Kesän leväennuste: Lämmin ja tyyni sää voi kasvattaa sinileväkukinnat voimakkaiksi
Laajojen sinileväkukintojen riski Suomen merialueella on edelleen olemassa, sillä Itämeren ravinnetilanne on pysynyt sinilevien esiintymistä suosivana. Sinilevälauttojen muodostumisriski on tänä kesänä huomattava Suomenlahdella, Itämeren pääaltaan pohjoisosassa, eteläisellä Selkämerellä ja suurimmassa osassa Saaristomerta. Perämerellä riski on edelleen vähäinen. Riskin toteutumisen ratkaisevat kesän sääolot.
Kesän säät ratkaisevat leväkukintojen runsauden
Sinileväkukintojen riskiarvio perustuu edellisen talven typpi- ja fosforimääriin ja ekosysteemimallinnukseen. Suomen ympäristökeskus ja Ruotsin ilmatieteen ja hydrologian laitos (SMHI) ovat mitanneet kattavasti talven ravinnemääriä. Talven ravinnemäärien lisäksi riskiarviossa huomioitiin ELY-keskusten rannikkoseurannoista, laivoilla tehtävästä @Algaline-seurannasta ja merentutkimusalus Arandan matkoilta saadut kevään ravinnetiedot.
Talven ravinnetilanne antaa alueellisen yleiskuvan typpi- ja fosforiravinteen saatavuudesta levien kevätkukinnalle. Levien kevätkukinnassa pii- ja panssarilevät käyttävät tehokkaasti typpiravinteen ja värjäävät veden punaruskeaksi. Kevätkukinnan jälkeen fosforiravinnetta kuitenkin jäi pintaveteen laajoilla merialueilla. Sinilevät hyödyntävät pintaveteen jääneen fosforin, mikä suosii kukintojen esiintymistä kesällä veden lämmetessä. Fosforin esiintymisen perusteella annettu riskiennuste pystyy varsin hyvin kuvaamaan potentiaalisia sinileväkukinta-alueita. Lopullisen sinilevätilanteen ratkaisevat kuitenkin sääolot.
Sinilevä viihtyy lämpimässä vedessä ja tarvitsee kasvuunsa myös runsaasti valoa. Sinilevien kasvu on hidasta, joten runsas leväkukinta vaatii parin viikon suotuisia olosuhteita. Sinileväkukintojen huippu ajoittuu Suomen merialueella yleensä heinäkuun lopulle ja elokuun alkuun. Kukinnat voivat jatkua paikoin pitkälle syksyyn, mutta silloin ne eivät yleensä ole enää yhtä massiivisia kuin kesällä.
Sinilevälauttojen muutokset voivat olla nopeita
Avomerellä muodostuneiden levämassojen kertyminen pintaan ja kulkeutuminen rannikolle riippuu tuuli- ja virtausoloista. Esimerkiksi rantaan päin suuntautuvien tuulten vallitessa ulkomerellä oleva sinilevien pintakukinta voi kulkeutua saaristoon ja rannikoille.
Sinilevälauttojen muutokset voivat olla nopeita. Esimerkiksi voimakas tuuli sekoittaa sinileväkukinnan pintaveteen, jolloin levä on vaikeammin havaittavissa. Tuulen tyynnyttyä sinilevät voivat nousta taas nopeasti pintaan.
Sinilevien runsaus voi vaihdella pienelläkin alueella paljon. Koko Suomen rannikolla ja saaristossa virtausolot ja paikalliset ravinnelähteet voivat aiheuttaa leväkukintoja etenkin pitkän tyynen ja lämpimän jakson aikana. Lisäksi tuuli voi kasata sinilevää rantaveteen ja rannoille. Tarkemman tiedon levälauttojen kulkeutumisesta saa viikkotiedotteesta.
Levätiedotus alkaa
Suomen ympäristökeskus tiedottaa yleisestä sinilevätilanteesta viikoittain torstaisin elokuun loppuun saakka. Kesän ensimmäinen leväkatsaus julkaistaan 8.6.2023 klo 13.
Kansalaisten tekemiä havaintoja levätilanteesta kerätään Järvi-meriwiki-palvelussa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Jouni LehtorantaErikoistutkijaSuomen ympäristökeskus
Leväkukintojen riskinarvio Suomen merialueella
Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa
Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.
Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.
Kuvat
Liitteet
Tietoja julkaisijasta
On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
Viikkokatsaus 18.–22.8.202514.8.2025 11:51:03 EEST | Tiedote
Hei! Tässä tiedoksesi meillä Suomen ympäristökeskuksessa ensi viikolla ilmestyviä tiedotteita, uutisia, kampanjoita, blogeja ja uutiskirjeitä. Mukana myös tulevia tapahtumia ja webinaareja. Jakelemme viikkokatsauksen torstaisin STT:n kautta. Koosteet löytyvät myös STT-uutishuoneesta, josta voit tilata kaikki Suomen ympäristökeskuksen tiedotteet.
Få pollinerare på grund av den kalla försommaren14.8.2025 10:21:25 EEST | Pressmeddelande
Sommaren har varit svår för pollinerare, visar det observationsmaterial som Finlands miljöcentral har sammanställt. Till följd av den kyliga försommaren har färre dagfjärilar och humlor observerats än året innan.
Pölyttäjät vähälukuisia kylmän alkukesän vuoksi14.8.2025 08:48:59 EEST | Tiedote
Kuluva kesä on ollut pölyttäjille vaikea, selviää Suomen ympäristökeskuksen kokoamista havaintoaineistoista. Kolean alkukesän seurauksena sekä päiväperhosia että kimalaisia on havaittu laskennoissa edellisvuotta vähemmän.
The blue-green algae situation has remained calm7.8.2025 13:05:00 EEST | Press release
During the past week, the blue-green algae situation has remained calm in inland waters, coastal areas, and open sea areas. Less blue-green algae has been observed in inland waters and coastal areas than is typical for late summer. The situation has also remained stable in open sea areas, with windy weather keeping the algae mixed into the water across all water areas.
Läget med cyanobakterier har förblivit lugnt7.8.2025 13:05:00 EEST | Pressmeddelande
Under den gångna veckan har situationen med cyanobakterier varit lugn både i insjöar, kustområden och öppet hav. Det har observerats mindre cyanobakterier i insjöar och längs kusterna än vad som är vanligt för sensommaren. Även på öppet hav har situationen varit stabil, och det blåsiga vädret har hållit cyanobakterierna väl blandade i vattnet över hela vattenområdena.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme