Keskuskauppakamari: Lukukausimaksuilla lisää tärkeitä resursseja koulutukseen

Julkisten koulutusmenojen kehitys on ollut surkeaa viimeisen kymmenen vuoden aikana. Keskuskauppakamarin osaamisasiantuntija Mikko Valtosen mukaan koulutuksen osuus julkisista menoista on laskenut, vaikka ikäluokkien koko otettaisiin huomioon. Nykyisen hallituksen tekemät pienet lisäykset koulutuksen rahoitukseen eivät muuta isoa kuvaa. Näkymä tulevaisuuteen on synkistynyt entisestään koronakriisin myötä.  

”Nyt tarvitaan realismia, sillä ennusteet julkisesta taloudesta ovat synkkiä. Kestävyysvaje kasvaa ja julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen on matkalla kohti ennätyslukemia. Samalla meillä on valtava tarve panostaa koulutukseen ja tutkimukseen. Lukukausimaksuista varteenotettavana vaihtoehtona koulutuksen rahoittamiseen on pystyttävä keskustelemaan”, sanoo Valtonen. 

”Lukukausimaksuista saisi valtavan lisäyksen koulutuksen rahoitukseen. Maltillinen 2500 euron vuosittainen maksu tuottaisi järjestelmään varovasti arvioiden noin puoli miljardia euroa. Tässä arviossa on huomioitu läsnäolevat opiskelijat ja se, että kaikki eivät maksua tulisi maksamaan”, sanoo Valtonen. 

Keskuskauppakamari esitti jo 2019 joulukuussa oikeudenmukaisten lukukausimaksujen käyttöönottamista kaikille korkeakouluopiskelijoille Kilpailukyvyn avaimet 2020-luvulla -julkaisussaan. Lukukausimaksut ovat koronakriisin jälkeen aiempaa ajankohtaisempi asia. Meidän on nopeasti ratkaistava, miten voimme rahoittaa koulutusta pitkälle tulevaisuuteen. 

”Asia ei ole mustavalkoinen, kuten usein yritetään esittää. Lukukausimaksut voidaan järjestää monella eri tavalla. Suomen malli voidaan rakentaa niin, että kenellekään ei muodostu estettä hakeutua korkeakoulutukseen, ja meille kaikille tärkeä mahdollisuuksien tasa-arvo toteutuu. Juuri tällaista oikeudenmukaisten lukukausimaksujen mallia Keskuskauppakamari on esittänyt”, sanoo Valtonen. 

Keskuskauppakamarin esittämässä mallissa kaikki suomalaisissa korkeakouluissa opiskelevat olisivat lukukausimaksujen piirissä. Keskeistä on se, että lukukausimaksut maksetaan vasta valmistumisen, työllistymisen ja riittävän tulotason saavuttamisen jälkeen. Käytännössä lukukausimaksut ovat opiskeluiden aikana lainaa, joka erääntyy maksettavaksi vasta sitten, kun yksilö itse saa hyödyn korkeakoulutuksesta ja saavuttaa riittävän tulotason. 

Tilastojen valossa yksilö saa korkeakoulutuksesta valtavan hyödyn itselleen. Tämä näkyy muun muassa eheämpänä työurana ja korkeampana palkkana. Yliopistokoulutuksen saaneiden elinkaaritulot ovat keskimäärin puoli miljoonaa euroa korkeammat kuin toisen asteen koulutuksen suorittaneilla. Tässä arviossa on huomioitu myös verotus ja tulonsiirrot. Sama hyöty näkyy kuukausittaisissa ansioissa. Tilastokeskuksen aineistosta havaitaan, että toisen asteen koulutuksen suorittaneen ja ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneen keski-ikäisen henkilön kuukausipalkan ero on noin 2000 euroa.  

”On vain kohtuullista ajatella, että koulutuksesta hyötyvät myös itse osallistuvat sen rahoitukseen. Kärjistetysti voidaan ajatella, että nyt kaikki veronmaksajat kustantavat sen, että vain noin 41 prosenttia ikäluokasta saa maksutta korkeamman koulutuksen ja pääsee sitä kautta kiinni parempiin ansioihin”, toteaa Valtonen. 

Korkeakouluista valmistutaan liian hitaasti. OECD:n mukaan vuonna 2018 suomalaisista korkeakouluista valmistui kandidaattitason tutkintoon tavoiteajassa vain 43 prosenttia opiskelijoista. Heikko tavoiteajassa läpäisy aiheuttaa resurssien hukkaa ja lyhentää työuria. Kun opiskelija tietää, että opintojen viivästyminen näkyy tulevaisuudessa omassa rahapussissa, vauhdittaa se takuulla opintoja. 

Suomessa on asetettu kunnianhimoinen tavoite kouluttaa 50 prosenttia nuorista ikäluokista korkeakoulututkintoon. Keskuskauppakamari pitää tätä tavoitetta tärkeänä, koska käytettävissä olevan ennakointitiedon valossa tulevaisuudessa tarvitaan yhä enemmän korkeasti koulutettua työvoimaa. Keskuskauppakamari näkee lukukausimaksujen käyttöönoton mahdollisuutena varmistaa korkeakoulutuksen määrällisen lisäämisen vaatima rahoitus. 

”Jos haluamme Suomessa päästä kunnianhimoisiin tavoiteisiimme, tarvitaan korkeakouluille lisää resursseja ja opiskelijoille kannustumia valmistua nopeammin. Kummatkin näistä on mahdollista toteuttaa Keskuskauppakamarin esittämällä lukukausimaksumallilla”, summaa Valtonen. 

Liitteet:

Kilpailukyvyn avaimet 2020-luvulle