Kenen äänet kuuluvat Helsingin viheralueiden hoidossa?

Jos hiilensidonta tai luonnon monimuotoisuus ovat ensisijaisia tavoitteita viheralueiden suunnittelussa, rakentamisessa ja hoitamisessa, ketkä kaupunkilaisista hyötyvät, ketkä häviävät? Jos esimerkiksi nurmikoiden sijaan suositaan niittyjä, joutomaiden annetaan metsittyä, tai kaupunkirakennetta tiivistetään viheralueiden kustannuksella, keiden tapoja käyttää ja arvottaa kaupunkiympäristöä näillä päätöksillä edistetään? Muun muassa näihin kysymyksiin pureutuu syksyn aikana Helsingin yliopiston ja neljän muun tiedelaitoksen yhteistyönä toimivassa CO-CARBON-hankkeessa avattu kyselytutkimus.

Kysely on suunnattu kaikille helsinkiläisille ikään tai asuinalueeseen katsomatta. Vastaamalla kaupunkilaiset auttavat selvittämään, kuinka näkemykset hiilensidonnasta Helsingin viheralueilla liittyvät erilaisiin tapoihin arvottaa ja käyttää viheralueita, ja kuinka nämä näkemykset ja arvot mahdollisesti kytkeytyvät kaupunkilaisten erilaisiin taustatekijöihin. Vastaukset auttavat myös kuvaamaan viheralueiden suunnittelun ja hoidon hyötyjä ja haittoja, esimerkiksi hiilensidonnan edistämiseksi.

– Mitä enemmän Helsinki tiivistyy ja mitä suuremmaksi sen väestö kasvaa, sitä tärkeämpiä viheralueista tulee kaupunkilaisten eri tarpeille. Voimme suunnittelun ja viherrakentamisen keinoin luoda viheralueita, jotka ovat entistä otollisempia hiilensidonnalle. Samalla käyttäjien arvot, toiveet ja odotukset on otettava huomioon, toteaa kyselytutkimuksen toteutuksessa mukana oleva tutkijatohtori Jussi Lampinen Helsingin yliopistosta.

Kyselyn aihe on ajankohtainen, sillä Kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n raportti elokuulta antoi vakavan varoituksen ilmastonmuutoksen seurauksista. Hiilidioksidipäästöjen leikkaamisen ohella hiilidioksidia on sidottava entistä enemmän myös kasvillisuuteen ja maaperään. Useat suuret kaupungit, kuten Helsinki, Tampere ja Turku, mainitsevatkin kaupunkiluonnon hiilinielut tärkeänä keinona päästöjen leikkaamiseen.

Hiilensidontaan kohdistuvat asenteet ja oikeudenmukaisuuskysymykset ovat kuitenkin toistaiseksi jääneet vähemmälle huomiolle. Ei esimerkiksi tiedetä, jakautuvatko hiilensidontaa suosivista hoitoratkaisuista koituvat hyödyt ja haitat oikeudenmukaisesti kaupunkilaisten kesken. Kerätyllä tiedolla varmistetaan osaltaan viheralueratkaisujen sosiaalista kestävyyttä.

Kysely on osa Suomen Akatemian yhteydessä toimivan Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaa CO-CARBON -hanketta. Hankkeen tavoitteena on mitata ja mallintaa kaupunkien viheralueiden hiilensidontakykyä. Uusia ratkaisuja hiiliviisaan kaupunkivihreän suunnitteluun, toteutukseen ja ylläpitoon kehitetään hankkeessa paitsi tieteellisen tutkimuksen keinoin myös vuorovaikutteisesti yhdessä asukkaiden, yritysten, kaupunkien ja muiden toimijoiden kanssa.

Hanke toteutetaan Helsingin yliopiston, Aalto-yliopiston, Ilmatieteen laitoksen, Hämeen ammattikorkeakoulun ja Kööpenhaminan yliopiston yhteistyönä.

Lisätietoja tutkimuksesta antavat

Jussi Lampinen, tutkijatohtori
jussi.lampinen@helsinki.fi
+35844-9712701

Christopher Raymond, professori
christopher.raymond@helsinki.fi

Leena Järvi, apulaisprofessori, hankkeen vastuullinen johtaja

Tiedotteessa mainittu kysely on avoinna lokakuun puoliväliin asti. Voit vastata siihen osoitteessa: mpt.link/hiiliviisas