Keskuskauppakamari: Kehysriihestä tarvitaan työllisyyspäätöksiä - näillä toimilla 100 000 työllistä lisää
20.4.2021 07:00:00 EEST | Keskuskauppakamari | Tiedote

”Työllisyyttä on parannettava muun muassa paikallisen sopimisen lisäämisellä, porrastamalla ja lyhentämällä ansiosidonnaista työttömyysturvaa, lisäämällä osaamisperusteista maahanmuuttoa merkittävästi nykyisestä sekä korjaamalla työnteon kannusteita. Työn verotusta on kevennettävä, ei kiristettävä”, sanoo Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi.
Keskuskauppakamarin mukaan työllisyyteen liittyvät rakenteelliset uudistukset ovat välttämättömiä, jotta koronakriisiä ei tule seuraamaan talouden kitulias, menetetty vuosikymmen. Koronakriisin edelleen heikentämää julkista taloutta on vahvistettava työllisyysastetta nostamalla.
”Velan ottaminen väliaikaisena toimenpiteenä yllättävän talouskriisin keskellä on ymmärrettävää. Puoliväliriihessä on katse kuitenkin suunnattava tulevaisuuteen ja siihen, kuinka julkinen talous saadaan uudelle kestävämmälle kurssille ja ihmisille työtä”, Romakkaniemi sanoo.
Hallituksen perjantaina julkistama aikomus lisätä TKI-menoja neljään prosenttiin bkt:stä on oikeansuuntainen, mutta Romakkaniemi muistuttaa, että se ei korvaa työllisyystoimien tarvetta.
“TKI-menojen lisäämistä tuskin kukaan pitää huonona asiana. Siksi onkin tärkeää muistaa, että sen rahoitus, kuten kaiken muunkin hyvinvoinnin rahoitus ja tulevaisuuden kasvu vaativat merkittävästi nykyistä enemmän työllisiä. Emme voi myöskään loputtomasti lisätä velkaa velan päälle kaikkien hyvien asioiden toteuttamiseksi, vaan on ryhdyttävä priorisoimaan menoja”, Romakkaniemi sanoo.
Hallituksen jo kertaalleen muutettu työllisyystavoite on, että hallitus tekee tällä hallituskaudella päätökset, joilla saavutetaan 80 000 lisätyöllisen työllisyysvaikutukset vuosikymmenen loppuun mennessä.
Keskuskauppakamarin mukaan omaan tavoitteeseensa päästäkseen hallituksen tulee tehdä päätöksiä, joiden vaikutus on vähintään 60 000 lisätyöllistä. Julkisen talouden kestävyyden ja Suomen kilpailukyvyn näkökulmasta tämä ei kuitenkaan riitä vaan korjaavalle kasvu-uralle pääsy vaatii merkittävästi mittavampia työllisyystoimia.
Keskuskauppakamarin työllisyyspaketin ratkaisut ovat:
- Paikallisen sopimisen kokeilu, ellei pysyviin ratkaisuihin päästä: + 15 000 työllistä (pysyvä ratkaisu)
- Ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastaminen ja lyhentäminen: + 9000
- Ansiosidonnaisen työttömyysturvan eläkettä kartuttavan määrän poistaminen: + 15 000
- Ansiotuloverotuksen alentaminen kahdella prosenttiyksiköllä + 10 000
- Eläkejärjestelmän osittainen uudistaminen + 22 000
- Aikuiskoulutustuen muutokset, opintotuen tulorajojen muuttaminen ja tukikuukausien yhdenmukaistaminen tutkintojen keston kanssa + 5000
- Työllisyyttä parantava perhevapaauudistus + 10 000
LISÄKSI
8. Kotitalousvähennyksen laajentaminen ja
9. Työ- ja koulutusperusteisen maahanmuuton merkittävä lisääminen: yhteensä vähintään + 14 000
Lue lisää työllisyyspaketista.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Juho RomakkaniemiToimitusjohtaja
Puh:040 050 5269juho.romakkaniemi@chamber.fiKuvat

Tietoja julkaisijasta
Keskuskauppakamari edustaa yli 22 000 suomalaista yritystä, jotka työllistävät yhteensä noin miljoona työntekijää. Haluamme helpottaa yritysten toimintaedellytyksiä verotuksen, liikenteen ja lainsäädännön saralla sekä kansainvälisessä kaupassa. Edistämme yritysten itsesääntelyä sekä tarjoamme monipuolisia asiantuntijapalveluja elinkeinoelämän tarpeisiin.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Keskuskauppakamari
Keskuskauppakamarin pääekonomisti: Kuluttajat vajoavat synkkyyteen27.3.2026 08:48:26 EET | Tiedote
Kotitalouksien luottamus talouteen heikkeni entisestään, selviää Tilastokeskuksen tuoreesta luottamusindikaattorista. Luottamus heikkeni Keskuskauppakamarin pääekonomistin Jukka Appelqvistin mukaan jopa suhteessa helmikuun valmiiksi sysisynkkään lukemaan. ”Tiedot on kerätty maaliskuun kahden ensimmäisen viikon aikana, eli ne heijastelevat yleisen pessimismin lisäksi osittain Iranin sodan alkuvaiheita”, sanoo Appelqvist.
Keskuskauppakamari: EU–Australian kauppasopimus vauhdittaa Euroopan kasvua ja avointa kauppaa24.3.2026 15:38:20 EET | Tiedote
Keskuskauppakamarin mukaan Euroopan unionin ja Australian välinen tuore kauppasopimus on turbulenttisen maailmantilanteen keskellä merkittävä ja tervetullut avaus Euroopan kasvulle ja avoimelle kaupalle. Sopimus parantaa eurooppalaisten yritysten kauppaehtoja jopa miljardilla eurolla vuodessa.
Keskuskauppakamarin pääekonomisti: Työmarkkinatrendit vaakasuunnassa – työvoiman kasvu luo potentiaalia24.3.2026 08:55:06 EET | Tiedote
Työmarkkinoilta ei saatu vielä sanottavammin hyviä uutisia helmikuussa. Vuodentakaiseen verrattuna sekä työttömyys että työllisyys olivat plussalla, mutta viime kuukausina työllisyyskehitys on kulkenut vaakasuunnassa. ”Onneksi työttömyyden nousua selittää työvoiman määrän kasvu, ei työllisyyden aleneminen”, sanoo Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist.
Vientikysely: 64 prosenttia yrityksistä uskoo viennin kasvuun – geopoliittisen epävarmuuden lisääntyminen ei ole horjuttanut odotuksia20.3.2026 06:57:00 EET | Tiedote
Kauppakamareiden vientiyrityksille tehtyyn kyselyyn vastanneista 64 prosenttia arvioi vientinsä kasvavan kuluvana vuonna verrattuna edellisvuoteen. Kymmenen prosenttia yrityksistä puolestaan uskoo viennin vähenevän. Tulokset ovat lähes samalla tasolla kuin edellisessä kyselyssä joulukuussa, vaikka kansainvälinen toimintaympäristö on kiristynyt entisestään. Yritysten mukaan suurin vientinäkymiä heikentävä tekijä on Yhdysvaltojen presidentti Donald Trumpin hallinnon toimiin liittyvä epävarmuus.
Suomi jäi hallitusten naisjäsenissä EU:n kärkikymmeniköstä - seitsemässä EU-maassa naisten osuus yli 40 prosenttia19.3.2026 06:57:00 EET | Tiedote
Keskuskauppakamarin naisjohtajakatsauksesta selviää, että vaikka naisten osuus hallitusten jäsenistä on Suomessa ennätystasolla, EU- ja ETA-maiden vertailussa Suomi jää edelleen kärkikymmenikön ulkopuolelle. Johtoryhmävertailussa Suomi sijoittuu viidenneksi. Naisten yhteenlaskettu osuus suurimpien suomalaisten pörssiyhtiöiden hallitusten ja johtoryhmien jäsenistä nousi jo 35 prosenttiin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme