Tampereen yliopisto

Kielenopetuksen kehittäminen on koko yhteiskunnan tehtävä

Jaa

Peruskouluikäisten maahanmuuttajalasten ja -nuorten suomen kielen opetusta on tarpeen kehittää, selviää Tampereen yliopiston vastavalmistuneesta kielikasvatuksen alaan kuuluvasta väitöstutkimuksesta. Lisäksi tutkimustulokset osoittavat, että maahanmuuttajaoppilaiden kielitaidon tukemiseen on kiinnitettävä huomiota myös osallisuuden vahvistamiseksi.

Kuva: Jonne Renvall / Tampereen yliopisto
Kuva: Jonne Renvall / Tampereen yliopisto

Väitöskirjatutkija Raisa Harju-Autin Kielellisesti tuettu opetus – yläkouluikäiset maahanmuuttajaoppilaat opetuskieltä ja oppiainesisältöjä oppimassa -tutkimuksen mukaan koulun opetuskielen oppimisen tukimuotoja tulisi kehittää. Noin vuoden kestävä perusopetukseen valmistava opetus ja sen jälkeen annettava suomi toisena kielenä (S2) -opetus eivät tue vastasaapuneiden maahanmuuttajaoppilaiden opiskeluvalmiuksia riittävästi.  

Tarkastelussa erityisesti yläkouluikäiset oppilaat

Kielellisen tuen toteuttamiseen tulisi kiinnittää huomiota erityisesti perusopetuksen vuosiluokilla 7–9, sillä aineenopettajajärjestelmässä opettajat tapaavat oppilaitaan vain muutaman oppitunnin ajan viikossa. Tämä vaikeuttaa oppilaisiin ja heidän taustoihinsa perehtymistä sekä tarvittavan tuen antamista. Kielellisesti tuettu opetus on pedagoginen tukimuoto, joka on suunnattu yläkouluikäisille maahanmuuttajaoppilaille. Se yhdistää koulun opetuskielen ja oppiainesisältöjen opiskelun.  

Tutkimuksessa haastatellut oppilaat kertoivat kokemuksiaan kielellisesti tuetusta opetuksesta sekä suomen kielen oppimisesta ja monikielisyydestä. Oppilaat kokivat monikielisyytensä vahvuutena, mutta suomen kielen oppimisen tärkeys korostui. 

– Oppilaiden kokemukset kielellisesti tuetusta opetuksesta nostivat esiin koulun keskeisen roolin uuden kotimaan kielen oppimisessa. Jotta oppilaat hyötyvät heille suunnatusta tuesta, sen täytyy olla pitkäjänteistä ja säännöllistä, aktiiviseen toimintaan kannustavaa sekä kaikkia oppilaiden osaamia kieliä arvostavaa. Pedagogisen tuen dialogi on mahdollista vain riittävän pienissä oppilasryhmissä, joissa oppilaat kokevat olonsa turvalliseksi, Harju-Autti kertoo. 

Tukitoimiksi kielellisesti tuettu opetus ja pienemmät opetusryhmät 

Tutkimus tuo esiin, että kielenoppimisen tukimuotoja on välttämätöntä monipuolistaa ja vahvistaa esimerkiksi opetusryhmiä pienentämällä sekä lisäämällä kielellisen tuen opetusresurssia etenkin yläkouluissa, joissa maahanmuuttajaoppilaiden osuus on suuri.  

– Kielellisesti tuetun opetuksen tarpeellisuus korostuu erityisesti perusopetukseen valmistavan opetuksen jälkeisenä aikana, kun siirrytään yleisopetuksen tavallisille luokille, Harju-Autti kiteyttää. 

– Ongelmallista on, että maahanmuuttajaoppilaille suunnattujen pedagogisten tukitoimien suunnittelu ja toteutus kuuluvat yhä vain perusopetuksen paikallisesti päätettäviin asioihin. Tutkimukseni perusteella kielellistä tukea on kehitettävä kansallisella tasolla siitä näkökulmasta, että kielen oppimiseen menee useita vuosia, Harju-Autti jatkaa.

Kielitaito on ihmisoikeuskysymys  

Tutkimus vahvisti käsitystä siitä, että ympäröivän kielen osaaminen on merkittävä seikka osallisuuden syntymiselle. Rajalliset kielenoppimisen tukiresurssit vaikuttavat perusopetuksessa pärjäämiseen, mikä heijastuu myös toisen asteen opintoihin, työelämään sekä maahanmuuttajien asemaan yhteiskunnassa. Tutkimuksessa korostui koulun rooli oppilaiden kielitaidon karttumisen tukemisessa. 

– Koulun rooli opetuskielen oppimisen tukemisessa on kiistaton eikä koulu voi tätä vastuuta muualle luovuttaa. Kyse on kuitenkin paljon laajemmasta asiasta kuin maahanmuuttajaoppilaiden kielitaidosta, sillä ympäröivän yhteiskunnan kielen oppiminen on avain yhteiskunnalliseen osallisuuteen maahanmuuttajan iästä riippumatta, Harju-Autti toteaa.  

Ilman riittävää kielitaitoa riski hyväksikäytölle ja syrjäytymiselle kasvaa. Kielenoppiminen ei saa Harju-Autin mukaan jäädä vain maahanmuuttajien itsensä harteille: 

– Erityisen huolissani olen viime aikoina yleistyneistä työvoiman rekrytointihankkeista. Niissä usein melko epärealistisella aikataululla pyritään kouluttamaan maahanmuuttajista työntekijöitä Suomeen ilman pitkäjänteistä kielenoppimisen tukea.

– Kielitaito ei ole vain yksilön asia, vaan kyse on koko yhteisön taidosta. Keskeistä onkin pohtia, miten suomenpuhujat tukevat kielenoppijoita. Englanniksi kommunikointi olisi usein helppo valinta, mutta suomenoppijan taidot eivät silloin pääse kehittymään, Harju-Autti painottaa.

Katsoaksesi videon lähteestä www.youtube.com, anna hyväksyntä sivun yläosasta.Tutustu Raisa Harju-Autin tutkijavideoon.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Raisa Harju-Autti
raisa.harju-autti@tuni.fi
+358505099033

Kuvat

Kuva: Jonne Renvall / Tampereen yliopisto
Kuva: Jonne Renvall / Tampereen yliopisto
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Tampereen yliopisto
Tampereen yliopisto
Kalevantie 4
33014 TAMPEREEN YLIOPISTO

p. 0294 5211https://www.tuni.fi

Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa. 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto

"Mielipidevaikuttamista on paljon enemmän kuin kuvittelemme" – Venäjän disinformaatio aiheena seminaarissa Nokia Areenan Paidiassa 31.1.202327.1.2023 12:24:21 EET | Tiedote

Disinformaatiolla vaikuttamiseen on useita syitä, joiden ytimessä ovat pyrkimykset vaikuttaa kohdemaan väestön polarisointiin ja sitä kautta poliittisiin päätöksiin. Näiden tarkoituksena on heikentää yhteiskuntaa. Tutkijatohtori Pekka Kallioniemi järjestää Rajapinta ry:n seminaarin tiistaina 31.1.2023 Paidiassa. Sen aiheena on Venäjän disinformaatio ja mielipidevaikuttaminen. Monipuoliset puhujat lähestyvät aihetta eri näkökulmista ja tarjoavat syväluotaavan katsauksen ajankohtaiseen ilmiöön ja ongelmaan.

Liettuaan on kehitteillä tekoälyn huippuosaamiskeskus - mukana suomalaisosaamista24.1.2023 11:00:00 EET | Tiedote

Tampereen yliopisto on mukana kehittämässä kestävään asumiseen ja työntekoon keskittyvää huippuosaamiskeskusta Liettuaan. Uudessa keskuksessa kehitetään ja sovelletaan tekoälyyn perustuvia tutkimus- ja innovaatioratkaisuja tuotannon, energian, terveyden ja liikenteen alojen tarpeisiin. EU:n Horisontti Eurooppa tukee Tampereen yliopiston osuutta hankkeesta 2,5 miljoonan euron rahoituksella.

Opettajien muovautuvuusajattelu vaikuttaa oppilaiden yhdenvertaisuuteen20.1.2023 11:48:49 EET | Tiedote

Syksyllä 2022 päättynyt CORE-hanke tutki suomalaisten opettajien ja opettajaksi opiskelevien kulttuurienvälisiä valmiuksia muovautuvuususkomusten näkökulmasta. Suomen Akatemian rahoittamassa hankkeessa selvitettiin, miten perustavanlaatuiset uskomukset, koskien ihmisiä ja kulttuureja, ohjaavat opettajien tapaa tehdä työtään. Havaintojen perusteella ihmisten ja kulttuurien muovautuvuuteen uskovat opettajat pitävät yhdenvertaisuuden ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden tavoittelua tärkeämpänä kuin opettajat, jotka mieltävät inhimilliset ominaisuudet pysyviksi ja kulttuurit muuttumattomiksi. Myös eriarvoisuuden syyt ja omat vaikuttamismahdollisuudet siihen mielletään hyvin eri tavoin.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme