Keskuskauppakamari: Tukea yrityksille nuorten oppisopimuskoulutuksen laajentamiseksi
Keskuskauppakamari tukee Vihreiden puheenjohtajan sisäministeri Maria Ohisalon blogissaan tekemää esitystä nuorten oppisopimuskoulutuksen palkkauskustannusten porrastuksesta. Ohisalon esityksessä työantajalle korvattaisiin oppisopimuskoulutuksen alussa 70 prosenttia palkkakuluista, jonka jälkeen korvaus pienenisi opintojen edetessä ja osaamisen karttuessa. Keskuskauppakamarin mielestä hallituksen on tehtävä tarvittavat päätökset palkkauskustannusten porrastuksen toteuttamiseksi budjettiriihessään syyskuussa.
Nuorten mahdollisuuksia oppisopimuskoulutukseen voidaan merkittävästi lisätä tukemalla yrityksiä palkkauskustannuksissa. Etenkin oppisopimuskoulutuksen alkupuolella törmätään siihen, että oppisopimuskoulutettavan tuottavuus ei ole tasapainossa yritykselle aiheutuvien kustannusten kanssa. Oppisopimuskoulutuspaikkoja ei synny, jos yrityksillä ei ole tarvetta työvoimalle tai oppisopimuskoulutettavien ottaminen ei ole yrityksille taloudellisista syistä järkevää.
”Hienoa, että hallituspuolueissa on herätty tähän epäkohtaan, joka oppisopimuskoulutusjärjestelmää vaivaa. Olisi hallitukselta viisas työllisyystoimi tukea yrityksiä nuorten oppisopimuskoulutuksen osalta. Budjettiriihi on oiva paikka tehdä tarvittavat päätökset”, toteaa Keskuskauppakamarin osaamisasiantuntija Mikko Valtonen.
Kauppakamareiden tekemän kyselyn perusteella suurimpia oppisopimuskoulutuksen käytön esteitä ovat työantajille aiheutuvien kustannusten suuruus ja ohjauksen vaatima suuri työaikaresurssi.
”Keskuskauppakamarin esittämällä oppisopimuskoulutuksen palkkauskustannusten porrastuksella voidaan käytännössä poistaa ainakin toinen näistä esteistä”, selventää Valtonen.
Keskuskauppakamarin mallissa tuki kohdistuu alle 30-vuotiaisiin vailla toisen asteen ammatillista tutkintoa oleviin oppisopimuskoulutettaviin. Tuki on esitetty toteuttavaksi nykyisen palkkatukijärjestelmän kautta, mutta se on mahdollista toteuttaa myös erillisenä tukena. Yritykselle maksettavan tuen suuruus on oppisopimuskoulutettavan opintojen alussa suurempi ja pienenee sitä myöten, kun opinnot etenevät ja osaaminen kehittyy. Nuori saa koko ajan työehtosopimuksen mukaista palkkaa.
Oppisopimuskoulutukseen kohdennetut palkkatukimenot ovat tällä hetkellä noin 30 miljoonaa euroa vuodessa. Uusi palkkauskustannusten porrastus nostaisi menoja jonkin verran, mutta se olisi edelleen työllisyystoimena kustannustehokas. Yritysten kannalta keskeistä on, että palkkauskustannusten porrastus ei sisällä tarpeetonta byrokratiaa vaan on automaatio, kun oppisopimuskoulutukseen otetaan alle 30-vuotias vailla toisen asteen ammatillista tutkintoa oleva henkilö.
”Hallitusohjelmaan on kirjattu, että oppisopimusopiskelua halutaan määrällisesti kasvattaa ja palkkatuen käyttöä merkittävästi lisätä. Näihin kahteen hallitusohjelman kirjaukseen voidaan järkevällä ja tehokkaalla tavalla vastata toteuttamalla oppisopimuskoulutuksen palkkauskustannusten porrastus”, huomauttaa Valtonen.
Liitteet:
Oppisopimuskoulutuksen palkkauskustannusten porrastus palkkatuen avulla
Oppisopimuskoulutuksen palkkaporrastus lisäisi paikkojen tarjontaa
Yhteyshenkilöt
Mikko ValtonenOsaamisasiantuntija
+358 40 867 8250mikko.valtonen@chamber.fiKuvat
Liitteet
Tietoja julkaisijasta
Keskuskauppakamari edustaa yli 20 000 suomalaista yritystä, jotka työllistävät yhteensä noin miljoona työntekijää. Haluamme helpottaa yritysten toimintaedellytyksiä verotuksen, liikenteen ja lainsäädännön saralla sekä kansainvälisessä kaupassa. Edistämme yritysten itsesääntelyä sekä tarjoamme monipuolisia asiantuntijapalveluja elinkeinoelämän tarpeisiin.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Keskuskauppakamari
Keskuskauppakamari tukee EU:n tavoitetta pääomamarkkinoiden kehittämisestä – myös kansallisia toimenpiteitä tarvitaan24.9.2020 15:10:21 EEST | Tiedote
Keskuskauppakamari tukee komission tavoitetta kehittää EU:n pääomamarkkinoita. Nykyistä paremmin toimivia pääomamarkkinoita tarvitaan kanavoimaan yksityisiä pääomia ilmastonmuutoksen pysäyttämiseen tähtääviin investointeihin ja uudelle kasvu-uralle pääsemiseen koronakriisin jäljiltä. EU-tason toimenpiteiden lisäksi tarvitaan kansallisia toimia houkuttelevan, kasvuhakuisen ja kilpailukykyisen liiketoimintaympäristön luomiseksi.
Keskuskauppakamari: Hallituksen sote-esitys on susi24.9.2020 09:50:14 EEST | Tiedote
Hallituksen esitysluonnos sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseksi ei mahdollista uudistukselle asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Tuottavuus ja laatu eivät parane, jos palvelut tuotetaan julkisena monopolina. Yritykset ja järjestöt on otettava vahvemmin mukaan tuottamaan sote-palveluja, vaatii Keskuskauppakamari.
Kauppakamarit vauhdittavat vientiä kansainvälisellä harjoittelijaohjelmalla23.9.2020 08:50:00 EEST | Tiedote
Keskuskauppakamari on käynnistänyt kansainvälisen harjoittelijaohjelman, jonka kautta suomalaiset opiskelijat pääsevät tutustumaan ympäri maailmaa toimiviin suomalaisiin vientiyrityksiin. Harjoittelu tehdään FinnChameissa, jotka ovat suomalaisia kauppakamareita tai kauppakiltoja viidellä eri mantereella. Keskuskauppakamari koordinoi ja alueelliset kauppakamarit valitsevat ja lähettävät suomalaisharjoittelijat FinnCham-toimipisteisiin.
Työttömien määrä kasvanut selvästi - “Pelkkä rahan käyttäminen ilman selkeästi viestittyä suunnitelmaa on huolestuttavaa”22.9.2020 08:51:33 EEST | Tiedote
Keskuskauppakamarin pääekonomisti Mauri Kotamäki on huolissaan työttömien määrän runsaasta kasvusta vuoden takaiseen verrattuna. Toimia työllisyyden nostamiseksi olisi tarvittu budjettiriihessä, jonka työllisyyspäätökset olivat pettymys. Pelkkä rahan käyttäminen ilman selkeästi viestittyä suunnitelmaa tulevaisuudesta on huolestuttavaa.
Kysely: itsesääntely tehokkaampaa kuin lainsäädäntö21.9.2020 08:50:00 EEST | Tiedote
Elintarvikeketjun kauppatapoja on hiottu kuntoon itsesääntelyn keinoin lähes neljän vuoden ajan. Alan toimijoiden keskuudessa tehty kysely vahvistaa, että itsesääntelyllä on ollut vaikutusta yritysten toimintaan. Kyselyyn vastanneista lähes 60 prosenttia katsoo alan itsesääntelyn toimivan.
Keskuskauppakamari: Hallituksen työllisyyslaskelmat ovat epätasapainossa18.9.2020 10:11:08 EEST | Tiedote
Keskuskauppakamarin pääekonomisti Mauri Kotamäki ihmettelee hallituksen tapaa raportoida päätösperäisiä työllisyystoimia. Laskennassa on Kotamäen mukaan otettu huomioon vain positiiviset työllisyysvaikutukset, joka on harhaanjohtavaa. Alkuperäisestä yli 30 000 työllisen tavoitteesta ollaan todellisuudessa kaukana.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme