Kaveri tuo vaaran viestin: pedon kokenut lajitoveri lisää myyrän lisääntymistodennäköisyyttä
Metsämyyränaaraiden on havaittu lisääntyvän tehokkaammin, jos niiden häkkiin on levitetty lumikon nähneen lajitoverin hajua. Tutkimus tuo uutta tietoa nisäkkäiden lisääntymisstrategioista sekä hälytysferomonien esiintymisestä ja merkityksestä nisäkkäillä. Tutkimus julkaistiin Ecosphere-tiedejulkaisussa 7. kesäkuuta 2019.
Eläimillä on vaaratilanteen vakavuuden mukaan erilaisia evoluution kehittämiä strategioita, joilla ne reagoivat pedon uhkaan.
Näin havaitsi Jyväskylän ja Wienin yliopiston tutkimusryhmä, joka tutki pedon hajun vaikutusta metsämyyrien (Myodes glareolus) lisääntymiseen. Ryhmä havaitsi, että pedon eli lumikon nähneen metsämyyrän erittämä hälytysferomoni lisäsi lajitoverien lisääntymistä.
Sen sijaan pelästymättömien myyrien haju tai itse pedon haju ei vaikuttanut lisääntymistodennäköisyyteen.
"Näyttää siltä, että lajitoverilta saatu viesti pelosta on rehellinen viesti kasvaneesta petojen uhasta ja syy naaraille satsata lisääntymiseen, kertoo yksi tutkimuksen tekijöistä tohtorikoulutettava Thorbjörn Sievert Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitokselta.
Päinvastainen reaktio kuin aiemmissa tutkimuksissa
Tuoreen tutkimuksessa myyrien reaktio pedon uhkaan oli päinvastainen kuin aiemmissa tutkimuksissa. Aikaisemmin on havaittu, että myyrien lisääntyminen siirtyy tai lakkaa, kun myyrät haistavat pedon eli lumikon hajun.
Tutkijan mukaan eroa reaktiossa voi selittää pelkosignaalin erilaisuus: eläin voi tottua pedon hajuun, jos petoja on paljon ja petopaine pysyy pitkään korkeana. Petojen jättämiä hajumerkkejä on kaikkialla, jolloin myyrät ikään kuin hukkuvat informaatiotulvaan. "Pelästyneen naapurin tuoma viesti kielii kuitenkin akuutista vaarasta ja mahdollisesta hyökkäyksestä. Saaliiksi jäämisen riski kasvaa. Eläimillä voi siis vaaratilanteen vakavuuden mukaan on erilaisia evolutiivisia strategioita reagoida pedon uhkaan, esittää Thorbjörn Sievert.
Tutkimus tehtiin Jyväskylän yliopiston Konneveden tutkimusasemalla. Jyväskylän yliopisto toteutti tutkimuksen yhteistyössä Wienin yliopiston kanssa. Tutkimusta rahoitti Suomen Akatemia.
Artikkelin tiedot: Sievert, T., M. Haapakoski, R. Palme, H. Voipio, and H. Ylönen. 2019. Secondhand horror: Effects of direct and indirect predator cues on behavior and reproduction of the bank vole. Ecosphere, 7th of June 2019.
Linkki artikkeliin: : http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1002/ecs2.2765/full
Lisätiedot:
Tohtorikoulutettava Thorbjörn Sievert , thorbjorn.t.sievert@jyu.fi
Professori Hannu Ylönen, hannu.j.ylonen@jyu.fi, puh. 050 539 9542
Tutkijatohtori Marko Haapakoski, marko.j.haapakoski@jyu.fi, puh. 050 301 0756
https://www.jyu.fi/science/fi/bioenv
Facebook: jyuscience Twitter: jyscience
Avainsanat
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Hiilidioksidia vapautuu järvistä yhä enemmän ilmastonmuutoksen edetessä17.6.2019 09:57:14 EEST | Tutkimus
Pohjoisen havumetsävyöhykkeen järvillä on merkittävä rooli hiilen kiertokulussa maapallolla. Pohjoisilla alueilla on paljon pieniä ja matalia järviä, joiden biologinen toiminta on vilkasta niihin valuma-alueilta tulevan orgaanisen aineen kuormituksen takia. Kun mikrobit hajottavat järvien veteen ja pohjasedimenttiin kertyvää orgaanista ainetta, monissa järvissä syntyy enemmän hiilidioksidia kuin veteen voi liueta, ja osa hiilidioksidista vapautuu ilmakehään.
Suomen suurin tiedetapahtuma on täällä jälleen!17.6.2019 07:00:00 EEST | Tiedote
Tiedetapahtuma Tutkijoiden yötä vietetään jälleen perjantaina 27.9.2019. Koko perheelle suunnattua, Suomen suurinta tiedetapahtumaa juhlitaan 11 paikkakunnalla samanaikaisesti. Tapahtuman aikana suuri yleisö pääsee tutustumaan tieteen ja tutkimuksen maailmaan tutkijoiden opastamana.
Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen tutkijalle PoDoCo-rahoitus14.6.2019 10:17:19 EEST | Uutinen
Post Doc in Companies (PoDoCo) -verkosto myönsi merkittävän kaksivuotisen tutkijarahoituksen Tuomas Vielmalle.
Kuluttajan sitoutuminen on vajavaisesti ymmärretty ilmiö14.6.2019 07:00:00 EEST | Tutkimus
Liikkeenjohtajat ja tutkijat ovat erittäin kiinnostuneita kuluttajien sitoutumisesta, mutta käsitteeseen liittyy yhä paljon epäselvyyttä. Sitoutumiseen kannattaa pyrkiä, mutta sen mittaaminen on nykyisillä työkaluilla haastavaa.
Yläkouluikäisten nuorten tiedeleiri Konneveden tutkimusasemalla: porukalla ratkotaan luonnontieteiden ja matematiikan pulmia13.6.2019 14:21:33 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta järjestää 7.-9. luokan käyneille nuorille tiedeleirin Jyväskylän yliopiston Konneveden tutkimusasemalla 17.-19.6.2019.
Uudet matemaattiset menetelmät nostavat tekoälyn tehokkuuden uudelle tasolle13.6.2019 13:47:37 EEST | Tiedote
Ranskan tiedeakatemian jäsen, akateemikko Olivier Pironneau luennoi tänään Jyväskylän yliopiston kansainvälisessä konferenssissa kuinka matemaattiset menetelmät nostavat tekoälyn tehokkuuden uudelle tasolle, jolle esimerkiksi pelkällä ohjelmoinnilla ei päästä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme