Keskuskauppakamari

Keskuskauppakamarin pääekonomisti: Ukrainan sota ei näy työllisyydessä – yli kahden vuoden työttömyysjaksot kuitenkin kasvussa

Jaa

Maaliskuun työllisyyslukujen mukaan työllisyyden paraneminen jatkui kohtalaisen hyvänä, mutta kokonaisuudessaan työllisyydessä ollaan koko alkuvuoden osalta alemmalla tasolla kuin aiemmin luultiin. Ukrainan sodan myötä heikentyneet suhdannenäkymät eivät olet aiheuttamassa isompaa vauriota työllisyyteen, ja koronakriisin väistyminen tuo nostetta työvoimavaltaisille palvelualoille. Keskuskauppakamarin pääekonomistin mukaan työttömyysjaksojen kroonistuminen kertoo kuitenkin isoista haasteista työmarkkinoilla ja erityistä huolta herättää yli kaksi vuotta kestävien työttömyysjaksojen kasvu, joiden riskinä on pysyvä syrjäytyminen työmarkkinoilta.

Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist. Kuva: Liisa Takala.
Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist. Kuva: Liisa Takala.

Työllisyyskehitys jatkui maaliskuussa kohtalaisen hyvänä, vaikka työllisyysasteen trendi heikkenikin verrattuna helmikuun julkistukseen. Tilastokeskuksen mukaan työllisiä oli maaliskuussa 77 000 enemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Työllisyysasteen trendi oli 73,7 prosenttia.

”Alkuperäisessä helmikuun julkistuksessa työllisyysasteen trendi oli 74 prosenttia eli siihen verrattuna peruutettiin jonkin verran. Tarkistettu helmikuun lukema on 73,6 prosenttia. Periaatteessa työllisyyden paraneminen siis jatkui maaliskuussa, mutta kokonaisuudessaan ollaan työllisyydessä koko alkuvuoden osalta alemmalla tasolla kuin aiemmin luultiin”, sanoo Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist.

Työttömänä oli maaliskuussa Tilastokeskuksen määritelmällä mitattuna 192 000 henkeä eli 31 000 vähemmän kuin vuosi sitten. Työttömyysasteen trendi oli 6,6 prosenttia. Työttömyysasteen trendi aleni edelleen maaliskuussa. Alimmillaan työttömyysasteen trendi oli 6,5 prosenttia ennen koronakriisin alkua. Sitä tasoa ei siis olla vielä aivan saavutettu, mutta maali on jo hyvin lähellä.

”Työllisyyskehitys jatkui maaliskuussa hyvänä ilman suuria yllätyksiä. Hieman harmillisesti työllisyysastetta on korjattu alaspäin, mutta mitenkään huolestuttava ei tilanne ole. Vaikka suhdannenäkymät ovat heikentyneet Ukrainan sodan johdosta, ei ole merkkejä siitä, että työllisyyteen olisi tulossa isompia vaurioita”, arvioi Appelqvist.

Jos talouden suhdanne viilenee pysyvämmin, on pitkällä aikavälillä odotettavissa vaikutuksia myös työllisyyteen. Lyhyen aikavälin työllisyysvaikutukset näyttävät olevan kuitenkin vähäisiä. Appelqvistin mukaan koronakriisin väistyminen tuo helpotusta työllisyyskehitykseen.

”Venäjän-kaupan hiipumisen suorista vaikutuksista kärsivät vientiyritykset eivät työllistä erityisen suurta joukkoa. Työllisyyskehitykseen vaikuttaa juuri nyt selvästi enemmän koronakriisin väistyminen, mikä tuo nostetta työvoimavaltaisille palvelualoille”, toteaa Appelqvist.

Yli kahden vuoden työttömyysjaksot kasvussa – riskinä pysyvä syrjäytyminen työmarkkinoilta

Pitkäaikaistyöttömiä, eli yhtäjaksoisesti vähintään vuoden työttömänä olleita, oli maaliskuussa työ- ja elinkeinotoimistoissa edelleen yli 100 000. Pitkäaikaistyöttömyys aleni hieman helmikuusta, mutta kehitys on tuskastuttavan hidasta.

Sen sijaan uusia alkaneita työttömyysjaksoja oli maaliskuussa poikkeuksellisen vähän. Uusia työttömiä ei siis tule juurikaan, mutta monet vanhat työttömyysjaksot pitenevät. Maaliskuussa yli kaksi vuotta yhtäjaksoisesti työttömänä olleita oli niitäkin jo 53 300, mikä on 13 600 enemmän kuin vuosi sitten. Uusia avoimia työpaikkoja ilmoitettiin maaliskuun aikana 126 200 eli peräti 48 500 enemmän kuin edellisen vuoden maaliskuussa.

”Vaikka uusia avoimia työpaikkoja tulee haettavaksi kuukaudesta toiseen ennätyksellistä tahtia, ei pitkäaikaistyöttömyyden aleneminen etene toivotulla tavalla. Työttömyysjaksojen kroonistuminen kertookin kohtalaisen isoista haasteita työmarkkinoilla. Erityisen huolestuttavaa on se, että yli kaksi vuotta kestäneet työttömyysjaksot jatkavat kasvussa. Näin pitkät työttömyysjaksot nostavat riskiä pysyvämmästä syrjäytymisestä työmarkkinoilta,” sanoo Appelqvist.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist. Kuva: Liisa Takala.
Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist. Kuva: Liisa Takala.
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Keskuskauppakamari
Keskuskauppakamari
PL 1000
00101 Helsinki

http://kauppakamari.fi/

Keskuskauppakamari edustaa yli 20 000 suomalaista yritystä, jotka työllistävät yhteensä noin miljoona työntekijää. Haluamme helpottaa yritysten toimintaedellytyksiä verotuksen, liikenteen ja lainsäädännön saralla sekä kansainvälisessä kaupassa. Edistämme yritysten itsesääntelyä sekä tarjoamme monipuolisia asiantuntijapalveluja elinkeinoelämän tarpeisiin. 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Keskuskauppakamari

Keskuskauppakamari: Kiinan vientikauppa vaikeutuu, riskit logistisen kriisin eskaloitumiselle - ongelmat jääneet sodan varjoon16.5.2022 14:05:30 EEST | Tiedote

Kiinan kasvaneet ongelmat ovat jääneet osin Ukrainan sodan varjoon. Keskuskauppakamari varoittaa, että ongelmat ovat valtavia ja ne vaikeuttavat merkittävästi vientikauppaa ja uhkaavat pahentaa jo ennestään vakavaa logistista kriisiä. Maassa on äärimmäisen tiukat koronatoimet ja osa tehtaista on suljettu tai puoliteholla sulkujen ja toimitusvaikeuksien vuoksi. Sulkujen alettua huhtikuussa vientiyritysten tarvitsemien alkuperätodistusten määrä Kiinaan putosi 47 prosenttia verrattuna vastaavaan ajankohtaan 2021.

Keskuskauppakamarin pääekonomisti: Palkkojen nousu ajaisi kierteeseen, jossa palkat ja kuluttajahinnat nousevat rinta rinnan – ”tilanne ei hyödyttäisi ketään”13.5.2022 10:13:31 EEST | Tiedote

Suomen inflaatio eli kuluttajahintojen vuosimuutos oli huhtikuussa 5,7 prosenttia. Maaliskuussa inflaatio oli 5,8 prosenttia eli inflaatiovauhti hidastui hieman. Inflaatiota hillitsi bensan hinnan pieni aleneminen suhteessa maaliskuun ennätyksellisen korkeaan tasoon, eikä odotettavissa ole polttoaineiden hinnannousua nykytasolta. Pikaista helpotusta inflaatioon ei kuitenkaan ole luvassa ja hinnankorotukset nakertavat ostovoimaa, erityisesti ruuan osalta. Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist kannustaa tähtäämään tasaiseen ostovoiman nousuun pitkällä aikavälillä tilapäisten palkankorotusten sijaan, jotka uhkaavat kroonistaa inflaation.

Keskuskauppakamari: Nato-jäsenyys toteutuu nopeammin kuin kuvitellaan11.5.2022 06:00:00 EEST | Tiedote

Päätös Suomen Nato-jäsenyydestä etenee tällä viikolla nopeaan tahtiin. Presidentti ja valtioneuvosto antavat täydennyksen eduskunnassa käsittelyssä olevaan turvallisuuspoliittiseen ajankohtaisselontekoon. Siinä todetaan Suomen hakevan jäsenyyttä Pohjois-Atlantin liitossa Natossa. Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi pitää todennäköisenä, että Naton jäsenmaissa prosessi etenee paljon nopeammin kuin on arvioitu. Suomi ja Ruotsi saattavat liittyä Naton jäseniksi jo Madridin kesäkuun lopussa olevaan huippukokoukseen mennessä.

Keskuskauppakamari: EU:lla ei ole varaa olla heikko suurvaltojen rinnalla - riippuvuudet Venäjästä on katkaistava9.5.2022 06:00:00 EEST | Tiedote

Euroopan unioni synnytettiin takaamaan rauhaa Eurooppaan. Yhteisten taloudellisten intressien avulla haluttiin turvata, etteivät valtiot kävisi asein toistensa kimppuun. Tänä vuonna Eurooppa-päivää varjostaa kuitenkin Venäjän raaka hyökkäyssota Ukrainaan. Keskuskauppakamarin johtavan asiantuntijan Päivi Woodin mukaan parasta EU:n ulkopolitiikkaa on katkaista riippuvuudet Venäjästä. EU:n sisäpolitiikassa Suomella tulisi olla selkeämpi näkemys siitä, mihin suuntaan EU:ta tulevaisuudessa kehitetään ja mitä Suomi haluaa unionilta.

Keskuskauppakamari: Sota romahdutti vientiasiakirjojen määrän Venäjälle ja Ukrainalle – kauppa on jäissä kauan4.5.2022 06:00:00 EEST | Tiedote

Kauppakamarien asiakirjatilastot kertovat, että Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan myötä vientiasiakirjojen määrä on pudonnut merkittävästi. Sodan alettua alkuperätodistusten määrä Venäjälle on pudonnut 74 prosenttia ja Ukrainalle 79 prosenttia verrattuna vastaavaan ajankohtaan vuonna 2021. Viimeisen kuukauden aikana, kun pakotteita on edelleen kiristetty, asiakirjojen määrä Venäjälle on jatkanut voimakasta vähentymistä. Huhtikuussa alkuperätodistusten määrä Venäjälle putosi 82% verrattuna viime vuoden vastaavaan ajankohtaan.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme