Kiinteistöliitto

Kiinteistöliiton Indeksitalo 2021: Kiinteistökustannukset nousseet tänä vuonna useissa kunnissa

Jaa

Kiinteistöliiton Indeksitalo-selvityksen mukaan kuntakohtaiset kiinteistökustannukset ovat nousseet tänä vuonna viime vuotta enemmän. Muun muassa kaukolämmön, veden ja kiinteistöveron muodostamia, kunnissa päätettäviä, maksuja seuraavassa Indeksitalo-vertailussa kustannukset nousivat keskimäärin 1,5 prosenttia vuodesta 2020. Kustannusten muutoksissa oli kuitenkin suuria kuntakohtaisia eroja.

Indeksitalo-selvityksessä oli edellisvuosien tapaan mukana 59 kaupunkia ja kuntaa, joissa vertailtavat kiinteistökustannukset nousivat kaikkiaan 55 kunnassa. Näistä 33 kunnassa nousua oli yli prosentin verran, ja 13 kunnassa yli kolme prosenttia.

Rovaniemi, Vihti ja Savonlinna vertailun kalleimmat – Kempeleessä ja Raahessa matalimmat kustannukset

Kaikkien vertailukuntien korkeimmat kuntakohtaiset kiinteistökustannukset ovat tänäkin vuonna Rovaniemellä, Vihdissä ja Savonlinnassa, joissa kaikissa kustannukset ovat välillä 3,14 – 3,18 euroa neliöltä kuukaudessa, Rovaniemi kalleimpana. Kolmen kärjen kustannukset nousivat tänä vuonna hieman keskiarvoa maltillisemmin. Kolmen kalleimman perässä nousua oli eritoten Helsingissä ja Järvenpäässä, joissa molemmissa vertailukustannukset ovat selvästi yli kolmessa eurossa.

Edullisessa päässä ovat edelleen Kempele ja Raahe. Kempeleessä Indeksitalo-kustannusten summa on tänä vuonna 2,22 euroa neliöltä kuukaudessa. Viime vuonna Raahen kanssa samassa vertailuluvussa olleen Kokkolan kustannustaso nousi tänä vuonna selvästi kaukolämmön, sähkön ja jätehuollon reilun kallistumisen myötä.

Perheasunnossa vuodessa jopa yli 1000 euron ero kuntakohtaisissa kiinteistökustannuksissa

Kuntien väliset kustannuserot ovat suuria. Kalleimmassa päässä Rovaniemellä kuntakohtaisiin kiinteistökuluihin menee 90-neliöisessä perheasunnossa runsaat 3 400 euroa vuodessa, kun taas Kempeleessä riittää noin 2 400 euroa.

Suurimpien kaupunkien osalta 90-neliöisessä huoneistossa asuva maksaa kuntakohtaisia kustannuksia Helsingissä noin 3 363 euroa vuodessa ja Tampereella 3 215 euroa. Kuopiossa 3196, ja Jyväskylässä 3187. Suurten kaupunkien edullisimmassa, Oulussa, lukema on 2714 euroa.

Kustannusnousuja yleisimmin jätehuollossa ja energiassa

Kiinteistösähkön ja jätehuollon vertailuhinnat nousivat keskimäärin 2,1 prosenttia edellisvuodesta. Erityisesti sähkön energiahinnat nousivat yleisesti. Vaihtelua kuntien ja verkkoyhtiöiden välillä oli kuitenkin paljon. Jätekustannuksista sekajätteen tyhjennyshinta on noussut eniten, keskimäärin 3,7 prosenttia, perusmaksut vajaat kaksi prosenttia.

Keskimääräinen vesikustannus nousi edellisvuoden tapaan 1,8 prosenttia vuotta aikaisemmasta. Vaihtelu oli suurta tässäkin, sillä Raahessa, Kouvolassa ja Nurmijärvellä kustannustaso nousi 7 – 11 prosenttia, mutta Turussa ja Haminassa sekä Jämsässä vesikustannus hieman laski. Miltei 30 kunnassa tariffit pysyivät ennallaan taloyhtiöiden osalta. Noin 20 kunnassa vesikustannus nousi haarukassa 2 – 6 prosenttia.

Kaukolämmön keskikustannus nousi 1,2 prosenttia viime vuodesta, mutta vaihtelu oli huomattavan suurta. Eniten kaukolämmityksen vertailukustannus kohosi Seinäjoella, Torniossa, Tuusulassa ja Järvenpäässä, joissa nousu oli 7 – 9 prosentin haarukassa. Myös 3 – 6 prosentin nousuvälille osui monta kuntaa. Miinusmerkkiset vertailukustannuksien kehitykset rekisteröityivät Saloon, Kangasalle, Sastamalaan sekä Lempäälään ja Raaheen. Salossa vertailulukema laski 12 prosenttia vuodessa. Miltei 30 kunnassa vertailulukema pysyi vuoden aikana ennallaan.

Rakennuksen kiinteistövero nousi keskimäärin vajaan prosentin verran, ja tontin kiinteistövero puolestaan keskimäärin 2,4 prosenttia vuoteen 2020 verrattuna. Suuressa valtaosassa kiinteistöveroprosentteja ei kuitenkaan nostettu. Kahdeksassa vertailukunnassa kiinteistöveroprosenttia nostettiin merkittävästi, ja kahdessa vertailukunnassa veroprosentteja leikattiin.

Yhä enemmän maksuja korottaneita kuntia – Salossa vertailukulut laskivat 5 prosenttia

Kustannusten nousua oli yhä useammassa kunnassa. Kolmessa kunnassa nousua oli yhteensä 5 - 6 prosenttia. Runsaassa 20 kunnassa Indeksitalokustannukset nousivat 2 – 4 prosenttia viime vuodesta. Eniten kustannukset nousivat Tuusulassa, Järvenpäässä ja Kuopiossa. Korotukset kohdistuivat näissä kunnissa kiinteistöveroon, lämmitykseen, jätehuoltoon ja sähköön. Kuopiossa myös veteen.

Vertailussa olleista kunnista kuntakohtaiset kiinteistökustannukset laskivat tänä vuonna vain viidessä kunnassa, Salossa, Kangasalla, Haminassa, Raisiossa ja Jämsässä. Lasku oli seurausta useammasta eri osatekijästä. Salossa muutos oli kuitenkin peräti viisi prosenttia halventuneen kaukolämmön takia.

Suurimpien kuntien kustannusnousut muita suurempia – Ainoastaan Porissa ei nousua

Kymmenen suurimman kaupungin keskimääräinen nousu oli 2,4 prosenttia viime vuodesta, ja muutos oli selvästi edellisvuotta suurempi. Suurimmat kustannusnousut kohdistuivat Kuopioon ja Vantaalle, joissa Indeksitalon mukaiset kustannukset nousivat 5,2 ja 3,7 prosenttia. Myös Jyväskylä ja Helsinki olivat noin kolmen prosentin nousuvauhdissa.

Sen sijaan Porissa vertailukustannukset eivät nousseet tänä vuonna ollenkaan, mikä oli selkeä poikkeus 10 suurimman kaupungin joukossa. Turun ja Lahden nousu oli noin prosentin luokkaa.

Helsinki jatkaa edelleen suurimpien kaupunkien listan kärjessä. Helsingin sähkön, kaukolämmön ja vedenkin hinnat ovat nousseet selvästi viimeisen vuoden aikana. Kiinteistöverorasite on Helsingissä suurin. Helsingin vertailukustannukset neliötä kohden kuukaudessa ovat tänä vuonna 3,11 euroa, kun suurten keskiarvo on 2,28 euroa. Helsingin kaukolämmön energiahinta on kaiken lisäksi kallistumassa syyskaudelle jopa lähelle 30 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna.

Suurimmista kaupungeista edullisimmat lukemat ovat Oulussa, sekä Vantaalla ja Porissa. Oulussa kustannukset neliötä kohden ovat kuukaudessa 2,51 euroa. Vantaan ja Porin lukema on 2,65 euroa. Kaikkien vertailussa mukana olevien 59 kunnan keskiarvo oli 2,79 euroa.

Indeksitalon raportit - Microsoft Power BI -työkalu

Kiinteistöliitto on verrannut vuodesta 2001 syksyisin vakiomuotoisen tyyppitalon ns. Indeksitalon kiinteistöveroja ja muita kuntakohtaisesti määrittyviä kustannuksia maamme suurimmissa kaupungeissa käyttäen voimassa olleita maksuperusteita ja hintoja. Indeksitalo on 10 000 kuutiometrin asuinkerrostalo, joka sijaitsee kaupunkikeskustan ruutukaava-alueella omalla tontilla ja jossa on 40 asuntoa. Talon energian ja veden kulutukset ovat keskimääräisiä, samoin jäteastioiden määrät ja tyhjennysvälit.

Nyt julkaistavan Indeksitalo 2021 -tietoaineiston on kerännyt KTI Kiinteistötieto Oy Kiinteistöliiton tilaamana ja koordinoimana. Mukana on kaikkiaan 59 kaupunkia ja kuntaa. Indeksitalon vertailukustannukset kattavat keskimäärin runsaat puolet kaikista kerrostaloyhtiön hoitokuluista. Vertailukaupungeissa asuun hieman runsaat neljä miljoonaa henkeä. Vertailun ulkopuolelle jäävät markkinoilta ostettavat, yksityiset palvelut, kuten isännöinti ja kiinteistöpalvelut. Tiedot on kerätty elokuussa 2021, ja ne koskevat syyskuun tilannetta.

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Liitteet

Tietoja julkaisijasta

Kiinteistöliitto
Kiinteistöliitto
Annankatu 24, 3. krs
00100 HELSINKI

09 1667 6761http://www.kiinteistoliitto.fi

Vuonna 1907 perustetun Kiinteistöliiton muodostavat 23 alueellista yhdistystä ja valtakunnallinen toimialajärjestö, Suomen Vuokranantajat ry. Kiinteistöliittoon kuuluu noin 30 000 taloyhtiötä, joissa asuu yhteensä lähes kaksi miljoonaa ihmistä.

 

Kiinteistöliitto on kiinteistönomistajien edunvalvoja, kiinteistöalan asiantuntijaorganisaatio ja alan johtava vaikuttaja. Jäsenillä on käytössään alan tuorein tieto ja kiinteistöalaan erikoistuneiden asiantuntijoiden palvelut. Lue lisää Kiinteistöliiton valtakunnallisista ja alueellisista palveluista www.kiinteistoliitto.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Kiinteistöliitto

Boendeutgifterna slukar upp till en tredjedel av inkomsterna de närmaste åren19.8.2021 10:00:00 EEST | Tiedote

Upp till en tredjedel av hushållens inkomster går till boendeutgifter visar en utredning som Pellervo ekonomisk forskning PTT gjort på uppdrag av Fastighetsförbundet och Egnahemsförbundet. Under åren 2021–2023 ökar boendeutgifterna för personer med bolån och hyresgäster i fritt finansierade hyresbostäder med cirka två procent. Mest av inkomsterna tar boendet för ensamboende medelinkomsttagare i höghus.

Asumismenot lohkaisevat jopa kolmanneksen tuloista tulevina vuosina19.8.2021 10:00:00 EEST | Tiedote

Asumismenoihin kuluu jopa kolmannes kotitalouden tuloista, selviää Kiinteistöliiton ja Omakotiliiton Pellervon Taloustutkimuksella eli PTT:llä teettämästä selvityksestä. Vuosina 2021-2023 asumismenot kasvavat asuntovelallisilla sekä vapaarahoitteisissa vuokra-asunnoissa asuvilla noin kaksi prosenttia. Suurimman osuuden tuloista asuminen lohkaisee keskituloisilta perheettömiltä kerrostaloasujilta.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme