Keskuskauppakamarin työllisyystavoitelaskuri: Hallitus on 127 000 työllisen päässä tavoitteestaan

Yli vuoden kestänyt koronaviruspandemia näkyy Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksessa. Keskuskauppakamarin pääekonomisti Kotamäki kehottaa kiinnittämään huomiota kahteen seikkaan: sekä lomautettujen että pitkäaikaistyöttömien määrään. 

”Lomautettujen määrä nousi voimakkaasti vuosi sitten kolminkertaistuen noin 65 000 lomautettuun. Viimeinen vuosi on ollut vuoristorataa. Samaan aikaan työttömyysaste on ollut nousussa, mutta toki maltillisesti verrattuna pahiten koronasta kärsineisiin maihin. Toisaalta Suomen rakenteelliset ongelmat ovat monia muita maita suurempia”, Kotamäki sanoo. 

Kotamäen mukaan kannattaa seurata myös pitkäaikaistyöttömyyttä eli yli vuoden työttömänä olleiden määrää. 

”Pitkäaikaistyöttömyys oli noin 60 000 henkilön tasolla ennen koronaa. Kriisin pitkittyessä työmarkkinat eivät vedä, työttömyys pitkittyy ja samaan aikaan uusia työttömiä tulee kortistoon. Tämän vuoden maaliskuussa pitkäaikaistyöttömiä oli jo yli 100 000. Tämä on hyvin huolestuttavaa, koska mitä pidempään työttömyys jatkuu, sitä vaikeampi työmarkkinoille on palata”, Kotamäki sanoo. 

Kotamäen mukaan sekä väestön vanhenemisen että ilmastokriisiin vastaamisen takia Suomen työllisyysaste tulisi olla selvästi korkeampi. Kehysriihessä hallitus yritti kohentaa työllisyysastetta, mutta fanfaareihin nähden laihoin tuloksin. 

”Hallituksen keskeinen työllisyyden nostamisen takana oleva tavoite on julkisen talouden tasapainottaminen. Tämä liittyy siihen, että päättäjille on liian vaikeaa leikata menoja, mutta työllisyysasteen kautta tapahtuva tasapainotus on poliittisesti helpommin mahdollista. Valitettavasti kehysriihen tulokset jäivät odotuksiin nähden laihoiksi, kun odotetun 50 000 työllisen sijaan työllisyysasteen voi katsoa päätösperäisin toimenpitein nousevan reilulla 10 000 hengellä”, Kotamäki sanoo. 

Kotamäki on myös huolissaan hallituksen tavasta kunnioittaa instituutioita. 

”Kehys rikottiin vain siksi, ettei haluttu tehdä päätöksiä menojen uudelleenkohdentamisesta. Samalla tavalla valtiovarainministeriön yhteiskunnallista roolia yritettiin murentaa, kun ässänä hihasta vedettiin muiden ministeriöiden työllisyysarviot. Sektoriministeriöissä on paras sektorikohtainen asiantuntemus, mutta itse laskelmat eivät olleet vaikutusarvioita vaan skenaarioita ja potentiaalin haarukointia. Toimet olivat tälle hallitukselle sopivia ja kannustan hallitusta niitä viemään eteenpäin. Mutta päätösperäisiksi työllisiksi niitä on vaikea laskea. Lisäksi nettovaikutus julkiseen talouteenkin olisi lopulta vähäinen”, Kotamäki summaa. 

Keskuskauppakamarin työllisyystavoitelaskuri on taas käytössä. Sivustolla tullaan pitämään myös kirjaa päätösperäisistä työllisyystoimista ja niiden työllisyysvaikutuksista.