Kaveri tuo vaaran viestin: pedon kokenut lajitoveri lisää myyrän lisääntymistodennäköisyyttä
Eläimillä on vaaratilanteen vakavuuden mukaan erilaisia evoluution kehittämiä strategioita, joilla ne reagoivat pedon uhkaan.
Näin havaitsi Jyväskylän ja Wienin yliopiston tutkimusryhmä, joka tutki pedon hajun vaikutusta metsämyyrien (Myodes glareolus) lisääntymiseen. Ryhmä havaitsi, että pedon eli lumikon nähneen metsämyyrän erittämä hälytysferomoni lisäsi lajitoverien lisääntymistä.
Sen sijaan pelästymättömien myyrien haju tai itse pedon haju ei vaikuttanut lisääntymistodennäköisyyteen.
"Näyttää siltä, että lajitoverilta saatu viesti pelosta on rehellinen viesti kasvaneesta petojen uhasta ja syy naaraille satsata lisääntymiseen, kertoo yksi tutkimuksen tekijöistä tohtorikoulutettava Thorbjörn Sievert Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitokselta.
Päinvastainen reaktio kuin aiemmissa tutkimuksissa
Tuoreen tutkimuksessa myyrien reaktio pedon uhkaan oli päinvastainen kuin aiemmissa tutkimuksissa. Aikaisemmin on havaittu, että myyrien lisääntyminen siirtyy tai lakkaa, kun myyrät haistavat pedon eli lumikon hajun.
Tutkijan mukaan eroa reaktiossa voi selittää pelkosignaalin erilaisuus: eläin voi tottua pedon hajuun, jos petoja on paljon ja petopaine pysyy pitkään korkeana. Petojen jättämiä hajumerkkejä on kaikkialla, jolloin myyrät ikään kuin hukkuvat informaatiotulvaan. "Pelästyneen naapurin tuoma viesti kielii kuitenkin akuutista vaarasta ja mahdollisesta hyökkäyksestä. Saaliiksi jäämisen riski kasvaa. Eläimillä voi siis vaaratilanteen vakavuuden mukaan on erilaisia evolutiivisia strategioita reagoida pedon uhkaan, esittää Thorbjörn Sievert.
Tutkimus tehtiin Jyväskylän yliopiston Konneveden tutkimusasemalla. Jyväskylän yliopisto toteutti tutkimuksen yhteistyössä Wienin yliopiston kanssa. Tutkimusta rahoitti Suomen Akatemia.
Artikkelin tiedot: Sievert, T., M. Haapakoski, R. Palme, H. Voipio, and H. Ylönen. 2019. Secondhand horror: Effects of direct and indirect predator cues on behavior and reproduction of the bank vole. Ecosphere, 7th of June 2019.
Linkki artikkeliin: : http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1002/ecs2.2765/full
Lisätiedot:
Tohtorikoulutettava Thorbjörn Sievert , thorbjorn.t.sievert@jyu.fi
Professori Hannu Ylönen, hannu.j.ylonen@jyu.fi, puh. 050 539 9542
Tutkijatohtori Marko Haapakoski, marko.j.haapakoski@jyu.fi, puh. 050 301 0756
https://www.jyu.fi/science/fi/bioenv
Facebook: jyuscience Twitter: jyscience
Avainsanat
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Kokkolan yliopistokeskus Chydenius suuntaa katseensa merelle18.9.2025 15:00:00 EEST | Kutsu
Puhdas energiasiirtymä muuttaa muun muassa sellaisten yritysten liiketoimintaympäristöä, joiden asiakkaat toimivat merialueilla tai meriliikenteeseen sidoksissa olevilla aloilla. Siksi Kokkolan yliopistokeskus Chydenius on suunnannut katseensa myös merelle kehittäessään yritysten liiketoimintaa.
Väitös: Suomalaisten soiden karhukaiset: sitkeimmätkään eläimet eivät selviä kaikkialla (Mäenpää)18.9.2025 14:00:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston vastavalmistuneessa väitöskirjassa tutkittiin karhukaisia, mikroskooppisen pieniä ja sitkeydestään tunnettuja eläimiä, suomalaisissa soissa. Tutkimus on ensimmäinen, jossa tarkastellaan, miten karhukaisyhteisöt vaihtelevat eri suotyypeissä sekä luonnontilaisilla, ojitetuilla ja ennallistetuilla soilla.
Väitös: Kontekstisidonnaiset mallit ennustavat, milloin kuljettajan tarkkaamattomuus voi johtaa onnettomuuksiin18.9.2025 08:30:00 EEST | Tiedote
Abhishek Sarkar kehitti väitöstutkimuksessaan kontekstisensitiivisiä malleja, jotka auttavat tunnistamaan kuljettajan keskittymisen herpaantumisen eri ajotilanteissa. Mallit osaavat ottaa huomioon ajoympäristön, kuljettajan omat kyvyt ja erilaiset poikkeustilanteet. Tuloksia voidaan hyödyntää ajoneuvojen valvontajärjestelmien ja käyttöliittymien suunnittelussa ja kuljettajakoulutuksessa.
Väitöstutkimus selvitti adaptiivisten menetelmien hyötyä sensoriverkkopaikannuksessa – apua paikannuksen haasteisiin vaihtelevissa ulko-olosuhteissa18.9.2025 08:15:00 EEST | Tiedote
FM Jari Luomala käsitteli väitöstutkimuksessaan referenssi- ja etäisyysperusteista paikannusta ulkona toimiville langattomille sensoriverkoille. Tutkimuksessa esitetään ratkaisuja sensoriverkon laitteiden eli noodien paikannustarkkuuden parantamiseksi vaihtelevissa olosuhteissa.
Raportti: SOTE-rahoitusmalli ei vastaa todellisuutta – tutkijat vaativat huomiota alueiden välisiin eroihin17.9.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston ja Helsingin yliopiston tutkijoiden tuoreessa raportissa tarkasteltiin demografisten ja sosioekonomisten tekijöiden vaikutusta SOTE-palveluiden tarpeeseen ja kustannuksiin hyvinvointialueilla. Tutkijoiden mukaan nykyinen rahoitusmalli ei vastaa todellista tarvetta, eikä ota huomioon väestön rakenteellisia ja sosiaalisia eroja. Rahoitusmallia tulisi tutkijoiden mukaan uudistaa, jotta se ei johtaisi alueelliseen eriarvoisuuteen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme