Keskuskauppakamarin pääekonomisti: Omikron ei tuonut romahdusta työllisyyteen - pitkäaikaistyöttömyyden hidas aleneminen kertoo kohtaanto-ongelmista
22.2.2022 10:33:32 EET | Keskuskauppakamari | Tiedote
Työllisyysasteen trendi oli tammikuussa 73,5 prosenttia. Lukema on sama kuin joulukuussa. Varsinaista lisäparannusta suhteessa odotuksiin ei siis tullut, tosin vanhaa trendilukua oli tarkistettu hieman alaspäin.
“Oleellista on silti se, että työllisyysaste pysyi historiallisesti ajatellen erittäin korkealla tasolla. Ennen koronakriisin alkua työllisyysasteen trendi oli korkeimmillaan 72,7 prosenttia”, Appelqvist sanoo.
Appelqvistin mukaan näyttääkin siltä, että omikron-aalto toi työmarkkinoille lähinnä tilapäistä hidastumista.
”Koronarajoitukset toivat odotetusti vastatuulta työllisyyskehitykseen alkuvuodesta, ja lomautusten määrä olikin nousussa. Katastrofista ei silti voida puhua, vaan melko pienestä takapakista verrattuna koronakriisin aikaisempien vaiheiden lomautusaaltoihin. Omikron näyttää tuovan työmarkkinoille lähinnä tilapäisestä hidastumista ja työllisyyskehitys jatkuu historiallisesti ajatellen hyvänä. Todennäköisesti lomautusten kesto jää myös lyhyeksi, ja kielteiset vaikutukset siten rajallisiksi”, sanoo Appelqvist.
Työttömyyden aleneminen edelleen hidasta
Työttömänä oli tammikuussa 205 000 henkeä eli 31 000 vähemmän kuin vuosi sitten. Työttömyysasteen trendi oli 7 prosenttia, mikä sekin on sama kuin joulukuun julkistuksessa. Vanhaa lukua on tosin sitäkin tarkistettu hieman ylöspäin, eli joulukuun trendilukema on uuden arvion mukaan 7,1 prosenttia. Hyvin optimistisen tulkinnan mukaan havaittavissa on pientä paranemista, mutta käytännössä työttömyyden aleneminen on edelleen hidasta.
Työvoiman kysyntä jatkui vahvana. Uusia avoimia työpaikkoja ilmoitettiin TE-toimistoihin tammikuussa 125 100. Kaikkiaan avoinna oli 208 100 työpaikkaa, mikä on 78 200 enemmän kuin vuosi sitten. Pitkään jatkuneesta työvoiman kovasta kysynnästä huolimatta pitkäaikaistyöttömyyden aleneminen ei edennyt.
Pitkäaikaistyöttömiä eli yhtäjaksoisesti vähintään vuoden työttömänä työnhakijana olleita oli 106 000. Lukema on pysynyt käytännössä täysin muuttumattomana jo pari kuukautta. Koronakriisin aikana pitkäaikaistyöttömien määrä on kasvanut noin 40 000 hengellä.
”Pitkäaikaistyöttömyyden etanamaisen hidas aleneminen kertoo karua kieltä työmarkkinoiden vakavista kohtaanto-ongelmista. Talouskasvun jatkumisen kannalta on kriittistä, että työttömät työnhakijat ja avoimet työpaikat saadaan kohtaamaan”, toteaa Appelqvist.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Jukka AppelqvistPääekonomisti
Puh:+358 44 263 1051jukka.appelqvist@chamber.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Keskuskauppakamari edustaa yli 22 000 suomalaista yritystä, jotka työllistävät yhteensä noin miljoona työntekijää. Haluamme helpottaa yritysten toimintaedellytyksiä verotuksen, liikenteen ja lainsäädännön saralla sekä kansainvälisessä kaupassa. Edistämme yritysten itsesääntelyä sekä tarjoamme monipuolisia asiantuntijapalveluja elinkeinoelämän tarpeisiin.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Keskuskauppakamari
Keskuskauppakamarin pääekonomisti: Talouden kasvu ei näy vielä työmarkkinatilastoissa: “Toistaiseksi keräillään rohkeutta rekrytointien kanssa”25.8.2026 09:04:22 EEST | Tiedote
Heinäkuun työmarkkinatilastot maalaavat Keskuskauppakamarin pääekonomistin Jukka Appelqvistin mukaan kuvaa vakaasta kehityksestä, mutta nousuvaihdetta joudutaan vielä odottamaan.
Keskuskauppakamari: Liikuntaedun käyttö laajenee ainakin kuntosaliohjelmiin ja välinevuokraukseen – mutta mikä lasketaan fyysiseksi aktiivisuudeksi?21.8.2026 06:57:00 EEST | Tiedote
Työnantajien tarjoaman liikuntaedun käyttömahdollisuudet laajenevat merkittävästi. Sääntelyyn jää edelleen tulkinnanvaraisuutta ja epäjohdonmukaisuuksia, huomauttaa Keskuskauppakamari. Esimerkiksi avantouinnin ja saunomisen sekä monien luontoharrastusten kohtelu joudutaan arvioimaan tapauskohtaisesti.
Keskuskauppakamari: Kun suomalainen ostaa, talouskasvu kiihtyy – ”Jokainen voi vaikuttaa hyvinvointimme kasvuun”14.8.2026 06:57:00 EEST | Tiedote
Keskuskauppakamarin mukaan talouskasvun edelleen vauhdittumisen kannalta olennaista on, että Venäjän hyökkäyssodan jälkeisen epävarmuuden vuoksi säästöihin kertynyttä rahaa saadaan liikkeelle kulutukseen. ”Miljoonien kuluttajien ostopäätökset lisäävät vettä talouskasvun myllyyn ja vauhdittavat hyvän kierrettä”, sanoo Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi.
Keskuskauppakamari: Oppilailta vaadittava enemmän – “Kutosen osaamisella ei voi saada kasia”13.8.2026 06:57:00 EEST | Tiedote
Suomalaisnuorten oppimistulokset ovat heikentyneet selvästi, mutta arvosanat eivät ole laskeneet samassa tahdissa. Keskuskauppakamari ehdottaa perusopetukseen kansallista oppimisen seurantamallia ja taitotason mittausta, joka nostaisi vaatimustasoa ja yhdenmukaistaisi arviointia.
Keskuskauppakamari: Moni ei tiedä, että poimituista marjoista tai pullopanteista pitää maksaa tietyissä tapauksissa verot7.8.2026 06:57:00 EEST | Tiedote
Kesän marjastuskausi on parhaimmillaan, ja moni suomalainen hankkiikin lisätuloja myymällä itse poimimiaan marjoja tai palauttamalla kesän aikana kertyneitä pulloja ja tölkkejä. Keskuskauppakamarin mukaan näihin liittyvät verosäännöt eivät kuitenkaan ole kaikilta osin selkeitä. "Esimerkiksi pullopantteihin liittyvää verotusta tulisi selkeyttää", sanoo Keskuskauppakamarin johtava veroasiantuntija Tomi Viitala.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme