Keskuskauppakamari

Keskuskauppakamari: Ymmärrystä hallituksen budjettipäätöksille, mutta paljon vielä tehtävää

Jaa

Keskuskauppakamarin mukaan budjetin työllisyystoimiin jäi parantamisen varaa. Rakenteellisia uudistuksia on jatkettava seuraavalla hallituskaudella työllisyysasteen nostamiseksi. Myös verotuksen ja sosiaaliturvan yhteensovittaminen on seuraavan hallituksen iso ponnistus.

Keskuskauppakamarin verotuksesta vastaava johtaja Ann-Mari Kemell pitää kokonaisveroasteen kahden prosenttiyksikön laskua hallituskauden aikana erinomaisena kehityksenä. Toisaalta Kemell huomauttaa, että vaikka hallitus on kautensa aikana keventänyt ansiotuloverotusta johdonmukaisesti, on samaan aikaan verotuksen progressio kiristynyt.

“On ymmärrettävää, että hallitus haluaa kohdistaa veronkevennykset erityisesti pienituloisille. Samaan aikaan täytyy kuitenkin muistaa, että Suomessa pieni- ja keskituloisten verotus on suhteellisen kevyttä, kun taas suuremmilla tulotasoilla se on huomattavan kireää”, Kemell toteaa.

Kemellin mukaan ankara progressio uhkaa pidemmällä aikavälillä verojärjestelmän yleistä hyväksyntää, kun suurelle osalle palkansaajia jää lisäansiosta käteen vain noin puolet tai vähemmän.

“Ansiotuloverotuksen ankaraa progressiota voi pitää työnteon haittaverona. Lisäansioiden korkea veroaste kannustaa pikemminkin downshiftaamiseen kuin lisäansioiden hankkimiseen”, Kemell lisää.

Kemellin mukaan ansiotulojen verotusta pitäisi uudistaa rakenteellisesti yhdessä sosiaaliturvajärjestelmän kanssa.

“Verotuksen ja sosiaaliturvan yhteensovittaminen on keskeinen aihe, johon puolueiden pitää ottaa kantaa ennen vaaleja. Mielestämme uskottavien uudistusvaihtoehtojen tulee sisältää kaikki tukimuodot asumistuki mukaan lukien”, hän sanoo.

Työllisyys myös seuraavan hallituksen ykköstavoitteeksi

Keskuskauppakamarin johtava ekonomisti Mauri Kotamäki pitää hallituksen budjettiriihessä päättämiä työllisyystoimia maltillisina.

“Budjetissa on pieniä, mutta työllisyyden näkökulmasta oikeansuuntaisia toimenpiteitä, kuten työperäisen maahanmuuton sujuvoittaminen sekä työvoimapoliittisten toimenpiteiden painottaminen”, Kotamäki sanoo.

“Sen sijaan niin sanotun Lex Lindströmin toinen osa eli pitkäaikaistyöttömien eläkkeelle pääsyn mahdollistaminen on ongelmallista. Vaikka se on sosiaalisesti ymmärrettävää, sillä annetaan väärä signaali työmarkkinoille. Lähtökohtaisesti kaikkien pitäisi päästä eläkkeelle samoilla säännöillä”, Kotamäki toteaa.

Kotamäen mukaan Suomen työllisyysastetta pitäisi edelleen johdonmukaisesti pyrkiä kasvattamaan ottaen huomioon rakenteelliset haasteet.

“Seuraavalle hallitukselle jää iso työ saattaa Suomi pohjoismaisten verrokkiemme tasolle. Mikäli Suomen työllisyysaste olisi Ruotsin tasolla, olisi meillä alijäämäisen budjetin sijaan roimasti ylijäämäinen budjetti”, Kotamäki sanoo.

Yhteyshenkilöt

Tietoja julkaisijasta

Keskuskauppakamari
Keskuskauppakamari
PL 1000
00101 Helsinki

http://kauppakamari.fi/

Keskuskauppakamari työskentelee valtakunnallisesti elinkeinoelämän hyväksi, elinvoimaisen Suomen puolesta. Haluamme helpottaa yritysten toimintaedellytyksiä verotuksen, liikenteen ja lainsäädännön saralla sekä kansainvälisessä kaupassa. Edistämme yritysten itsesääntelyä sekä tarjoamme monipuolisia asiantuntijapalveluja elinkeinoelämän tarpeisiin. 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Keskuskauppakamari

Naiset valtaavat johtopaikkoja pörssiyhtiöissä - Yhtä toimialaa lukuun ottamatta20.11.2018 09:15Tiedote

Naisten määrä suomalaisten pörssiyhtiöiden johdossa on noussut ennätyslukuihin. Hallitusten jäsenistä naisia on 29 prosenttia, suurissa pörssiyhtiöissä 34 prosenttia. Toimitusjohtajista yhdeksän on naisia viime vuoden tapaan. Johtoryhmissä naisten osuus on noussut vuoden takaisesta 23 prosentista 25 prosenttiin. Kipupistekin löytyy, sillä naiset puuttuvat lähes tyystin pörssin suurimman toimialan, teollisuustuotteet ja -palvelut -sektorin liiketoimintajohdosta.

Väestöennusteesta viimeinen herätys: Tässä lista uudelle hallitukselle työperäisen maahanmuuton helpottamiseksi19.11.2018 09:31Tiedote

Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi peräänkuuluttaa hallitukselta nopeita ratkaisuja työperäisen maahanmuuton sujuvoittamiseksi. Romakkaniemen mukaan perjantaina 16.11. julkistettu uusi väestöennuste on Suomen julkisen talouden kannalta karua luettavaa. ”Väestöennusteen olettavat muutokset kasvattavat kestävyysvajeen vajaasta 7 miljardista yli 8 miljardiin. Suomen tulisi muutoinkin tähdätä kunnianhimoisempaan työllisyysasteeseen, jopa 80 prosenttiin, mutta nyt julkistettujen pessimistisempien ennusteiden valossa tämä tavoite voi olla riittämätön. Siksi meidän on kaivettava työkalupakistamme kaikki mahdolliset ja mahdottomaltakin tuntuvat keinot työllisyyden kohentamiseksi”, Romakkaniemi sanoo. Romakkaniemen mukaan Suomen tulisi entistä aktiivisemmin houkutella ulkomaalaisia osaajia työmarkkinoilleen. ”Lähes kaikki tuntuvat olevan samaa mieltä siitä, että työperäistä maahanmuuttoa on tässä tapauksessa lisättävä. Me Keskuskauppakamarissa tarjoamme keinot siihen. Olemme

Keskuskauppakamarin Kotamäki: Uusi väestöennuste on karua luettavaa julkisen talouden kannalta16.11.2018 09:56Tiedote

Tilastokeskus julkaisi tänään väestöennusteensa. Ennusteen mukaan syntyvyys tulee alentumaan merkittävästi verrattuna edelliseen väestöennusteeseen. Nuorten lukumäärä tulee laskemaan tasaisesti. Alle 15-vuotiaiden määrä putoaisi jo alle 700 000 nuoren vuonna 2050. Myös nettomaahanmuuton määrä tulee väestöennusteen mukaan alentumaan lievästi. Alentuneen syntyvyysoletuksen vuoksi kestävyysvaje uhkaa heikentyä 0,25 prosentilla, mikä tarkoittaa Kotamäen mukaan jopa 1,2 miljardin euron vuosittaista alijäämää julkiseen talouteen. Keskuskauppakamarin johtavan ekonomistin Mauri Kotamäen mukaan uusi pessimistisempi väestöennuste alleviivaa työllisyysasteen nostamisen tärkeyttä. "Työllisyysasteen tavoite tulisi olla lähellä pohjoismaisia verrokkejamme, jopa 80 prosenttia. Sekään ei oikeastaan yksinään enää näiden muutosten jälkeen riitä kuromaan kestävyysvajetta umpeen. Näiden väestöennusteen oletusmuutosten takia kestävyysvaje kasvaa vajaasta 7 miljardista yli 8 miljardiin", Kotamäki sanoo. Jul

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme