Keskuskauppakamarin ekonomisti perustulokokeilusta: “Ei helposti tuotavissa nyky-Suomeen”
“Päällisin puolin tulokset näyttävät siltä, ettei työllisyys muutu lainkaan. Tulokset ovat tässä vaiheessa alustavia, eikä niistä pääse kunnolla käsiksi siihen, miksei vaikutuksia työllisyyteen ole. Tässä vaiheessa olisi väärin vetää johtopäätös, että työn tekemisen kannustimilla olisi merkitystä, tai että aktivointitoimenpiteillä ei olisi vaikuttavuutta.”, Kotamäki sanoo.
Perustulokokeilun ensimmäiset tulokset kattavat kaksivuotisen kokeilun ensimmäisen vuoden.Lopulliset, eli koko kokeilun tulokset julkaistaan vuoden 2020 aikana.
“Perustulokokeilun tuloksiin tulee suhtautua terveellä epäluulolla. Pitää kysyä, miksei työllisyysvaikutusta löydy. Onko niin, etteivät ihmiset ehtineet reagoida perustulomalliin? Onko niin, että ihmiset eivät yksinkertaisesti reagoi taloudellisiin kannustimiin tai he reagoivat hyvin vähän? Onko niin, ettei vastikkeellisuudella ole väliä, koska perustulohan on vastikkeetonta? Missä määrin pitkään työttömänä, perusturvan varassa olevien henkilöiden on ylipäätänsä mahdollista reagoida taloudellisiin yllykkeisiin? Vaikuttaako ja kuinka paljon, että kokeilu on määräaikainen?”, Kotamäki arvioi.
Mutta mitä perustulokokeilu lopulta kokeilee?
“Ensinnäkin perustulokokeilu ei itse asiassa tutki realistista perustuloa, vaan ennemminkin työn vastaanottamisen yllykkeiden parantumista sekä osittain sosiaaliturvan vastikkeellisuuden vähenemistä. Tässä vaiheessa vastikkeettomuuden lisäämistä ja työn tekemisen kannustimien parantamista ei pysty erottelemaan toisistaan. Hieman yllättäviksi alustavat tulokset muuttuvat siksi, että työn vastaanottamisen kannustimien merkittävä, joskin väliaikainen, parantuminen ei siis näytä parantaneen juurikaan työllisyyttä”, hän arvioi.
Suuri osa kokeiluun valituista ihmisistä haki työttömyystukea, vaikka heidät oli arvottu kokeilussa perustulon piiriin. Seurauksena byrokratian yksinkertaistuminen jäi pois näiden ihmisten kohdalla. Toisaalta työttömyysturvan sanktioiden merkitys kokeilussa katosi, kun sanktioiden sijaan henkilö tippuisi työttömyysturvalta saman suuruiselle perustulolle.Taloudelliset kannustimet työllistyä, eli matalammat efektiiviset veroasteet, olivat perustuloon arvotuilla ihmisillä selvästi paremmat.
Kotamäen mukaan yleisellä tasolla on mahdollista, että esimerkiksi työn tekemisen kannustimien parantuminen lisäisi työllisyyttä, mutta vastikkeettomuuden kasvattaminen ikään kuin neutraloi positiivisen vaikutuksen, eli vaikuttaa toiseen suuntaan. Näin ollen emme kokonaistasolla havaitse muutoksia.
Kotamäki huomauttaa, että perustulomallien lanseeraaminen sellaiseen maahan kuin Suomi, jossa sosiaaliturvajärjestelmä on pitkälle kehittynyt, korkeatasoinen ja monimutkainen, on vaikeaa ja käytännössä kallista. Perustulo saattaa sen sijaan olla erinomainen malli kehittyvälle taloudelle, jossa sosiaaliturvan taso on matala tai vain osittainen.
“Perustulomallien käytännön toteutus kärsii myös monista haasteita, joita perustulokokeilussa ei yritetäkään ratkaista, eikä puolueiden malleissa ole juuri pohdittu. Yksi keskeinen vaikeus on esimerkiksi ansiosidonnaisten ja vastikkeellisten etuuksien yhdistäminen vastikkeettomaan perustuloon. Toinen haaste on hinta; realistisen suuruiset perustulomallit lisäisivät helposti julkisia menoja useilla miljardeilla. Tämä pitäisi rahoittaa jotenkin, eli käytännössä verotusta kiristämällä”, hän sanoo.
Perustulokokeilu on tutkimuksellisesti mullistava asia Suomessa, sillä ensimmäisiä kertoja yhteiskuntapolitiikan alalla sosiaaliturvaa tutkittiin satunnaiskokeilulla. Kotamäen mukaan tuloksista riippumatta kokeilua voi tästä näkökulmasta pitää tärkeänä tutkimuksellisena avauksena ja siten periaatteellisesti merkittävänä asiana.
”Toivottavasti satunnaistettujen kokeiden tie ei ole päätöksessään, vaan päinvastoin alkamassa. Tutkittavia asioita kyllä riittää. Perustuloa tutkinut työryhmä on tehnyt uraauurtavaa työtä”, Kotamäki summaa.
Yhteyshenkilöt
Mauri KotamäkiJohtava ekonomisti
Puh:+358 942426235mauri.kotamaki@chamber.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Keskuskauppakamari edustaa yli 22 000 suomalaista yritystä, jotka työllistävät yhteensä noin miljoona työntekijää. Haluamme helpottaa yritysten toimintaedellytyksiä verotuksen, liikenteen ja lainsäädännön saralla sekä kansainvälisessä kaupassa. Edistämme yritysten itsesääntelyä sekä tarjoamme monipuolisia asiantuntijapalveluja elinkeinoelämän tarpeisiin.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Keskuskauppakamari
Keskuskauppakamari: Kansalaisuuslain muutosehdotukset ovat haitaksi pitkäjänteiselle sitoutumiselle suomalaisille työmarkkinoille25.4.2024 13:00:00 EEST | Tiedote
Keskuskauppakamari katsoo, että asumisajan pidentäminen on haitaksi onnistuneelle kotoutumiselle ja pitkäjänteiselle sitoutumiselle suomalaisille työmarkkinoille. Keskuskauppakamarin johtavan asiantuntijan Suvi Pulkkisen mukaan asumisajan pidentäminen kaikkien ryhmien osalta huonontaa Suomen asemaa kansainvälisten osaajien houkuttelussa.
Ekonomistin pikakommentti: Taantuma tarttui työmarkkinoille - työttömyys kasvoi jyrkästi24.4.2024 09:08:57 EEST | Tiedote
Keskuskauppakamarin pääekonomistin Jukka Appelqvistin mukaan työllisyystilanne on pitkään pysynyt suhdannetilanteen heikkouteen nähden yllättävän hyvänä, mutta tuoreista luvuista ei valopilkkuja löydy. Suhdannetilanne heikkeni työmarkkinoilla roimasti maaliskuussa. “Aletaan pikkuhiljaa olla ihan aidoissa taantumatunnelmissa”, sanoo Appelqvist.
Elovena voitti Vuoden brändi 2024 – palkinnon23.4.2024 17:30:00 EEST | Tiedote
Keskuskauppakamarin Vuoden brändi -kilpailun voittajaksi valittiin tänä vuonna Elovena. Elovena on Raisio-konsernin brändi, jonka tuotteet on valmistettu kaurasta. Brändityön ja aineettomien oikeuksien ammattilaisista koostuva asiantuntijaraati valitsi voittajan lukuisten korkeatasoisten brändien joukosta.
Keskuskauppakamari: Kaivatut ratkaisut helpottamaan osaajapulaa jäivät kehysriihessä toteuttamatta17.4.2024 09:01:43 EEST | Tiedote
Keskuskauppakamari pitää huojentavana, että hallitus säästi kehysriihessä koulutuksen merkittäviltä leikkauksilta vaikeassa taloustilanteessa, mutta samalla uupumaan jäivät myös kaivatut panostukset osaavan työvoiman saatavuuteen. Keskuskauppakamarin osaajakyselyyn vastanneista yrityksistä jo lähes 70 prosenttia kokee, että osaajapula on muodostunut niille kasvun esteeksi.
Keskuskauppakamari: Puhtaan siirtymän investointiverohyvityksen käyttöönotto vahva kasvusignaali16.4.2024 16:50:27 EEST | Tiedote
Hallituksen päätös suurten puhtaan siirtymän investointien verohyvityksen käyttöönottamisesta on vahva signaali Suomelta investointikilpailussa. Teolliset investoinnit ovat ratkaisevassa asemassa sekä taloudellisen kasvun että päästötavoitteiden saavuttamisessa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme