Keskuskauppakamari

Keskuskauppakamarin pääekonomisti: Työllisyysaste jatkoi nousussa – pitkäaikaistyöttömät vaarassa pudota työmarkkinoilta

Jaa

Työllisyysaste on pinnistänyt entistäkin korkeammalle ja työttömyyden trendilukema sivuaa jo 2000-luvun ennätystä. Pitkäaikaistyöttömyyden aleneminen etenee kuitenkin yhä tuskastuttavan hitaasti. Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist varoittaa, että Suomen suhdannetilanteen heikkeneminen jarruttaa ennen pitkää myös työmarkkinoita. Vaarana on, että hyvä työllisyyskehitys pysähtyy ennen kuin pitkäaikaistyöttömät ovat ehtineet töihin, mikä pitkittäisi työttömyysjaksoja entisestään ja pahimmillaan pudottaisi pitkäaikaistyöttömiä työmarkkinoilta.

Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist. Kuva: Liisa Takala.
Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist. Kuva: Liisa Takala.

Suomen työmarkkinoilla työllisyyskehitys eteni edelleen hyvään suuntaan toukokuussa. Tilastokeskuksen mukaan työllisiä oli 61 000 enemmän kuin vuosi sitten. Työllisyysasteen trendi jatkoi paranemistaan ja päätyi ennätyskorkeisiin lukemiin eli 73,9 prosenttiin.

Työttömänä oli toukokuussa Tilastokeskuksen määritelmällä mitattuna 227 000 henkeä eli 68 000 vähemmän kuin vuosi sitten. Työttömyyden aleneminen jatkui siis varsin hyvää tahtia. Työttömyysasteen trendi oli 6,1 prosenttia eli sekin laski entisestään.

Työttömyyden trendilukema sivuaa 2000-luvun ennätystä, joka mitattiin ennen finanssikriisin alkua vuonna 2008. Tuoreemmasta historiasta ei yhtä hyviä lukemia löydy: ennen koronakriisin alkua työttömyysasteen trendi kävi alimmillaan 6,5 prosentissa vuonna 2019, eli koronaa edeltänyt taso alittuu nyt selvästi.

”Uusien työttömyysjaksoja on jo pitkään tullut erittäin vähän. Työttömyyden alenemisessa on siten kyse lähinnä siitä, kuinka hyvin aiemmin työttömäksi jääneitä saadaan takaisin töihin. Pitkäaikaistyöttömyyden osalta kehitys on yhä tuskastuttavan hidasta”, sanoo Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist.

Toukokuussa pitkäaikaistyöttömiä, eli yhtäjaksoisesti vähintään vuoden työttömänä olleita, oli edelleen yli 95 000. Parannusta edellisestä kuukaudesta tuli vain 1600 henkeä.

”Pitkäaikaistyöttömyyden hidasta alenemista vähätellään joskus toteamalla, että tilanne paranee karkeasti ottaen samaa tahtia kuin aiempien talouskriisien jälkeen. Selitys on sikäli huono, että ydinongelma on juuri se, miten hitaasti työttömyys Suomen työmarkkinoilla alenee, jos se on kerran päässyt nousemaan”, sanoo Appelqvist.

Työllisyyskehityksen pysähdys vaarassa pudottaa pitkäaikaistyöttömät työmarkkinoilta pysyvästi

Toistaiseksi ei ole merkkejä siitä, että Venäjän Ukrainassa käymä sota olisi vaikuttanut kielteisesti työllisyyskehitykseen. Jatkossa Suomen talous kohtaa kuitenkin väkeviä vastatuulitekijöitä, jotka heikentävät suhdannetta.

”Sota on synnyttänyt raaka-aineiden ja energian kallistumisen myötä massiivisen tarjontasokin useille toimialoille. Samaan aikaan vientiteollisuudessa Venäjän-kauppa romahtaa. Pidemmällä aikavälillä nopeasti nouseva korkotaso hyydyttää sekin enenevässä määrin sekä kotitalouksien kulutusta että yritysten investointeja”, sanoo Appelqvist.

Appelqvist korostaa, että Suomen suhdannetilanne on kuitenkin edelleen siedettävän hyvä. Vaarana on kuitenkin, että hyvä työllisyyskehitys pysähtyy ennen kuin pitkäaikaistyöttömät ehtivät takaisin töihin.

”Täytyy varautua henkisesti siihen, että pidemmällä aikavälillä suhdannekehitys heikkenee, mikä jarruttaa myös työmarkkinoita. Toistaiseksi ei silti ole todennäköistä, että työttömyys tulisi oleellisesti nousemaan. Pikemminkin huolena on, että hyvä työllisyyskehitys pysähtyy suhdanteen viilentyessä ennen kuin nykyiset pitkäaikaistyöttömät ovat ehtineet takaisin töihin. Silloin työttömyysjaksot pitkittyisivät entisestään tai pahimmillaan johtaisivat poistumiseen työmarkkinoilta, mikä heikentäisi Suomen talouden kasvupotentiaalia pysyvästi.”

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist. Kuva: Liisa Takala.
Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist. Kuva: Liisa Takala.
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Keskuskauppakamari
Keskuskauppakamari
PL 1000
00101 Helsinki

http://kauppakamari.fi/

Keskuskauppakamari edustaa yli 20 000 suomalaista yritystä, jotka työllistävät yhteensä noin miljoona työntekijää. Haluamme helpottaa yritysten toimintaedellytyksiä verotuksen, liikenteen ja lainsäädännön saralla sekä kansainvälisessä kaupassa. Edistämme yritysten itsesääntelyä sekä tarjoamme monipuolisia asiantuntijapalveluja elinkeinoelämän tarpeisiin. 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Keskuskauppakamari

Keskuskauppakamari: Kaikki WTO:n jäsenmaat pääsivät sopuun yhteisistä tavoitteista – ”sopu tuli tärkeällä hetkellä”1.7.2022 06:00:00 EEST | Tiedote

Geopoliittisen epävarmuuden keskellä maailmankaupassa otettiin kesäkuun puolessa välissä yllättäviä, mutta positiivisia askelia. Maailman Kauppajärjestö WTO:n (World Trade Organisation) ministerikokouksessa sovittiin kaikkien 164 jäsenmaan, mukaan lukien Yhdysvallat, Kiina, Venäjä, Intia, kesken Geneven Paketista, joka tuo maailmankauppaan hieman lisää ennakoitavuutta ja ratkaisuja muutamiin pitkään hiertäneisiin ongelmiin.

Keskuskauppakamari: Keskuskauppakamarin Ilmoituskanava-palvelu käyttöön myös Belgiassa27.6.2022 13:24:37 EEST | Tiedote

Keskuskauppakamari on aloittanut belgialaisten kauppakamareiden kanssa yhteistyön, jonka kautta suomalainen Ilmoituskanava-palvelu saatetaan myös Belgiassa toimivien organisaatioiden käyttöön. EU:n whistleblowing-direktiivi tulee velvoittamaan kaikkia yli 50 henkilöä työllistäviä yrityksiä kautta Euroopan ottamaan käyttöön ilmoituskanavan. Ilmoituskanavan kautta voi ilmoittaa havaitsemistaan väärinkäytöksistä organisaation toiminnassa.

EMBARGO 21.6.2022 klo 00.01 - Kauppakamarikysely: Sodan vaikutukset jakavat yritykset voittajiin ja häviäjiin – joka kolmannes ilmoitti kannattavuutensa heikkenevän tänä vuonna21.6.2022 00:01:00 EEST | Tiedote

EMBARGO 21.6.2022 klo 00.01. Ukrainassa käytävä sota nostaa yritysten kustannuksia ja heikentää kannattavuutta, mutta keskimäärin tunnelmat ovat säilyneet kohtalaisen vireinä, selviää kauppakamarien talouskyselystä. Inflaatiopaineet jatkuvat, sillä yli 72 prosenttia vastanneista yrityksistä suunnittelee nostavansa myyntihintojaan seuraavan neljän kuukauden aikana. Palkansaajien ostovoiman supistuminen näyttää väistämättömältä. Vaikka keskimäärin yritysten näkymät ovat jopa parantuneet verrattuna maaliskuussa tehtyyn kauppakamarikyselyyn, vaihtelevat arviot ratkaisevasti eri toimialoilla. Rakennusalalla peräti 40 prosenttia luonnehtii tunnelmia pessimistiseksi. Sen sijaan palvelutoimialoilla näkymät ovat tuntuvasti valoisammat koronarajoituksien jäätyä taakse.

Muistutuskutsu medialle 21.6.2022: Kauppakamarien talouskatsauksen julkaisu20.6.2022 11:46:54 EEST | Kutsu

Millä aloilla tunnelmat ovat synkistyneet, minkälainen tunnelma eri toimialoilla on? Heikkeneekö yritysten kannattavuus ja miten sota vaikuttaa suomalaisyritysten myyntihintoihin? Minkälaiset ovat yritysten odotukset viennin ja työllisyyden kehityksestä? Tervetuloa kauppakamarien talouskatsauksen ja suhdannekyselyn julkaisutilaisuuteen tiistaina 21.6.2022 klo 9.00-9.45. Tilaisuus järjestetään maksuttomana Teams-verkkotapahtumana. Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvistin koostama talouskatsaus kertoo talouden suhdannetilanteesta ja Venäjän hyökkäyssodan vaikutuksesta yrityksiin. Katsaus on koostettu kauppakamarien jäsenyrityksille tehdystä kyselystä ja antaa ajantasaisinta tietoa talouden ja yritysten tilanteesta.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme