Keskuskauppakamari: Ymmärrystä hallituksen budjettipäätöksille, mutta paljon vielä tehtävää

Keskuskauppakamarin verotuksesta vastaava johtaja Ann-Mari Kemell pitää kokonaisveroasteen kahden prosenttiyksikön laskua hallituskauden aikana erinomaisena kehityksenä. Toisaalta Kemell huomauttaa, että vaikka hallitus on kautensa aikana keventänyt ansiotuloverotusta johdonmukaisesti, on samaan aikaan verotuksen progressio kiristynyt.

“On ymmärrettävää, että hallitus haluaa kohdistaa veronkevennykset erityisesti pienituloisille. Samaan aikaan täytyy kuitenkin muistaa, että Suomessa pieni- ja keskituloisten verotus on suhteellisen kevyttä, kun taas suuremmilla tulotasoilla se on huomattavan kireää”, Kemell toteaa.

Kemellin mukaan ankara progressio uhkaa pidemmällä aikavälillä verojärjestelmän yleistä hyväksyntää, kun suurelle osalle palkansaajia jää lisäansiosta käteen vain noin puolet tai vähemmän.

“Ansiotuloverotuksen ankaraa progressiota voi pitää työnteon haittaverona. Lisäansioiden korkea veroaste kannustaa pikemminkin downshiftaamiseen kuin lisäansioiden hankkimiseen”, Kemell lisää.

Kemellin mukaan ansiotulojen verotusta pitäisi uudistaa rakenteellisesti yhdessä sosiaaliturvajärjestelmän kanssa.

“Verotuksen ja sosiaaliturvan yhteensovittaminen on keskeinen aihe, johon puolueiden pitää ottaa kantaa ennen vaaleja. Mielestämme uskottavien uudistusvaihtoehtojen tulee sisältää kaikki tukimuodot asumistuki mukaan lukien”, hän sanoo.

Työllisyys myös seuraavan hallituksen ykköstavoitteeksi

Keskuskauppakamarin johtava ekonomisti Mauri Kotamäki pitää hallituksen budjettiriihessä päättämiä työllisyystoimia maltillisina.

“Budjetissa on pieniä, mutta työllisyyden näkökulmasta oikeansuuntaisia toimenpiteitä, kuten työperäisen maahanmuuton sujuvoittaminen sekä työvoimapoliittisten toimenpiteiden painottaminen”, Kotamäki sanoo.

“Sen sijaan niin sanotun Lex Lindströmin toinen osa eli pitkäaikaistyöttömien eläkkeelle pääsyn mahdollistaminen on ongelmallista. Vaikka se on sosiaalisesti ymmärrettävää, sillä annetaan väärä signaali työmarkkinoille. Lähtökohtaisesti kaikkien pitäisi päästä eläkkeelle samoilla säännöillä”, Kotamäki toteaa.

Kotamäen mukaan Suomen työllisyysastetta pitäisi edelleen johdonmukaisesti pyrkiä kasvattamaan ottaen huomioon rakenteelliset haasteet.

“Seuraavalle hallitukselle jää iso työ saattaa Suomi pohjoismaisten verrokkiemme tasolle. Mikäli Suomen työllisyysaste olisi Ruotsin tasolla, olisi meillä alijäämäisen budjetin sijaan roimasti ylijäämäinen budjetti”, Kotamäki sanoo.