Keskuskauppakamarin pääekonomisti: Ukrainan sota ei näy työllisyydessä – yli kahden vuoden työttömyysjaksot kuitenkin kasvussa
Työllisyyskehitys jatkui maaliskuussa kohtalaisen hyvänä, vaikka työllisyysasteen trendi heikkenikin verrattuna helmikuun julkistukseen. Tilastokeskuksen mukaan työllisiä oli maaliskuussa 77 000 enemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Työllisyysasteen trendi oli 73,7 prosenttia.
”Alkuperäisessä helmikuun julkistuksessa työllisyysasteen trendi oli 74 prosenttia eli siihen verrattuna peruutettiin jonkin verran. Tarkistettu helmikuun lukema on 73,6 prosenttia. Periaatteessa työllisyyden paraneminen siis jatkui maaliskuussa, mutta kokonaisuudessaan ollaan työllisyydessä koko alkuvuoden osalta alemmalla tasolla kuin aiemmin luultiin”, sanoo Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist.
Työttömänä oli maaliskuussa Tilastokeskuksen määritelmällä mitattuna 192 000 henkeä eli 31 000 vähemmän kuin vuosi sitten. Työttömyysasteen trendi oli 6,6 prosenttia. Työttömyysasteen trendi aleni edelleen maaliskuussa. Alimmillaan työttömyysasteen trendi oli 6,5 prosenttia ennen koronakriisin alkua. Sitä tasoa ei siis olla vielä aivan saavutettu, mutta maali on jo hyvin lähellä.
”Työllisyyskehitys jatkui maaliskuussa hyvänä ilman suuria yllätyksiä. Hieman harmillisesti työllisyysastetta on korjattu alaspäin, mutta mitenkään huolestuttava ei tilanne ole. Vaikka suhdannenäkymät ovat heikentyneet Ukrainan sodan johdosta, ei ole merkkejä siitä, että työllisyyteen olisi tulossa isompia vaurioita”, arvioi Appelqvist.
Jos talouden suhdanne viilenee pysyvämmin, on pitkällä aikavälillä odotettavissa vaikutuksia myös työllisyyteen. Lyhyen aikavälin työllisyysvaikutukset näyttävät olevan kuitenkin vähäisiä. Appelqvistin mukaan koronakriisin väistyminen tuo helpotusta työllisyyskehitykseen.
”Venäjän-kaupan hiipumisen suorista vaikutuksista kärsivät vientiyritykset eivät työllistä erityisen suurta joukkoa. Työllisyyskehitykseen vaikuttaa juuri nyt selvästi enemmän koronakriisin väistyminen, mikä tuo nostetta työvoimavaltaisille palvelualoille”, toteaa Appelqvist.
Yli kahden vuoden työttömyysjaksot kasvussa – riskinä pysyvä syrjäytyminen työmarkkinoilta
Pitkäaikaistyöttömiä, eli yhtäjaksoisesti vähintään vuoden työttömänä olleita, oli maaliskuussa työ- ja elinkeinotoimistoissa edelleen yli 100 000. Pitkäaikaistyöttömyys aleni hieman helmikuusta, mutta kehitys on tuskastuttavan hidasta.
Sen sijaan uusia alkaneita työttömyysjaksoja oli maaliskuussa poikkeuksellisen vähän. Uusia työttömiä ei siis tule juurikaan, mutta monet vanhat työttömyysjaksot pitenevät. Maaliskuussa yli kaksi vuotta yhtäjaksoisesti työttömänä olleita oli niitäkin jo 53 300, mikä on 13 600 enemmän kuin vuosi sitten. Uusia avoimia työpaikkoja ilmoitettiin maaliskuun aikana 126 200 eli peräti 48 500 enemmän kuin edellisen vuoden maaliskuussa.
”Vaikka uusia avoimia työpaikkoja tulee haettavaksi kuukaudesta toiseen ennätyksellistä tahtia, ei pitkäaikaistyöttömyyden aleneminen etene toivotulla tavalla. Työttömyysjaksojen kroonistuminen kertookin kohtalaisen isoista haasteita työmarkkinoilla. Erityisen huolestuttavaa on se, että yli kaksi vuotta kestäneet työttömyysjaksot jatkavat kasvussa. Näin pitkät työttömyysjaksot nostavat riskiä pysyvämmästä syrjäytymisestä työmarkkinoilta,” sanoo Appelqvist.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Jukka AppelqvistPääekonomisti
Puh:+358 44 263 1051jukka.appelqvist@chamber.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Keskuskauppakamari edustaa yli 22 000 suomalaista yritystä, jotka työllistävät yhteensä noin miljoona työntekijää. Haluamme helpottaa yritysten toimintaedellytyksiä verotuksen, liikenteen ja lainsäädännön saralla sekä kansainvälisessä kaupassa. Edistämme yritysten itsesääntelyä sekä tarjoamme monipuolisia asiantuntijapalveluja elinkeinoelämän tarpeisiin.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Keskuskauppakamari
Kiinteistöalalle 211 uutta LKV- ja LVV-välittäjää - kokelaita vähemmän kuin viime vuonna20.12.2025 08:00:00 EET | Tiedote
Vuonna 2025 Suomessa laillistettiin 175 uutta kiinteistövälittäjää (LKV) ja 36 vuokrahuoneistojen välittäjää (LVV). Sekä osallistujia että hyväksytysti kokeen läpäisseitä oli hieman vähemmän kuin edellisvuonna. Huono markkinatilanne näkyy myös kokelasmäärissä.
Keskuskauppakamari: Ukrainan tuki on Suomen etu19.12.2025 08:45:14 EET | Tiedote
Eurooppa-neuvoston hyväksymä 90 miljardin euron taloudellinen tukipaketti Ukrainalle on historiallinen ja strategisesti ratkaiseva askel koko Euroopan turvallisuudelle. EU-johtajat sitoutuivat tarjoamaan merkittävää rahoitusta Ukrainan valtion tarpeisiin ja puolustuskyvyn ylläpitämiseen vuosiksi 2026–2027, vaikka alkuperäinen tavoite käyttää Venäjän jäädytettyjä varoja rahoituksen lähteenä osoittautui oikeudelliselta ja poliittiselta kannalta liian vaikeaksi toteuttaa juuri nyt. Työtä niiden varojen käyttämiseksi on kuitenkin myös jatkettava, toteaa Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi.
Keskuskauppakamari: Välimiesmenettelylain uudistusehdotus parantaa Suomen asemaa kansainvälisillä markkinoilla19.12.2025 06:55:00 EET | Tiedote
Oikeusministeriön työryhmän julkaisema välimiesmenettelylain uudistusehdotus on Keskuskauppakamarin mukaan erittäin tervetullut ehdotus. Ehdotuksen sisältämät uudistukset parantavat Suomen välitysmenettelytoiminnan kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla.
Keskuskauppakamari: Ulkomaisten opiskelijoiden asemaa selkeyttävät toimet oikeansuuntaisia – Suomen on silti pidettävä kiinni houkuttelevuudesta18.12.2025 15:40:12 EET | Tiedote
Keskuskauppakamari pitää hallituksen linjauksia ulkomaisten opiskelijoiden lupaprosessien ja toimeentuloedellytysten selkeyttämisestä pääosin perusteltuina. On tärkeää torjua väärinkäytöksiä ja estää opiskelijoiden joutuminen haavoittuvaan asemaan. Samalla on kuitenkin huolehdittava siitä, etteivät uudet vaatimukset yhdessä ulkomaalaisvastaisemmaksi muodostuneen ilmapiirin kanssa heikennä Suomen houkuttelevuutta kansainvälisten osaajien silmissä.
Kauppakamarikysely: Kauppasuhteiden palauttaminen Venäjään mahdollisen rauhan jälkeen jakaa yrityksiä18.12.2025 06:55:00 EET | Tiedote
Suomalaisista vientiyrityksistä 43,5 prosenttia näkee, että kauppasuhteiden palauttaminen Venäjän kanssa ennalleen voisi olla joskus mahdollista, jos rauhansopimus olisi sellainen, että se olisi Ukrainan hyväksyttävissä. Yrityksistä 30,6 prosenttia on puolestaan sitä mieltä, että kauppasuhteiden palauttaminen ennalleen ei ole mahdollista. ”Jos asiassa edetään, se tehdään tietenkin yhteisessä rintamassa EU:n kanssa”, sanoo Keskuskauppakamarin kansainvälisten asioiden johtaja Päivi Pohjanheimo.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme