Keskuskauppakamarin exit-strategia: Testauskapasiteettia ja jäljitystyötä lisättävä, taloutta haittaavia rajoituksia purettava

“Tehokkaamman testauksen ja jäljittämisen lisäksi ensi vaiheessa olisi avattava alakoulut normaaliin toimintaan ja annettava suositus tuoda tehokkaamman työnteon niin vaatiessa lapset päivähoitoon. Lisäksi ravintoloiden osittainen ja asteittainen avaaminen aiempaa päätettyä nopeammin olisi kannatettavaa”, Romakkaniemi sanoo.

Romakkaniemen mukaan hallituksen toimet koronakriisissä ovat olleet oikean suuntaisia, mutta eivät tarpeeksi tehokkaita. Erityisesti työpaikkojen säilyttämisen suhteen Romakkaniemi toivoo hallitukselta tehokkaampia toimia.

“Yritysten auttamiseksi on annettava aitoa tukea, joka helpottaa yrityksiä nopeasti, eikä ole byrokraattista. Valtion pitäisi ottaa väliaikaisesti kriisin ajaksi kantaakseen yritysten TyEL, YEL sekä sairaus- ja työttömyysvakuutusmaksut. Tämä helpottaisi yritysten maksurasitetta, kohdentuen yritysten palkkauksen kokonaiskustannuksiin. Se auttaisi välttämään lomautuksia ja irtisanomisia kriisin kestäessä. Onnistuneen strategian luomisessa on kyse nimenomaan suomalaisten työpaikoista ja hyvinvoinnista”, Romakkaniemi sanoo.

Keskuskauppakamarin nelivaiheisen exit-strategian tavoitteena on palauttaa yhteiskunnan toiminta niin lähelle normaalia kuin mahdollista pitäen silti epidemiatilanne kurissa. Strategia on annettu Martti Hetemäen työryhmän käyttöön. Hetemäen ryhmän tehtävä on miettiä Suomen tietä ulos koronakriisistä.

1) Hybridistrategian toimeenpano ja taloudelle haitallisimmista rajoitustoimista luopuminen

2) Yritysten ja työpaikkojen pelastaminen talouspudotuksen yli

3) Talouden elvytyspaketti, kun rajoitustoimista luovutaan

4) Rakenteellisten uudistusten paketti, jolla valtavaan epätasapainoon suistuva julkinen talous oikaistaan

Koko strategian voit lukea tästä: https://kauppakamari.fi/wp-content/uploads/2020/04/keskuskauppakamarin-esitys-exit-strategiaksi-suomelle.pdf

Keskuskauppakamari ja 19 kauppakamaria ympäri Suomen edustavat noin 21 000 tuhatta suomalaista yritystä työntekijöineen. Jäsenistössä on pieniä, keskisuuria ja suuria yrityksiä lukuisilta eri toimialoilta.