Keskuskauppakamari: Budjettiriihestä tarvitaan nopeita päätöksiä osaavan työvoiman turvaamiseksi

Monilla aloilla on ollut pulaa osaavasta työvoimasta läpi korona-ajan. Tämä ilmenee Keskuskauppakamarin vuoden 2020 aikana tekemistä kyselyistä kauppakamareiden jäsenyrityksille. Tämän vuoden puolella osaajapula on laajentunut useille aloille ja työvoiman tarve on kasvanut. Yrityksiltä tulee nyt entistä vahvempaa viestiä siitä, että osaavaa työvoimaa ei ole saatavilla riittävästi.

”Me olemme puhuneet osaavan työvoiman turvaamisesta jo vuosia. Onkin harmillista, että nyt näyttää uhkaavasti siltä, että kasvu tulee takkuamaan juuri osaajapulaan. Koronasta huolimatta olisi ollut aikaa tehdä toimia, joilla olisi voitu turvata osaavan työvoiman saatavuus kasvun alkaessa”, toteaa Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija Mikko Valtonen.

Keskuskauppakamari on koonnut 10 nopeaa keinoa osaavan työvoiman turvaamiseksi. Keinovalikoima kattaa laajasti eri toimia liittyen koulutukseen, maahanmuuttoon, työvoimapalveluihin, työnteon kannusteiden parantamiseen ja paikallisen sopimisen edistämiseen. Näitä toimia toteuttamalla voidaan lisätä työvoiman tarjontaa ja turvata osaavan työvoiman saatavuus.

”Isot rakenteelliset työvoiman tarjontaa lisäävät toimet ovat tärkeitä, mutta akuuttiin tilanteeseen liian hitaita. Hallitus voi tulevassa budjettiriihessään tarttua meidän esityksiimme ja auttaa siten yrityksiä saamaan tarvitsemansa osaava työvoima ja pysymään kiinni kasvussa”, painottaa Valtonen.

Keskuskauppakamarin 10 nopeaa keinoa osaavan työvoiman turvaamiseksi:

1. Riittävät resurssit oleskelulupien käsittelyyn. Oleskelulupaprosessien uudistaminen on tärkeää, mutta hidasta. Nopeana toimena on lisättävä lupakäsittelyn resursseja (Maahanmuuttovirasto, edustusto ja TE-toimistot), jotta hakemusmäärien kasvaessa voidaan turvata sujuva käsittely.

2. Ulkomaalaisen työvoiman saatavuusharkinnan poistaminen. Jo päätetyn saatavuusharkinnan lieventämisen kokeilun sijaan tulisi suoraan luopua saatavuusharkinnasta. Tämä edistäisi merkittävästi ulkomaalaisen työvoiman käyttöä Suomessa.

3. Maahanmuuttajien työllistymistä edistettävä joustavammalla kielikoulutuksella. Maahanmuuttajien työllistymisen kannalta kielitaito on olennainen asia. Monesti työllistyminen olisi kuitenkin mahdollista jo ennen pitkää kotouttamiskoulutusta. Kielikoulutusta tulisikin järjestää yhteiskunnan toimesta joustavammin työn ohessa ja panostaa nopeaan työllistymiseen.

4. Ulkomaalaisten osaajien houkuttelu. Osaajien houkuttelun on lähdettävä yritysten tarpeista ja sitä pitää tehdä kiinteässä yhteistyössä yritysten kanssa. Yrityksien akuuttia osaajapulaa voidaan helpottaa tukemalla rekrytointia ulkomailta (mm. TalentBoost -toimet).

5. Lisää resursseja korkeakoulujen muunto- ja täydennyskoulutuksiin. Korkeakoulujen muunto- ja täydennyskoulutukset ovat kokonaisen tutkinnon opiskeluun verrattuna huomattavista nopeampi tapa hankkia uutta osaamista ja tuottaa osaajia työmarkkinoille. Muunto- ja täydennyskoulutuksia pitääkin lisätä yritysten tarpeet huomioiden.

6. Lyhyillä työvoimakoulutuksilla kiinni työelämään. Akuuttiin työvoimapulaan voidaan vastata järjestämällä työvoimakoulutuksena yritysten tarpeista lähteviä lyhyitä koulutuksia (muutamista päivistä muutamiin viikkoihin) sellaisille henkilöille, joilla ei vielä ole valmista työpaikkaa. Koulutusten tavoitteen on antaa riittävät valmiudet aloittaa työskentely jollain tietyllä alalla.

7. RekryKoulutusten resurssit turvattava. TE-toimistojen ja yritysten yhteiset RekryKoulutukset ovat hyvä ja nopea tapa kouluttaa yritysten tarpeita vastaavaa työvoimaa. Työvoimatarpeen kasvaessa on tärkeää varmistaa, että RekryKoulutusten resurssit ovat riittävät ja niiden järjestäminen joustavaa yritysten näkökulmasta.

8. Opintotuen tulorajojen nostaminen. Opintotuen tulorajoja tulee nostaa merkittävästi nykyisestä, jotta opiskelijoille tulee mahdollisuus ja selkeä kannuste tehdä töitä opintojen ohessa. Tämä lisäisi nopeasti työvoiman tarjontaa.

9. Liikkuvuusavustuksen laajentaminen. Liikkuvuusavustusta pitää laajentaa siten, että se edistää työn perässä muuttamista laajemmin kuin nyt. Avustuksen myöntämisessä pitää joissain tapauksissa huomioida myös muut kuin työttömät. Rahallisen kannusteen pitää olla riittävän suuri, jotta se auttaa muuttamaan ja sijoittumaan uudelle paikkakunnalle.

10. Paikallisen sopimisen edistäminen. Paikallista sopimisen mahdollisuuksia pitää laajentaa kokeilulla, joka mahdollistaisi vapauden sopia toisin eli työehtosopimuksien määräyksistä voitaisiin poiketa työantajan ja henkilöstön keskinäisellä sopimuksella.