET | Kutsu
Tutkimushankkeessa julkaistaan nyt tulokset, jotka perustuvat laajaan, yli 3 600 urheilijan kyselyyn ja erillisiin haastatteluihin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme