Kielenopetuksen kehittäminen on koko yhteiskunnan tehtävä

Väitöskirjatutkija Raisa Harju-Autin Kielellisesti tuettu opetus – yläkouluikäiset maahanmuuttajaoppilaat opetuskieltä ja oppiainesisältöjä oppimassa -tutkimuksen mukaan koulun opetuskielen oppimisen tukimuotoja tulisi kehittää. Noin vuoden kestävä perusopetukseen valmistava opetus ja sen jälkeen annettava suomi toisena kielenä (S2) -opetus eivät tue vastasaapuneiden maahanmuuttajaoppilaiden opiskeluvalmiuksia riittävästi.
Tarkastelussa erityisesti yläkouluikäiset oppilaat
Kielellisen tuen toteuttamiseen tulisi kiinnittää huomiota erityisesti perusopetuksen vuosiluokilla 7–9, sillä aineenopettajajärjestelmässä opettajat tapaavat oppilaitaan vain muutaman oppitunnin ajan viikossa. Tämä vaikeuttaa oppilaisiin ja heidän taustoihinsa perehtymistä sekä tarvittavan tuen antamista. Kielellisesti tuettu opetus on pedagoginen tukimuoto, joka on suunnattu yläkouluikäisille maahanmuuttajaoppilaille. Se yhdistää koulun opetuskielen ja oppiainesisältöjen opiskelun.
Tutkimuksessa haastatellut oppilaat kertoivat kokemuksiaan kielellisesti tuetusta opetuksesta sekä suomen kielen oppimisesta ja monikielisyydestä. Oppilaat kokivat monikielisyytensä vahvuutena, mutta suomen kielen oppimisen tärkeys korostui.
– Oppilaiden kokemukset kielellisesti tuetusta opetuksesta nostivat esiin koulun keskeisen roolin uuden kotimaan kielen oppimisessa. Jotta oppilaat hyötyvät heille suunnatusta tuesta, sen täytyy olla pitkäjänteistä ja säännöllistä, aktiiviseen toimintaan kannustavaa sekä kaikkia oppilaiden osaamia kieliä arvostavaa. Pedagogisen tuen dialogi on mahdollista vain riittävän pienissä oppilasryhmissä, joissa oppilaat kokevat olonsa turvalliseksi, Harju-Autti kertoo.
Tukitoimiksi kielellisesti tuettu opetus ja pienemmät opetusryhmät
Tutkimus tuo esiin, että kielenoppimisen tukimuotoja on välttämätöntä monipuolistaa ja vahvistaa esimerkiksi opetusryhmiä pienentämällä sekä lisäämällä kielellisen tuen opetusresurssia etenkin yläkouluissa, joissa maahanmuuttajaoppilaiden osuus on suuri.
– Kielellisesti tuetun opetuksen tarpeellisuus korostuu erityisesti perusopetukseen valmistavan opetuksen jälkeisenä aikana, kun siirrytään yleisopetuksen tavallisille luokille, Harju-Autti kiteyttää.
– Ongelmallista on, että maahanmuuttajaoppilaille suunnattujen pedagogisten tukitoimien suunnittelu ja toteutus kuuluvat yhä vain perusopetuksen paikallisesti päätettäviin asioihin. Tutkimukseni perusteella kielellistä tukea on kehitettävä kansallisella tasolla siitä näkökulmasta, että kielen oppimiseen menee useita vuosia, Harju-Autti jatkaa.
Kielitaito on ihmisoikeuskysymys
Tutkimus vahvisti käsitystä siitä, että ympäröivän kielen osaaminen on merkittävä seikka osallisuuden syntymiselle. Rajalliset kielenoppimisen tukiresurssit vaikuttavat perusopetuksessa pärjäämiseen, mikä heijastuu myös toisen asteen opintoihin, työelämään sekä maahanmuuttajien asemaan yhteiskunnassa. Tutkimuksessa korostui koulun rooli oppilaiden kielitaidon karttumisen tukemisessa.
– Koulun rooli opetuskielen oppimisen tukemisessa on kiistaton eikä koulu voi tätä vastuuta muualle luovuttaa. Kyse on kuitenkin paljon laajemmasta asiasta kuin maahanmuuttajaoppilaiden kielitaidosta, sillä ympäröivän yhteiskunnan kielen oppiminen on avain yhteiskunnalliseen osallisuuteen maahanmuuttajan iästä riippumatta, Harju-Autti toteaa.
Ilman riittävää kielitaitoa riski hyväksikäytölle ja syrjäytymiselle kasvaa. Kielenoppiminen ei saa Harju-Autin mukaan jäädä vain maahanmuuttajien itsensä harteille:
– Erityisen huolissani olen viime aikoina yleistyneistä työvoiman rekrytointihankkeista. Niissä usein melko epärealistisella aikataululla pyritään kouluttamaan maahanmuuttajista työntekijöitä Suomeen ilman pitkäjänteistä kielenoppimisen tukea.
– Kielitaito ei ole vain yksilön asia, vaan kyse on koko yhteisön taidosta. Keskeistä onkin pohtia, miten suomenpuhujat tukevat kielenoppijoita. Englanniksi kommunikointi olisi usein helppo valinta, mutta suomenoppijan taidot eivät silloin pääse kehittymään, Harju-Autti painottaa.
Katsoaksesi videon lähteestä www.youtube.com, anna hyväksyntä sivun yläosasta.Tutustu Raisa Harju-Autin tutkijavideoon.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Raisa Harju-Autti
raisa.harju-autti@tuni.fi
+358505099033
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Rasvan kantasolut muistavat lihavuuden – kyky hillitä tulehduksia palautuu vasta vuosien päästä painonpudotuksesta25.6.2025 08:45:00 EEST | Tiedote
Lääketieteellisiin syihin perustuvassa painonpudotuksessa huomio kiinnittyy usein sen positiivisiin terveysvaikutuksiin. Uusin tutkimus kuitenkin osoittaa, että lihavuuden aiheuttamasta yleisestä tulehdustilasta palautuminen voi kestää vuosia.
290 000 viestiä vihapuheesta – tutkimus selvitti, millaista on keskustelu vihapuheesta somessa24.6.2025 09:15:00 EEST | Tiedote
Tutkijat ovat julkaisseet ensimmäisen vihapuhetta metatasolla käsittelevän, laajaan keskusteluaineistoon pohjautuvan tutkimusartikkelin. Tutkimuksen mukaan vihapuheen käsitteen avulla käydään kamppailua tiedosta, totuudesta ja yhteiskunnallisista valta-asetelmista. Keskusteluissa vihapuhetta normalisoitiin ja oikeutettiin samalla väheksyen sen vaikutuksia sekä yhteiskuntaan että vihapuheen kohteisiin.
Väitös: Koulun keskustelukulttuuri ja sosiaalinen pääoma vahvistavat ruotsinkielisten nuorten luottamusta poliittisiin kykyihinsä19.6.2025 10:21:48 EEST | Tiedote
Valtiotieteen maisteri Venla Hannuksela selvittää väitöskirjassaan, miksi ruotsinkieliseen vähemmistöön kuuluvat suomalaisnuoret luottavat kykyihinsä ymmärtää politiikkaa ja vaikuttaa siihen enemmän kuin suomenkieliset nuoret. Tutkimus tunnistaa kaksi selitystä: ruotsinkielisten koulujen avoimemman poliittisen keskusteluilmapiirin ja ruotsinkielisten vahvemman sosiaalisen yhteisön. Vaikka vähemmistöasema osaltaan selittää ruotsinkielisten tilannetta, koulujen poliittiseen keskusteluun ja nuorten yksinäisyyden torjumiseen panostamalla voidaan vahvistaa kaikkien nuorten poliittisen osallistumisen edellytyksiä.
Doktorsavhandling: Skolans diskussionskultur och socialt kapital stärker svenskspråkiga ungdomars förtroende för sin politiska förmåga19.6.2025 10:20:10 EEST | Tiedote
Politices magister Venla Hannuksela undersöker i sin doktorsavhandling varför finländska ungdomar som tillhör den svenskspråkiga minoriteten har större tilltro till sin förmåga att förstå och påverka politik än finskspråkiga ungdomar. Forskningen identifierar två förklaringar: ett öppnare politiskt diskussionsklimat i svenskspråkiga skolor och starkare sociala gemenskaper bland svenskspråkiga. Även om minoritetsstatus delvis förklarar situationen för svenskspråkiga ungdomar, kan satsningar på politiska diskussioner i skolor och på att motverka ungas ensamhet stärka alla ungdomars möjligheter till politiskt deltagande.
Säännöllinen aerobinen harjoittelu alentaa verenpainetta19.6.2025 08:10:00 EEST | Tiedote
Kahdeksan kuukauden maratonkoulun aikana tutkimukseen osallistuneiden verenpaine, ääreisverenkierron vastus ja solunulkoinen nestemäärä vähenivät, samalla kun kehon koostumus ja aineenvaihdunta paranivat. Tutkimus tuo uutta tietoa siitä, miten liikunta voi vaikuttaa sydän- ja verisuonitautien riskiin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme