Kielenopetuksen kehittäminen on koko yhteiskunnan tehtävä
Väitöskirjatutkija Raisa Harju-Autin Kielellisesti tuettu opetus – yläkouluikäiset maahanmuuttajaoppilaat opetuskieltä ja oppiainesisältöjä oppimassa -tutkimuksen mukaan koulun opetuskielen oppimisen tukimuotoja tulisi kehittää. Noin vuoden kestävä perusopetukseen valmistava opetus ja sen jälkeen annettava suomi toisena kielenä (S2) -opetus eivät tue vastasaapuneiden maahanmuuttajaoppilaiden opiskeluvalmiuksia riittävästi.
Tarkastelussa erityisesti yläkouluikäiset oppilaat
Kielellisen tuen toteuttamiseen tulisi kiinnittää huomiota erityisesti perusopetuksen vuosiluokilla 7–9, sillä aineenopettajajärjestelmässä opettajat tapaavat oppilaitaan vain muutaman oppitunnin ajan viikossa. Tämä vaikeuttaa oppilaisiin ja heidän taustoihinsa perehtymistä sekä tarvittavan tuen antamista. Kielellisesti tuettu opetus on pedagoginen tukimuoto, joka on suunnattu yläkouluikäisille maahanmuuttajaoppilaille. Se yhdistää koulun opetuskielen ja oppiainesisältöjen opiskelun.
Tutkimuksessa haastatellut oppilaat kertoivat kokemuksiaan kielellisesti tuetusta opetuksesta sekä suomen kielen oppimisesta ja monikielisyydestä. Oppilaat kokivat monikielisyytensä vahvuutena, mutta suomen kielen oppimisen tärkeys korostui.
– Oppilaiden kokemukset kielellisesti tuetusta opetuksesta nostivat esiin koulun keskeisen roolin uuden kotimaan kielen oppimisessa. Jotta oppilaat hyötyvät heille suunnatusta tuesta, sen täytyy olla pitkäjänteistä ja säännöllistä, aktiiviseen toimintaan kannustavaa sekä kaikkia oppilaiden osaamia kieliä arvostavaa. Pedagogisen tuen dialogi on mahdollista vain riittävän pienissä oppilasryhmissä, joissa oppilaat kokevat olonsa turvalliseksi, Harju-Autti kertoo.
Tukitoimiksi kielellisesti tuettu opetus ja pienemmät opetusryhmät
Tutkimus tuo esiin, että kielenoppimisen tukimuotoja on välttämätöntä monipuolistaa ja vahvistaa esimerkiksi opetusryhmiä pienentämällä sekä lisäämällä kielellisen tuen opetusresurssia etenkin yläkouluissa, joissa maahanmuuttajaoppilaiden osuus on suuri.
– Kielellisesti tuetun opetuksen tarpeellisuus korostuu erityisesti perusopetukseen valmistavan opetuksen jälkeisenä aikana, kun siirrytään yleisopetuksen tavallisille luokille, Harju-Autti kiteyttää.
– Ongelmallista on, että maahanmuuttajaoppilaille suunnattujen pedagogisten tukitoimien suunnittelu ja toteutus kuuluvat yhä vain perusopetuksen paikallisesti päätettäviin asioihin. Tutkimukseni perusteella kielellistä tukea on kehitettävä kansallisella tasolla siitä näkökulmasta, että kielen oppimiseen menee useita vuosia, Harju-Autti jatkaa.
Kielitaito on ihmisoikeuskysymys
Tutkimus vahvisti käsitystä siitä, että ympäröivän kielen osaaminen on merkittävä seikka osallisuuden syntymiselle. Rajalliset kielenoppimisen tukiresurssit vaikuttavat perusopetuksessa pärjäämiseen, mikä heijastuu myös toisen asteen opintoihin, työelämään sekä maahanmuuttajien asemaan yhteiskunnassa. Tutkimuksessa korostui koulun rooli oppilaiden kielitaidon karttumisen tukemisessa.
– Koulun rooli opetuskielen oppimisen tukemisessa on kiistaton eikä koulu voi tätä vastuuta muualle luovuttaa. Kyse on kuitenkin paljon laajemmasta asiasta kuin maahanmuuttajaoppilaiden kielitaidosta, sillä ympäröivän yhteiskunnan kielen oppiminen on avain yhteiskunnalliseen osallisuuteen maahanmuuttajan iästä riippumatta, Harju-Autti toteaa.
Ilman riittävää kielitaitoa riski hyväksikäytölle ja syrjäytymiselle kasvaa. Kielenoppiminen ei saa Harju-Autin mukaan jäädä vain maahanmuuttajien itsensä harteille:
– Erityisen huolissani olen viime aikoina yleistyneistä työvoiman rekrytointihankkeista. Niissä usein melko epärealistisella aikataululla pyritään kouluttamaan maahanmuuttajista työntekijöitä Suomeen ilman pitkäjänteistä kielenoppimisen tukea.
– Kielitaito ei ole vain yksilön asia, vaan kyse on koko yhteisön taidosta. Keskeistä onkin pohtia, miten suomenpuhujat tukevat kielenoppijoita. Englanniksi kommunikointi olisi usein helppo valinta, mutta suomenoppijan taidot eivät silloin pääse kehittymään, Harju-Autti painottaa.
Katsoaksesi videon lähteestä www.youtube.com, anna hyväksyntä sivun yläosasta.Tutustu Raisa Harju-Autin tutkijavideoon.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Raisa Harju-Autti
raisa.harju-autti@tuni.fi
+358505099033
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
ProDigial testaa nyt infra-alan tuottavuutta parantavia ratkaisuja käytännössä – myös tekoälyn käyttöä tutkitaan25.4.2024 08:00:00 EEST | Tiedote
Infra-alan tuottavuutta ja digitalisaatiota kirittäneen, Tampereen yliopiston johtaman ProDigial-tutkimusohjelman jatkokaudella testataan kehitettyjen ratkaisujen toimivuutta tilaajaorganisaatioiden arjessa. Laajaan yhteistyöhön ja sen kehittämiseen nojaava tutkimusohjelma selvittää lisäksi tekoälyn käyttömahdollisuuksia infrahankkeiden elinkaarella.
Ihmisen ja tekoälyn välinen yhteistyö parantaa autonomisten työkoneiden turvallisuutta24.4.2024 10:47:20 EEST | Tiedote
Tampereen yliopiston väitöskirjatutkija Marea De Koning kehittää autonomisten liikkuvien työkoneiden mukautuvia turvallisuusjärjestelmiä teollisuuden tarpeisiin. Tutkimus on paljastanut vakavia puutteita turvallisuuslakien noudattamisessa, kun käytetään tekoälyn ohjaamia liikkuvia työkoneita.
Uusi professuuri edistää kaupunkien elinvoimaisuudelle tärkeää elämystaloutta24.4.2024 09:00:00 EEST | Tiedote
Tampereen yliopisto perustaa strategisessa yhteistyössä Tampereen kaupungin kanssa elämystalouden työelämäprofessuurin. Elämystalouden professuuriin kytkeytyy tutkimus- ja koulutuskokonaisuus, jonka avulla luodaan uutta ymmärrystä elämystalouden ekosysteemeistä ja kehitetään osaamista elinkeinoelämän ja julkisten organisaatioiden tarpeisiin.
Tampereen yliopistossa kehitetään syöpään uudenlaisia täsmälääkkeitä, jotka kohdistuvat RNA:n rakenteeseen22.4.2024 11:15:00 EEST | Tiedote
Tenure track -professori Minna-Liisa Änkö johtaa uutta hanketta, jossa tutkitaan solujen RNA:n laskostumiseen vaikuttavia tekijöitä paksusuolen syövässä. Tavoitteena on selvittää, voivatko syöpäsoluille tyypilliset RNA-rakenteet toimia perustana uusille kohdennetuille syöpähoidoille. Jane ja Aatos Erkon säätiö myönsi hankkeelle 932 000 euron rahoituksen.
Väitös: Sydänsähkökäyrän avulla voidaan arvioida pallolaajennuksella hoidetun sydäninfarktipotilaan ennustetta17.4.2024 08:20:00 EEST | Tiedote
Lääketieteen lisensiaatti Joonas Leivo selvitti väitöstutkimuksessaan, miten sydänsähkökäyrästä eli EKG:stä nähtäviä muutoksia voi käyttää sydäninfarktipotilaan ennusteen arvioinnissa. Lisäksi hän tutki, hyötyvätkö potilaat, joilla on korkean riskin muutos, rutiininomaisesta trombi-imusta pallolaajennuksen yhteydessä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme