Keskuskauppakamari

Keskuskauppakamari: Lukukausimaksuilla lisää tärkeitä resursseja koulutukseen

Jaa

Keskuskauppakamari tukee työelämäprofessori Vesa Vihriälän selvitysryhmän ehdotusta korkeakoulujen lukukausimaksuista. Järkevästi toteutetut lukukausimaksut ovat hyvä keino vahvistaa koulutuksen rahoitusta ja vauhdittaa opintojen etenemistä.

Keskuskauppakamarin osaamisasiantuntija Mikko Valtonen. Kuva: Liisa Takala.
Keskuskauppakamarin osaamisasiantuntija Mikko Valtonen. Kuva: Liisa Takala.

Julkisten koulutusmenojen kehitys on ollut surkeaa viimeisen kymmenen vuoden aikana. Keskuskauppakamarin osaamisasiantuntija Mikko Valtosen mukaan koulutuksen osuus julkisista menoista on laskenut, vaikka ikäluokkien koko otettaisiin huomioon. Nykyisen hallituksen tekemät pienet lisäykset koulutuksen rahoitukseen eivät muuta isoa kuvaa. Näkymä tulevaisuuteen on synkistynyt entisestään koronakriisin myötä.  

”Nyt tarvitaan realismia, sillä ennusteet julkisesta taloudesta ovat synkkiä. Kestävyysvaje kasvaa ja julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen on matkalla kohti ennätyslukemia. Samalla meillä on valtava tarve panostaa koulutukseen ja tutkimukseen. Lukukausimaksuista varteenotettavana vaihtoehtona koulutuksen rahoittamiseen on pystyttävä keskustelemaan”, sanoo Valtonen. 

”Lukukausimaksuista saisi valtavan lisäyksen koulutuksen rahoitukseen. Maltillinen 2500 euron vuosittainen maksu tuottaisi järjestelmään varovasti arvioiden noin puoli miljardia euroa. Tässä arviossa on huomioitu läsnäolevat opiskelijat ja se, että kaikki eivät maksua tulisi maksamaan”, sanoo Valtonen. 

Keskuskauppakamari esitti jo 2019 joulukuussa oikeudenmukaisten lukukausimaksujen käyttöönottamista kaikille korkeakouluopiskelijoille Kilpailukyvyn avaimet 2020-luvulla -julkaisussaan. Lukukausimaksut ovat koronakriisin jälkeen aiempaa ajankohtaisempi asiaMeidän on nopeasti ratkaistava, miten voimme rahoittaa koulutusta pitkälle tulevaisuuteen. 

”Asia ei ole mustavalkoinen, kuten usein yritetään esittää. Lukukausimaksut voidaan järjestää monella eri tavalla. Suomen malli voidaan rakentaa niin, että kenellekään ei muodostu estettä hakeutua korkeakoulutukseen, ja meille kaikille tärkeä mahdollisuuksien tasa-arvo toteutuu. Juuri tällaista oikeudenmukaisten lukukausimaksujen mallia Keskuskauppakamari on esittänyt”, sanoo Valtonen. 

Keskuskauppakamarin esittämässä mallissa kaikki suomalaisissa korkeakouluissa opiskelevat olisivat lukukausimaksujen piirissä. Keskeistä on se, että lukukausimaksut maksetaan vasta valmistumisen, työllistymisen ja riittävän tulotason saavuttamisen jälkeen. Käytännössä lukukausimaksut ovat opiskeluiden aikana lainaa, joka erääntyy maksettavaksi vasta sitten, kun yksilö itse saa hyödyn korkeakoulutuksesta ja saavuttaa riittävän tulotason. 

Tilastojen valossa yksilö saa korkeakoulutuksesta valtavan hyödyn itselleen. Tämä näkyy muun muassa eheämpänä työurana ja korkeampana palkkana. Yliopistokoulutuksen saaneiden elinkaaritulot ovat keskimäärin puoli miljoonaa euroa korkeammat kuin toisen asteen koulutuksen suorittaneilla. Tässä arviossa on huomioitu myös verotus ja tulonsiirrot. Sama hyöty näkyy kuukausittaisissa ansioissa. Tilastokeskuksen aineistosta havaitaan, että toisen asteen koulutuksen suorittaneen ja ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneen keski-ikäisen henkilön kuukausipalkan ero on noin 2000 euroa.  

”On vain kohtuullista ajatella, että koulutuksesta hyötyvät myös itse osallistuvat sen rahoitukseen. Kärjistetysti voidaan ajatella, että nyt kaikki veronmaksajat kustantavat sen, että vain noin 41 prosenttia ikäluokasta saa maksutta korkeamman koulutuksen ja pääsee sitä kautta kiinni parempiin ansioihin”, toteaa Valtonen. 

Korkeakouluista valmistutaan liian hitaasti. OECD:n mukaan vuonna 2018 suomalaisista korkeakouluista valmistui kandidaattitason tutkintoon tavoiteajassa vain 43 prosenttia opiskelijoista. Heikko tavoiteajassa läpäisy aiheuttaa resurssien hukkaa ja lyhentää työuria. Kun opiskelija tietää, että opintojen viivästyminen näkyy tulevaisuudessa omassa rahapussissa, vauhdittaa se takuulla opintoja. 

Suomessa on asetettu kunnianhimoinen tavoite kouluttaa 50 prosenttia nuorista ikäluokista korkeakoulututkintoon. Keskuskauppakamari pitää tätä tavoitetta tärkeänä, koska käytettävissä olevan ennakointitiedon valossa tulevaisuudessa tarvitaan yhä enemmän korkeasti koulutettua työvoimaa. Keskuskauppakamari näkee lukukausimaksujen käyttöönoton mahdollisuutena varmistaa korkeakoulutuksen määrällisen lisäämisen vaatima rahoitus. 

”Jos haluamme Suomessa päästä kunnianhimoisiin tavoiteisiimme, tarvitaan korkeakouluille lisää resursseja ja opiskelijoille kannustumia valmistua nopeammin. Kummatkin näistä on mahdollista toteuttaa Keskuskauppakamarin esittämällä lukukausimaksumallilla”, summaa Valtonen. 

Liitteet:

Kilpailukyvyn avaimet 2020-luvulle

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Keskuskauppakamarin osaamisasiantuntija Mikko Valtonen. Kuva: Liisa Takala.
Keskuskauppakamarin osaamisasiantuntija Mikko Valtonen. Kuva: Liisa Takala.
Lataa

Liitteet

Tietoja julkaisijasta

Keskuskauppakamari
Keskuskauppakamari
PL 1000
00101 Helsinki

http://kauppakamari.fi/

Keskuskauppakamari työskentelee valtakunnallisesti elinkeinoelämän hyväksi, elinvoimaisen Suomen puolesta. Haluamme helpottaa yritysten toimintaedellytyksiä verotuksen, liikenteen ja lainsäädännön saralla sekä kansainvälisessä kaupassa. Edistämme yritysten itsesääntelyä sekä tarjoamme monipuolisia asiantuntijapalveluja elinkeinoelämän tarpeisiin. 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Keskuskauppakamari

Hallituksen lisätalousarvio on kaksiteräinen miekka3.6.2020 12:33:38 EESTTiedote

Hallitus päätti vuoden neljännestä lisätalousarvioesityksestä 2.6.2020. Hallituksen lisätalousarvio on poikkeuksellisen suuri. Lisätalousarvioesityksellä käynnistetään 5,5 miljardin euron toimenpidekokonaisuus, jolla pyritään tukemaan talouden elpymistä. Lisätalousarviossa esitetään sekä akuutteja kriisinhoidollisia, että taloutta elvyttäviä toimia. Esimerkiksi akuuttia tilannetta helpottamaan tarkoitettua kustannustukea koskevaan lakiesitykseen varataan 300 miljoonaa euroa.

Kauppakamarikysely: Paikallisen sopimisen lisääminen ja työvoimakustannusten alentaminen parasta lääkettä Suomen kilpailukyvylle3.6.2020 00:01:00 EESTTiedote

Paikallisen sopimisen laajempi mahdollistaminen sekä työvoimakustannusten alentaminen nousivat selkeästi parhaiksi keinoiksi, kun yritykset arvioivat, mitkä vaikuttaisivat myönteisesti Suomen kilpailukykyyn ja elinvoimaisuuteen. Kauppakamarien jäsenyrityksilleen tekemässä kyselyssä paikallista sopimista piti myönteisenä tai erittäin myönteisenä 92 prosenttia yrityksistä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme