Keskuskauppakamari: Lukukausimaksuilla lisää tärkeitä resursseja koulutukseen
11.5.2020 18:45:53 EEST | Keskuskauppakamari | Tiedote
Julkisten koulutusmenojen kehitys on ollut surkeaa viimeisen kymmenen vuoden aikana. Keskuskauppakamarin osaamisasiantuntija Mikko Valtosen mukaan koulutuksen osuus julkisista menoista on laskenut, vaikka ikäluokkien koko otettaisiin huomioon. Nykyisen hallituksen tekemät pienet lisäykset koulutuksen rahoitukseen eivät muuta isoa kuvaa. Näkymä tulevaisuuteen on synkistynyt entisestään koronakriisin myötä.
”Nyt tarvitaan realismia, sillä ennusteet julkisesta taloudesta ovat synkkiä. Kestävyysvaje kasvaa ja julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen on matkalla kohti ennätyslukemia. Samalla meillä on valtava tarve panostaa koulutukseen ja tutkimukseen. Lukukausimaksuista varteenotettavana vaihtoehtona koulutuksen rahoittamiseen on pystyttävä keskustelemaan”, sanoo Valtonen.
”Lukukausimaksuista saisi valtavan lisäyksen koulutuksen rahoitukseen. Maltillinen 2500 euron vuosittainen maksu tuottaisi järjestelmään varovasti arvioiden noin puoli miljardia euroa. Tässä arviossa on huomioitu läsnäolevat opiskelijat ja se, että kaikki eivät maksua tulisi maksamaan”, sanoo Valtonen.
Keskuskauppakamari esitti jo 2019 joulukuussa oikeudenmukaisten lukukausimaksujen käyttöönottamista kaikille korkeakouluopiskelijoille Kilpailukyvyn avaimet 2020-luvulla -julkaisussaan. Lukukausimaksut ovat koronakriisin jälkeen aiempaa ajankohtaisempi asia. Meidän on nopeasti ratkaistava, miten voimme rahoittaa koulutusta pitkälle tulevaisuuteen.
”Asia ei ole mustavalkoinen, kuten usein yritetään esittää. Lukukausimaksut voidaan järjestää monella eri tavalla. Suomen malli voidaan rakentaa niin, että kenellekään ei muodostu estettä hakeutua korkeakoulutukseen, ja meille kaikille tärkeä mahdollisuuksien tasa-arvo toteutuu. Juuri tällaista oikeudenmukaisten lukukausimaksujen mallia Keskuskauppakamari on esittänyt”, sanoo Valtonen.
Keskuskauppakamarin esittämässä mallissa kaikki suomalaisissa korkeakouluissa opiskelevat olisivat lukukausimaksujen piirissä. Keskeistä on se, että lukukausimaksut maksetaan vasta valmistumisen, työllistymisen ja riittävän tulotason saavuttamisen jälkeen. Käytännössä lukukausimaksut ovat opiskeluiden aikana lainaa, joka erääntyy maksettavaksi vasta sitten, kun yksilö itse saa hyödyn korkeakoulutuksesta ja saavuttaa riittävän tulotason.
Tilastojen valossa yksilö saa korkeakoulutuksesta valtavan hyödyn itselleen. Tämä näkyy muun muassa eheämpänä työurana ja korkeampana palkkana. Yliopistokoulutuksen saaneiden elinkaaritulot ovat keskimäärin puoli miljoonaa euroa korkeammat kuin toisen asteen koulutuksen suorittaneilla. Tässä arviossa on huomioitu myös verotus ja tulonsiirrot. Sama hyöty näkyy kuukausittaisissa ansioissa. Tilastokeskuksen aineistosta havaitaan, että toisen asteen koulutuksen suorittaneen ja ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneen keski-ikäisen henkilön kuukausipalkan ero on noin 2000 euroa.
”On vain kohtuullista ajatella, että koulutuksesta hyötyvät myös itse osallistuvat sen rahoitukseen. Kärjistetysti voidaan ajatella, että nyt kaikki veronmaksajat kustantavat sen, että vain noin 41 prosenttia ikäluokasta saa maksutta korkeamman koulutuksen ja pääsee sitä kautta kiinni parempiin ansioihin”, toteaa Valtonen.
Korkeakouluista valmistutaan liian hitaasti. OECD:n mukaan vuonna 2018 suomalaisista korkeakouluista valmistui kandidaattitason tutkintoon tavoiteajassa vain 43 prosenttia opiskelijoista. Heikko tavoiteajassa läpäisy aiheuttaa resurssien hukkaa ja lyhentää työuria. Kun opiskelija tietää, että opintojen viivästyminen näkyy tulevaisuudessa omassa rahapussissa, vauhdittaa se takuulla opintoja.
Suomessa on asetettu kunnianhimoinen tavoite kouluttaa 50 prosenttia nuorista ikäluokista korkeakoulututkintoon. Keskuskauppakamari pitää tätä tavoitetta tärkeänä, koska käytettävissä olevan ennakointitiedon valossa tulevaisuudessa tarvitaan yhä enemmän korkeasti koulutettua työvoimaa. Keskuskauppakamari näkee lukukausimaksujen käyttöönoton mahdollisuutena varmistaa korkeakoulutuksen määrällisen lisäämisen vaatima rahoitus.
”Jos haluamme Suomessa päästä kunnianhimoisiin tavoiteisiimme, tarvitaan korkeakouluille lisää resursseja ja opiskelijoille kannustumia valmistua nopeammin. Kummatkin näistä on mahdollista toteuttaa Keskuskauppakamarin esittämällä lukukausimaksumallilla”, summaa Valtonen.
Liitteet:
Kilpailukyvyn avaimet 2020-luvulle
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mikko ValtonenOsaamisasiantuntija
Puh:+358 40 867 8250mikko.valtonen@chamber.fiKuvat
Liitteet
Tietoja julkaisijasta
Keskuskauppakamari edustaa yli 22 000 suomalaista yritystä, jotka työllistävät yhteensä noin miljoona työntekijää. Haluamme helpottaa yritysten toimintaedellytyksiä verotuksen, liikenteen ja lainsäädännön saralla sekä kansainvälisessä kaupassa. Edistämme yritysten itsesääntelyä sekä tarjoamme monipuolisia asiantuntijapalveluja elinkeinoelämän tarpeisiin.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Keskuskauppakamari
Keskuskauppakamarin pääekonomisti: Teollisuus epävarmaan kevääseen vahvoista asemista8.5.2026 08:43:45 EEST | Tiedote
Keskuskauppakamarin pääekonomistin Jukka Appelqvistin mukaan teollisuudessa maaliskuu sujui varsin mainiosti sekä uusien tilausten että erityisesti tuotannon osalta.
Vuoden brändi 2026 -kilpailun voittajaksi valittiin VR6.5.2026 16:54:33 EEST | Tiedote
Keskuskauppakamarin Vuoden brändi 2026 -kilpailun voittajaksi on valittu VR. Raadin mukaan VR:n brändi on erittäin tunnettu ja sen tarina on Suomessa ainutlaatuinen. Brändi on onnistunut uudistumaan määrätietoisesti ja laajentumaan myös ulkomaille.
Keskuskauppakamari: Nopeampi väylä pysyvään oleskelulupaan vastaa yritysten toiveisiin – pisteytys toisi ennakoitavuutta järjestelmään6.5.2026 11:30:00 EEST | Tiedote
Keskuskauppakamari pitää kannatettavana Akavan esitystä nopeammasta väylästä pysyvään oleskelulupaan. Suomi tarvitsee lisää kansainvälisiä osaajia, mutta yhä useammin ratkaisevaa ei ole pelkkä houkuttelu vaan se, haluavatko osaajat jäädä. Keskuskauppakamarin mielestä järjestelmän on oltava ennakoitava ja joustava sekä vastattava koko maan työvoimatarpeisiin.
Kauppakamarikysely: Neljä viidestä yrityksestä odottaa liikevaihtonsa pysyvän ennallaan tai kasvavan - yritysten tulevaisuudennäkymät yhä pääosin positiivisia5.5.2026 06:57:00 EEST | Tiedote
Kauppakamarien huhtikuussa toteuttamasta suhdannekyselystä selviää, että yritysten näkymät ovat tammikuussa tehtyä kyselyä heikompia, mutta pääosin edelleen hyviä. Lähes 81 prosenttia vastanneista yrityksistä odotti liikevaihtonsa kasvavan tai pysyvän ennallaan seuraavan puolen vuoden aikana. Vastaajien arvio tilauskantojen ja viennin kehityksestä oli edelleen myönteinen. Sen sijaan kannattavuuden heikkenemistä ennakoivien osuus oli noussut tammikuun kyselystä. ”Elpymistä ei ole kyselyn perusteella peruttu”, tiivistää Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist.
Keskuskauppakamarin pääekonomisti: Räjähtävä startti vuodelle – bruttokansantuotteen ennakollinen luku ylitti odotukset30.4.2026 08:46:30 EEST | Tiedote
Tilastokeskus julkisti tänään Suomen kokonaistuotannon suhdannekuvaajan maaliskuulta. Keskuskauppakamarin pääekonomistin Jukka Appelqvistin mukaan kiinnostavampaa on kuitenkin se, että samalla saatiin ennakollinen arvio vuoden 2026 ensimmäisen neljänneksen bruttokansantuotteen kehityksestä. ”Näyttää siltä, että viime vuosi oli vasta alkusoittoa, ja kasvu on vauhdittunut tämän vuoden puolella enemmän kuin kukaan uskalsi unelmoida”, sanoo Appelqvist.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme