Kesän leväennuste: Lämmin ja tyyni sää voi kasvattaa sinileväkukinnat voimakkaiksi
1.6.2023 06:00:00 EEST | Suomen ympäristökeskus | Tiedote
Laajojen sinileväkukintojen riski Suomen merialueella on edelleen olemassa, sillä Itämeren ravinnetilanne on pysynyt sinilevien esiintymistä suosivana. Sinilevälauttojen muodostumisriski on tänä kesänä huomattava Suomenlahdella, Itämeren pääaltaan pohjoisosassa, eteläisellä Selkämerellä ja suurimmassa osassa Saaristomerta. Perämerellä riski on edelleen vähäinen. Riskin toteutumisen ratkaisevat kesän sääolot.
Kesän säät ratkaisevat leväkukintojen runsauden
Sinileväkukintojen riskiarvio perustuu edellisen talven typpi- ja fosforimääriin ja ekosysteemimallinnukseen. Suomen ympäristökeskus ja Ruotsin ilmatieteen ja hydrologian laitos (SMHI) ovat mitanneet kattavasti talven ravinnemääriä. Talven ravinnemäärien lisäksi riskiarviossa huomioitiin ELY-keskusten rannikkoseurannoista, laivoilla tehtävästä @Algaline-seurannasta ja merentutkimusalus Arandan matkoilta saadut kevään ravinnetiedot.
Talven ravinnetilanne antaa alueellisen yleiskuvan typpi- ja fosforiravinteen saatavuudesta levien kevätkukinnalle. Levien kevätkukinnassa pii- ja panssarilevät käyttävät tehokkaasti typpiravinteen ja värjäävät veden punaruskeaksi. Kevätkukinnan jälkeen fosforiravinnetta kuitenkin jäi pintaveteen laajoilla merialueilla. Sinilevät hyödyntävät pintaveteen jääneen fosforin, mikä suosii kukintojen esiintymistä kesällä veden lämmetessä. Fosforin esiintymisen perusteella annettu riskiennuste pystyy varsin hyvin kuvaamaan potentiaalisia sinileväkukinta-alueita. Lopullisen sinilevätilanteen ratkaisevat kuitenkin sääolot.
Sinilevä viihtyy lämpimässä vedessä ja tarvitsee kasvuunsa myös runsaasti valoa. Sinilevien kasvu on hidasta, joten runsas leväkukinta vaatii parin viikon suotuisia olosuhteita. Sinileväkukintojen huippu ajoittuu Suomen merialueella yleensä heinäkuun lopulle ja elokuun alkuun. Kukinnat voivat jatkua paikoin pitkälle syksyyn, mutta silloin ne eivät yleensä ole enää yhtä massiivisia kuin kesällä.
Sinilevälauttojen muutokset voivat olla nopeita
Avomerellä muodostuneiden levämassojen kertyminen pintaan ja kulkeutuminen rannikolle riippuu tuuli- ja virtausoloista. Esimerkiksi rantaan päin suuntautuvien tuulten vallitessa ulkomerellä oleva sinilevien pintakukinta voi kulkeutua saaristoon ja rannikoille.
Sinilevälauttojen muutokset voivat olla nopeita. Esimerkiksi voimakas tuuli sekoittaa sinileväkukinnan pintaveteen, jolloin levä on vaikeammin havaittavissa. Tuulen tyynnyttyä sinilevät voivat nousta taas nopeasti pintaan.
Sinilevien runsaus voi vaihdella pienelläkin alueella paljon. Koko Suomen rannikolla ja saaristossa virtausolot ja paikalliset ravinnelähteet voivat aiheuttaa leväkukintoja etenkin pitkän tyynen ja lämpimän jakson aikana. Lisäksi tuuli voi kasata sinilevää rantaveteen ja rannoille. Tarkemman tiedon levälauttojen kulkeutumisesta saa viikkotiedotteesta.
Levätiedotus alkaa
Suomen ympäristökeskus tiedottaa yleisestä sinilevätilanteesta viikoittain torstaisin elokuun loppuun saakka. Kesän ensimmäinen leväkatsaus julkaistaan 8.6.2023 klo 13.
Kansalaisten tekemiä havaintoja levätilanteesta kerätään Järvi-meriwiki-palvelussa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Jouni LehtorantaErikoistutkijaSuomen ympäristökeskus
Leväkukintojen riskinarvio Suomen merialueella
Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa
Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.
Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.
Kuvat
Liitteet
Tietoja julkaisijasta
On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
Public defence: Just transformative conservation requires challenging existing structures and strengthening local agency25.9.2026 08:56:00 EEST | Press release
In her doctoral dissertation, Liisa Varumo, M.Sc.Admin, a researcher at the Finnish Environment Institute (Syke), examines questions of environmental justice in diverse nature conservation instruments and their potential to contribute to just transformative conservation. The public defence will take place at the University of Eastern Finland on Friday 2 October 2026 at 12.00.
Väitös: Reilu kestävyysmurros luonnonsuojelussa vaatii rakenteiden haastamista ja toimijuuden vahvistamista25.9.2026 08:55:00 EEST | Tiedote
Suomen ympäristökeskuksen tutkija, HTM Liisa Varumo tarkastelee väitöskirjassaan erilaisten luonnonsuojelukeinojen oikeudenmukaisuutta ja niiden mahdollisuuksia edistää reilua kestävyysmurrosta. Väitöstilaisuus pidetään Itä-Suomen yliopistossa perjantaina 2.10.2026 klo 12.00.
Nostot medialle 24.9.–2.10.202624.9.2026 15:57:23 EEST | Tiedote
Hei! Tässä tiedoksesi meillä Suomen ympäristökeskuksessa pian ilmestyviä tiedotteita, uutisia, kampanjoita, blogeja ja uutiskirjeitä. Mukana myös tulevia tapahtumia ja webinaareja. Jakelemme mediakatsauksen torstaisin STT:n kautta. Koosteet löytyvät myös STT-uutishuoneesta, josta voit tilata kaikki Suomen ympäristökeskuksen tiedotteet.
Östersjöns tillstånd är fortfarande långt från målen – uppföljning som sträcker sig från kustvatten till öppet hav visar varför18.9.2026 08:30:00 EEST | Pressmeddelande
I augusti genomförde Finlands miljöcentral två uppföljningsresor i Östersjön: havsforskningsfartyget Aranda samlade in information från öppet hav och ms Hessu från Skärgårdshavet och kusten. Övergödning är fortfarande Östersjöns största miljöproblem. Enligt den statusbedömning av kustvattnen som publicerades i juni har endast sex procent av Finlands kustvatten god status. Färska mätningar och modelleringar ger en uppdaterad lägesbild av hur näringsbelastningen från land syns i kustvattnen och på öppet hav och varför havets tillstånd fortfarande är långt från målen.
The state of the Baltic Sea still far from the objectives – monitoring extending from coastal waters to the open sea explains why18.9.2026 08:30:00 EEST | Press release
In August, the Finnish Environment Institute carried out two monitoring cruises in the Baltic Sea: Research vessel Aranda collected data from the open sea and M/S Hessu from the Archipelago Sea and the coast. Eutrophication remains the biggest environmental problem in the Baltic Sea. According to the status assessment of coastal waters, published in June, only six per cent of Finnish coastal waters are in a good state. Recent measurements and modelling provide an updated situational picture of how nutrient pollution from land is reflected in coastal waters and the open sea, and why the state of the sea is still far from the objectives.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme