Kiinteistöverouudistus uhkaa johtaa kohtuuttomiin korotuksiin
Hallituksen esitys kiinteistöverotuksen arvostusperiaatteiden uudistamisesta on lausuttavana tällä hetkellä. Keskeisimpänä muutoksessa on maapohjan verotusarvon määrittelyn uudistaminen. Uudistuksen kokonaisvaikutusta kiinteistön verokuormaan on kuitenkin mahdotonta arvioida, koska maapohjien yksityiskohtaisia hintakarttoja ei ole julkistettu. Verotusarvojen määritykseen liittyy myös huomattavia epävarmuustekijöitä. Pahimmillaan ne voivat johtaa tilanteeseen, jossa verotusarvot ovat kiinteistön markkina-arvoa korkeammat.
”Kiinteistövero on kiinteistön merkittävin yksittäinen kuluerä, ja on kohtuutonta, että lainsäädännöllä luodaan niin kiinteistö- ja rakentamisalalle kuin koko yhteiskuntaan merkittävää epävarmuutta yli vuoden ajaksi. Kiinteistöjen kustannukset ja tuotot eivät ole yhteiskunnalle yhdentekeviä: Elinkeinotoiminnalle ja vähittäiskaupalle toimitilat ovat merkittävä kuluerä, ja tuotoilla on oma roolinsa niin eläkemenojen rahoituksessa kuin yksityishenkilöiden sukanvarressa”, kertoo johtaja Miika Kotaniemi Raklista.
Hallitusohjelman mukaan kiinteistöverouudistus ei saa johtaa kohtuuttomiin muutoksiin kenenkään kiinteistöverossa. Raklin teettämän vaikutustenarvioinnin mukaan yksittäisten kiinteistöjen kohdalla uudistus voi johtaa huomattavaan nousuun maksettavan veron määrässä.
”Tämä voi johtaa kiinteistön arvon laskuun, sekä lisätä vuokralaisten kustannuksia, sillä osassa kiinteistöjä vuokralainen maksaa kiinteistöveron osana hoitovuokraa”, toteaa Kotaniemi.
Erityisen pahalta uudistus näyttää kauppakeskustoimialan kannalta, sillä valtiovarainministeriön laskelman mukaan rakennuksesta maksettavan kiinteistöveron määrä kasvaisi keskimäärin 56 prosenttia.
Kohtuuttomien korotusten välttämistä on uudistuksessa tavoiteltu säännöllä, joka määrää vuosina 2024–2026 kiinteistöveron nousulle 30 prosentin vuosittaisen katon, jonka ylittävä osa siirtyy seuraavalle vuodelle. Tällainen nousu maksettavassa kiinteistöverossa on kiinteistönomistajan näkökulmasta täysin kohtuuton. Rakli esittääkin, että kiinteistövero saisi tilanteesta riippumatta nousta enintään 15 prosenttia vuodessa.
Lisätietoa:
Miika Kotaniemi
Johtaja, kiinteistösijoittaminen
Kiinteistönomistajat ja rakennuttajat Rakli ry
0407020015
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Miika KotaniemiJohtaja, kiinteistösijoittaminen
Puh:0407020015miika.kotaniemi@rakli.fiLiitteet
Tietoja julkaisijasta
Kiinteistönomistajat ja rakennuttajat Rakli ry on maamme kattavin ja vaikuttavin ammattimaisten kiinteistönomistajien ja rakennuttajien järjestö. Valvomme jäsentemme etua, osallistumme yhteiskunnalliseen keskusteluun sekä teemme työtä kestävän elinympäristön puolesta. Tarjoamme myös tutkittua tietoa vastuullisen päätöksenteon tueksi sekä kehitämme toimialaa ja jäsentemme osaamista.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Rakli ry
Hallituksen kaavailema kiinteistöveron nosto heikentää entisestään kiinteistö- ja rakentamisalan suhdannetta22.8.2023 09:03:38 EEST | Tiedote
Hallituksen aikomus korottaa maapohjan kiinteistöveron alarajaa 1,3 prosenttiin on tuomassa kylmää vettä niskaan kaikille kiinteistönomistajille. Raklin tekemän vaikutusarvion perusteella esimerkiksi Helsingissä tai Espoossa sijaitsevan asuin-, toimisto- tai liikekiinteistön kiinteistöverokustannus voi nousta lähes 15 prosenttia. Ammattimaisia kiinteistönomistajia ja rakennuttajia edustavan Raklin mukaan mahdollinen korotus heikentää entisestään alan suhdannetilannetta.
Rakennus- ja purkujätteistä halutaan hyödyntää uudelleen vähintään 70 prosenttia10.8.2023 07:15:00 EEST | Tiedote
Suomessa syntyy vuosittain noin 1,6 miljoonaa tonnia rakennus- ja purkujätettä, josta vain noin puolet päätyy hyötykäyttöön. Ilmastotavoitteiden kiristymisen myötä rakennus- ja purkumateriaalien rooli rakentamisen ohjauksessa korostuu. Kansallinen tavoite on hyödyntää uudelleen vähintään 70 prosenttia syntyvästä purkujätteestä. Kestävän purkamisen green deal edistää tätä tavoitetta.
Helsinki Research Forum: Pääkaupunkiseudun toimistotilojen vajaakäyttö kasvussa10.7.2023 08:41:20 EEST | Tiedote
Helsinki Research Forum päivitti pääkaupunkiseudun keskeisten toimistoalueiden vajaakäyttöasteen sekä tarkastelussa olevan toimistokannan. Kesäkuun 2023 lopussa tyhjää toimistotilaa oli noin 560 000 neliömetriä. Vajaakäyttöaste nousi edelliseen kvartaalin loppuun verrattuna 0,8 prosenttiyksikköä. Merkittävimmät muutokset nähtiin Kalasatamassa ja Pitäjänmäellä.
Energiatehokkuussopimus kirittää kiinteistöalaa – energiaa on säästetty 335 000 kerrostaloasujan vuotuisen sähkönkulutuksen verran27.6.2023 07:00:00 EEST | Tiedote
Kiinteistöala on tehnyt kuluvan energiatehokkuussopimuskauden aikana lähes 6500 energiatehokkuustoimenpidettä ja näin saavuttanut huiman 469 gigawattitunnin vuotuisen energiansäästön. Tämä vastaa 335 000 kerrostaloasujan vuosittaista sähkölaskua. Sopimuskausi päättyy vuonna 2025 ja ala toivoo uudelta hallitukselta jatkoa energiatehokkuussopimukselle.
Rakli: Hallitusohjelma huomioi laajasti rakennetun ympäristön tarpeet ja luo näkyvyyttä tulevaisuuteen19.6.2023 14:24:12 EEST | Tiedote
Kiinteistönomistajat ja rakennuttajat Rakli ry on tyytyväinen siihen, kuinka hallitusohjelma huomioi rakennetun ympäristön tarpeet ja luo näkyvyyttä sekä ennustettavuutta tulevaisuuteen. Hallituksen sitoutuminen sääntelyn keventämiseen sekä prosessien ja lupakäytäntöjen sujuvoittamiseen on tervetullutta ja tarpeellista. Rakli muistuttaa tulevaa hallitusta siitä, että hallitusohjelmaa toimeenpantaessa on tärkeää osallistaa alan toimijoita parhaan mahdollisen lopputuloksen saavuttamiseksi.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme