Jyväskylän yliopisto

Kaveri tuo vaaran viestin: pedon kokenut lajitoveri lisää myyrän lisääntymistodennäköisyyttä

Jaa

Metsämyyränaaraiden on havaittu lisääntyvän tehokkaammin, jos niiden häkkiin on levitetty lumikon nähneen lajitoverin hajua. Tutkimus tuo uutta tietoa nisäkkäiden lisääntymisstrategioista sekä hälytysferomonien esiintymisestä ja merkityksestä nisäkkäillä. Tutkimus julkaistiin Ecosphere-tiedejulkaisussa 7. kesäkuuta 2019.

Myyrän pelästyneeltä lajitoveriltaan saama kemiallinen viesti pedon uhasta lisää myyrien lisääntymistä, sanovat Jyväskylän yliopiston tutkijat Marko Haapakoski (vas.) ja Thorbjörn Sievert. Kuva: Jyväskylän yliopisto
Myyrän pelästyneeltä lajitoveriltaan saama kemiallinen viesti pedon uhasta lisää myyrien lisääntymistä, sanovat Jyväskylän yliopiston tutkijat Marko Haapakoski (vas.) ja Thorbjörn Sievert. Kuva: Jyväskylän yliopisto

Eläimillä on  vaaratilanteen vakavuuden mukaan erilaisia evoluution kehittämiä strategioita, joilla ne  reagoivat pedon uhkaan.  

Näin havaitsi Jyväskylän ja Wienin yliopiston tutkimusryhmä, joka tutki pedon hajun vaikutusta metsämyyrien (Myodes glareolus) lisääntymiseen. Ryhmä havaitsi, että pedon eli lumikon nähneen metsämyyrän erittämä hälytysferomoni lisäsi lajitoverien lisääntymistä.

Sen sijaan pelästymättömien myyrien haju tai itse pedon haju ei vaikuttanut lisääntymistodennäköisyyteen.

"Näyttää siltä, että lajitoverilta saatu viesti pelosta on rehellinen viesti kasvaneesta petojen uhasta ja syy naaraille satsata lisääntymiseen, kertoo yksi tutkimuksen tekijöistä tohtorikoulutettava Thorbjörn Sievert Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitokselta.

Päinvastainen reaktio kuin aiemmissa tutkimuksissa

Tuoreen tutkimuksessa myyrien reaktio pedon uhkaan oli päinvastainen kuin aiemmissa tutkimuksissa. Aikaisemmin on havaittu, että myyrien lisääntyminen siirtyy tai lakkaa, kun myyrät haistavat  pedon eli lumikon hajun.

Tutkijan mukaan eroa reaktiossa voi selittää pelkosignaalin erilaisuus: eläin voi tottua pedon hajuun, jos petoja on paljon ja petopaine pysyy pitkään korkeana. Petojen jättämiä hajumerkkejä on kaikkialla, jolloin myyrät ikään kuin hukkuvat informaatiotulvaan. "Pelästyneen naapurin tuoma viesti kielii kuitenkin akuutista vaarasta ja mahdollisesta hyökkäyksestä. Saaliiksi jäämisen riski kasvaa. Eläimillä voi siis vaaratilanteen vakavuuden mukaan on erilaisia evolutiivisia strategioita reagoida pedon uhkaan, esittää Thorbjörn Sievert.

Tutkimus tehtiin Jyväskylän yliopiston Konneveden tutkimusasemalla. Jyväskylän yliopisto toteutti tutkimuksen yhteistyössä Wienin yliopiston kanssa. Tutkimusta rahoitti Suomen Akatemia.

Artikkelin tiedot: Sievert, T., M. Haapakoski, R. Palme, H. Voipio, and H. Ylönen. 2019. Secondhand horror: Effects of direct and indirect predator cues on behavior and reproduction of the bank vole. Ecosphere, 7th of June 2019.

Linkki artikkeliin: : http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1002/ecs2.2765/full

Lisätiedot:

Tohtorikoulutettava Thorbjörn Sievert , thorbjorn.t.sievert@jyu.fi

Professori Hannu Ylönen, hannu.j.ylonen@jyu.fi, puh. 050 539 9542 

Tutkijatohtori Marko Haapakoski, marko.j.haapakoski@jyu.fi, puh. 050 301 0756

https://www.jyu.fi/science/fi

https://www.jyu.fi/science/fi/bioenv

Facebook: jyuscience Twitter: jyscience

Avainsanat

Kuvat

Myyrän pelästyneeltä lajitoveriltaan saama kemiallinen viesti pedon uhasta lisää myyrien lisääntymistä, sanovat Jyväskylän yliopiston tutkijat Marko Haapakoski (vas.) ja Thorbjörn Sievert. Kuva: Jyväskylän yliopisto
Myyrän pelästyneeltä lajitoveriltaan saama kemiallinen viesti pedon uhasta lisää myyrien lisääntymistä, sanovat Jyväskylän yliopiston tutkijat Marko Haapakoski (vas.) ja Thorbjörn Sievert. Kuva: Jyväskylän yliopisto
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Jyväskylän yliopisto
PL 35
40014 Jyväskylä

http://www.jyu.fi

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Hiilidioksidia vapautuu järvistä yhä enemmän ilmastonmuutoksen edetessä17.6.2019 09:57:14 EESTTutkimus

Pohjoisen havumetsävyöhykkeen järvillä on merkittävä rooli hiilen kiertokulussa maapallolla. Pohjoisilla alueilla on paljon pieniä ja matalia järviä, joiden biologinen toiminta on vilkasta niihin valuma-alueilta tulevan orgaanisen aineen kuormituksen takia. Kun mikrobit hajottavat järvien veteen ja pohjasedimenttiin kertyvää orgaanista ainetta, monissa järvissä syntyy enemmän hiilidioksidia kuin veteen voi liueta, ja osa hiilidioksidista vapautuu ilmakehään.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme