Keskuskauppakamari: Lukukausimaksuilla lisää tärkeitä resursseja koulutukseen
11.5.2020 18:45:53 EEST | Keskuskauppakamari | Tiedote
Julkisten koulutusmenojen kehitys on ollut surkeaa viimeisen kymmenen vuoden aikana. Keskuskauppakamarin osaamisasiantuntija Mikko Valtosen mukaan koulutuksen osuus julkisista menoista on laskenut, vaikka ikäluokkien koko otettaisiin huomioon. Nykyisen hallituksen tekemät pienet lisäykset koulutuksen rahoitukseen eivät muuta isoa kuvaa. Näkymä tulevaisuuteen on synkistynyt entisestään koronakriisin myötä.
”Nyt tarvitaan realismia, sillä ennusteet julkisesta taloudesta ovat synkkiä. Kestävyysvaje kasvaa ja julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen on matkalla kohti ennätyslukemia. Samalla meillä on valtava tarve panostaa koulutukseen ja tutkimukseen. Lukukausimaksuista varteenotettavana vaihtoehtona koulutuksen rahoittamiseen on pystyttävä keskustelemaan”, sanoo Valtonen.
”Lukukausimaksuista saisi valtavan lisäyksen koulutuksen rahoitukseen. Maltillinen 2500 euron vuosittainen maksu tuottaisi järjestelmään varovasti arvioiden noin puoli miljardia euroa. Tässä arviossa on huomioitu läsnäolevat opiskelijat ja se, että kaikki eivät maksua tulisi maksamaan”, sanoo Valtonen.
Keskuskauppakamari esitti jo 2019 joulukuussa oikeudenmukaisten lukukausimaksujen käyttöönottamista kaikille korkeakouluopiskelijoille Kilpailukyvyn avaimet 2020-luvulla -julkaisussaan. Lukukausimaksut ovat koronakriisin jälkeen aiempaa ajankohtaisempi asia. Meidän on nopeasti ratkaistava, miten voimme rahoittaa koulutusta pitkälle tulevaisuuteen.
”Asia ei ole mustavalkoinen, kuten usein yritetään esittää. Lukukausimaksut voidaan järjestää monella eri tavalla. Suomen malli voidaan rakentaa niin, että kenellekään ei muodostu estettä hakeutua korkeakoulutukseen, ja meille kaikille tärkeä mahdollisuuksien tasa-arvo toteutuu. Juuri tällaista oikeudenmukaisten lukukausimaksujen mallia Keskuskauppakamari on esittänyt”, sanoo Valtonen.
Keskuskauppakamarin esittämässä mallissa kaikki suomalaisissa korkeakouluissa opiskelevat olisivat lukukausimaksujen piirissä. Keskeistä on se, että lukukausimaksut maksetaan vasta valmistumisen, työllistymisen ja riittävän tulotason saavuttamisen jälkeen. Käytännössä lukukausimaksut ovat opiskeluiden aikana lainaa, joka erääntyy maksettavaksi vasta sitten, kun yksilö itse saa hyödyn korkeakoulutuksesta ja saavuttaa riittävän tulotason.
Tilastojen valossa yksilö saa korkeakoulutuksesta valtavan hyödyn itselleen. Tämä näkyy muun muassa eheämpänä työurana ja korkeampana palkkana. Yliopistokoulutuksen saaneiden elinkaaritulot ovat keskimäärin puoli miljoonaa euroa korkeammat kuin toisen asteen koulutuksen suorittaneilla. Tässä arviossa on huomioitu myös verotus ja tulonsiirrot. Sama hyöty näkyy kuukausittaisissa ansioissa. Tilastokeskuksen aineistosta havaitaan, että toisen asteen koulutuksen suorittaneen ja ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneen keski-ikäisen henkilön kuukausipalkan ero on noin 2000 euroa.
”On vain kohtuullista ajatella, että koulutuksesta hyötyvät myös itse osallistuvat sen rahoitukseen. Kärjistetysti voidaan ajatella, että nyt kaikki veronmaksajat kustantavat sen, että vain noin 41 prosenttia ikäluokasta saa maksutta korkeamman koulutuksen ja pääsee sitä kautta kiinni parempiin ansioihin”, toteaa Valtonen.
Korkeakouluista valmistutaan liian hitaasti. OECD:n mukaan vuonna 2018 suomalaisista korkeakouluista valmistui kandidaattitason tutkintoon tavoiteajassa vain 43 prosenttia opiskelijoista. Heikko tavoiteajassa läpäisy aiheuttaa resurssien hukkaa ja lyhentää työuria. Kun opiskelija tietää, että opintojen viivästyminen näkyy tulevaisuudessa omassa rahapussissa, vauhdittaa se takuulla opintoja.
Suomessa on asetettu kunnianhimoinen tavoite kouluttaa 50 prosenttia nuorista ikäluokista korkeakoulututkintoon. Keskuskauppakamari pitää tätä tavoitetta tärkeänä, koska käytettävissä olevan ennakointitiedon valossa tulevaisuudessa tarvitaan yhä enemmän korkeasti koulutettua työvoimaa. Keskuskauppakamari näkee lukukausimaksujen käyttöönoton mahdollisuutena varmistaa korkeakoulutuksen määrällisen lisäämisen vaatima rahoitus.
”Jos haluamme Suomessa päästä kunnianhimoisiin tavoiteisiimme, tarvitaan korkeakouluille lisää resursseja ja opiskelijoille kannustumia valmistua nopeammin. Kummatkin näistä on mahdollista toteuttaa Keskuskauppakamarin esittämällä lukukausimaksumallilla”, summaa Valtonen.
Liitteet:
Kilpailukyvyn avaimet 2020-luvulle
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mikko ValtonenOsaamisasiantuntija
Puh:+358 40 867 8250mikko.valtonen@chamber.fiKuvat
Liitteet
Tietoja julkaisijasta
Keskuskauppakamari edustaa yli 22 000 suomalaista yritystä, jotka työllistävät yhteensä noin miljoona työntekijää. Haluamme helpottaa yritysten toimintaedellytyksiä verotuksen, liikenteen ja lainsäädännön saralla sekä kansainvälisessä kaupassa. Edistämme yritysten itsesääntelyä sekä tarjoamme monipuolisia asiantuntijapalveluja elinkeinoelämän tarpeisiin.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Keskuskauppakamari
Keskuskauppakamarin pääekonomisti: Räjähtävä startti vuodelle – bruttokansantuotteen ennakollinen luku ylitti odotukset30.4.2026 08:46:30 EEST | Tiedote
Tilastokeskus julkisti tänään Suomen kokonaistuotannon suhdannekuvaajan maaliskuulta. Keskuskauppakamarin pääekonomistin Jukka Appelqvistin mukaan kiinnostavampaa on kuitenkin se, että samalla saatiin ennakollinen arvio vuoden 2026 ensimmäisen neljänneksen bruttokansantuotteen kehityksestä. ”Näyttää siltä, että viime vuosi oli vasta alkusoittoa, ja kasvu on vauhdittunut tämän vuoden puolella enemmän kuin kukaan uskalsi unelmoida”, sanoo Appelqvist.
Keskuskauppakamari: Perusopetuksen kehittämisessä painotettava korkeaa vaatimustasoa29.4.2026 14:58:33 EEST | Tiedote
Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmän tänään julkaisemat esitykset perusopetuksen kehittämiseksi sisältävät oikeansuuntaisia elementtejä. Keskuskauppakamari huomauttaa silti, että jos lasten ja nuorten osaamistasoa halutaan aidosti vahvistaa, perusopetuksen vaatimustasoa on nostettava, ei ainoastaan ylläpidettävä tai kavennettava, kuten esityksessä ehdotetaan. Koulun on annettava jokaiselle oppilaalle valmiudet pärjätä opinnoissa, työelämässä ja elämässä, ja tämä edellyttää selkeitä ja kunnianhimoisia vaatimuksia.
Kauppakamarikysely: Yli puolet yrityksistä kokee Iranin sotatilanteen heikentävän kilpailukykyään – logistiikkakustannusten nousun vaikutukset kuitenkin toistaiseksi maltillisia28.4.2026 06:57:00 EEST | Tiedote
Kauppakamareiden huhtikuussa teettämästä kyselystä selviää, että 57 prosenttia vastaajista kokee yrityksensä kilpailukyvyn heikentyneen jonkin verran tai paljon Iranin sotatilanteen aiheuttaman logistiikkakustannusten nousun seurauksena. Erittäin paljon tai paljon haittaa tilanne on aiheuttanut kuitenkin vain noin kymmenelle prosentille vastaajayrityksistä. Tiekuljetusten kallistumisen kokee erittäin haitalliseksi noin viidennes vastaajista ja jonkin verran haitalliseksi 47 prosenttia vastaajista.
Keskuskauppakamari: Vaatimus “suomalaisten arvojen” tuntemisesta kansalaisuuskokeessa poistui – päällekkäinen testaus yhä haasteena23.4.2026 13:30:00 EEST | Tiedote
Keskuskauppakamari pitää myönteisenä, että hallitus vie eteenpäin kansalaisuuskoetta nyt entistä vahvemmin tietoon, lakeihin ja faktoihin perustuvana testinä. Edelleen kansalaisuuskokeen toimeenpanossa tulisi huolehtia siitä, ettei kokeesta muodostu uutta pullonkaulaa osaajille päällekkäisten testien vuoksi.
Keskuskauppakamari: Yhteisöverokannan alentaminen hyödyttää erityisesti pieniä ja keskisuuria yrityksiä – verokannan alennus voi aloittaa hyvän kierteen23.4.2026 08:59:25 EEST | Tiedote
Opposition kritisoiman yhteisöveron alentaminen hyödyttää ennen kaikkea pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Vaikka yhteisöverokannan alennus hyödyttää myös suuryrityksiä, on verokannan alentamisen suhteellinen vaikutus suurempi pienille ja keskisuurille yrityksille. ”Yhteisöveron alentaminen tukee nimenomaan pk-yritysten kasvumahdollisuuksia ja kauan odotettu hyvän kierre voi alkaa verokannan alennuksen myötä”, sanoo Keskuskauppakamarin johtava veroasiantuntija Tomi Viitala.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme