Kiinteistöverouudistus uhkaa johtaa kohtuuttomiin korotuksiin
18.5.2022 15:07:58 EEST | Rakli | Tiedote
Hallituksen esitys kiinteistöverotuksen arvostusperiaatteiden uudistamisesta on lausuttavana tällä hetkellä. Keskeisimpänä muutoksessa on maapohjan verotusarvon määrittelyn uudistaminen. Uudistuksen kokonaisvaikutusta kiinteistön verokuormaan on kuitenkin mahdotonta arvioida, koska maapohjien yksityiskohtaisia hintakarttoja ei ole julkistettu. Verotusarvojen määritykseen liittyy myös huomattavia epävarmuustekijöitä. Pahimmillaan ne voivat johtaa tilanteeseen, jossa verotusarvot ovat kiinteistön markkina-arvoa korkeammat.
”Kiinteistövero on kiinteistön merkittävin yksittäinen kuluerä, ja on kohtuutonta, että lainsäädännöllä luodaan niin kiinteistö- ja rakentamisalalle kuin koko yhteiskuntaan merkittävää epävarmuutta yli vuoden ajaksi. Kiinteistöjen kustannukset ja tuotot eivät ole yhteiskunnalle yhdentekeviä: Elinkeinotoiminnalle ja vähittäiskaupalle toimitilat ovat merkittävä kuluerä, ja tuotoilla on oma roolinsa niin eläkemenojen rahoituksessa kuin yksityishenkilöiden sukanvarressa”, kertoo johtaja Miika Kotaniemi Raklista.
Hallitusohjelman mukaan kiinteistöverouudistus ei saa johtaa kohtuuttomiin muutoksiin kenenkään kiinteistöverossa. Raklin teettämän vaikutustenarvioinnin mukaan yksittäisten kiinteistöjen kohdalla uudistus voi johtaa huomattavaan nousuun maksettavan veron määrässä.
”Tämä voi johtaa kiinteistön arvon laskuun, sekä lisätä vuokralaisten kustannuksia, sillä osassa kiinteistöjä vuokralainen maksaa kiinteistöveron osana hoitovuokraa”, toteaa Kotaniemi.
Erityisen pahalta uudistus näyttää kauppakeskustoimialan kannalta, sillä valtiovarainministeriön laskelman mukaan rakennuksesta maksettavan kiinteistöveron määrä kasvaisi keskimäärin 56 prosenttia.
Kohtuuttomien korotusten välttämistä on uudistuksessa tavoiteltu säännöllä, joka määrää vuosina 2024–2026 kiinteistöveron nousulle 30 prosentin vuosittaisen katon, jonka ylittävä osa siirtyy seuraavalle vuodelle. Tällainen nousu maksettavassa kiinteistöverossa on kiinteistönomistajan näkökulmasta täysin kohtuuton. Rakli esittääkin, että kiinteistövero saisi tilanteesta riippumatta nousta enintään 15 prosenttia vuodessa.
Lisätietoa:
Miika Kotaniemi
Johtaja, kiinteistösijoittaminen
Kiinteistönomistajat ja rakennuttajat Rakli ry
0407020015
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Miika KotaniemiJohtaja, kiinteistösijoittaminen
Puh:0407020015miika.kotaniemi@rakli.fiLiitteet
Tietoja julkaisijasta
Kiinteistönomistajat ja rakennuttajat Rakli ry on maamme kattavin ja vaikuttavin ammattimaisten kiinteistönomistajien ja rakennuttajien järjestö. Valvomme jäsentemme etua, osallistumme yhteiskunnalliseen keskusteluun sekä teemme työtä kestävän elinympäristön puolesta. Tarjoamme myös tutkittua tietoa vastuullisen päätöksenteon tueksi sekä kehitämme toimialaa ja jäsentemme osaamista.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Rakli
Asuntojen hinnat jäämässä miinukselle tänä vuonna17.6.2026 09:45:00 EEST | Tiedote
Suomen talouskasvu on piristynyt ja kuluvan vuoden talousnäkymät ovat hieman odotettua paremmat. Kuluttajien asunnonostoaikeet ovat historiallisen matalalla ja asuntojen hinnat jäävät miinukselle kuluvana vuonna. Suurimmissa kaupungeissa omistus- ja vuokra-asunnoista on edelleen liikatarjontaa. Vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen vuokrissa on lähes nollakasvua. Kasvukolmion kaupunkien alueelliset asuntomarkkinat kehittyvät eri tavoin.
Tiedostava työmaa laajenee koko KIRA-alan yhteiseksi vastuullisuusmalliksi15.6.2026 11:00:00 EEST | Tiedote
Hoasin kehittämä Tiedostava työmaa -konsepti ottaa seuraavan askeleen, kun sen hallinnointi siirtyy KIRAHubille. Tavoitteena on laajentaa konseptin käyttöä ja vahvistaa sen vaikuttavuutta kiinteistö- ja rakentamisalalla.
Asemakaavojen läpimenoaika noin 19 kuukautta – uusi seurantamalli paljastaa asemakaavoituksen ja lupien kestot4.6.2026 09:40:00 EEST | Tiedote
Suomen suurimpien kaupunkien asemakaavojen läpimenoaika on keskimäärin noin 19 kuukautta. Rakentamislupien käsittely etenee taas keskimäärin noin 1,8 kuukaudessa. Juuri julkaistu, vuosien 2021-2025 aineistoon perustava seurantamalli tuo ensimmäistä kertaa vertailukelpoista tietoa asemakaavoituksen ja rakentamislupien kestoista useissa kaupungeissa. Seurantamallissa ovat mukana Espoo, Helsinki, Jyväskylä, Lahti, Oulu, Pori, Rovaniemi, Turku, Vaasa ja Vantaa.
Kutsu mediatilaisuuteen: Missä kaupungeissa kaavat ja rakentamisluvat etenevät nopeimmin?25.5.2026 09:43:11 EEST | Tiedote
Suomeen on kehitetty uusi seurantamalli, joka tarjoaa ensimmäistä kertaa kokonaiskuvan asemakaavojen ja rakentamislupien läpimenoajoista eri kaupungeissa. Mallin tulokset avaavat uuden näkymän yhteen rakentamisen ja kaupunkikehityksen keskeisimmistä kysymyksistä: miten sujuvasti kaupungit pystyvät mahdollistamaan uutta rakentamista, asumista ja investointeja? Seurantamallissa mukana ovat Espoo, Helsinki, Jyväskylä, Lahti, Oulu, Pori, Rovaniemi, Turku, Vaasa ja Vantaa. Seuranta kattaa vuosina 2021–2025 hyväksytyt tai voimaantulleet asemakaavat sekä rakentamisluvat. Julkaistavat tulokset näyttävät, kuinka pitkään asemakaavoitus- ja rakentamislupaprosessit kestävät, miten kaupungit eroavat toisistaan ja mistä erot johtuvat. Meillä on ilo kutsua teidät seurantamallin julkistustilaisuuteen torstaina 4.6. kello 9–9.40 Raklin toimistolle (Annankatu 24, Helsinki). Aamupalaa on tarjolla klo 8.30 alkaen. Tilaisuudessa Raklin johtaja Kimmo Kurunmäki esittelee seurantamallin tuloksia. Kaavoitusjoh
Hoivakiinteistöjen uudisrakentamisen tarve kasvaa merkittävästi tulevina vuosikymmeninä20.5.2026 09:45:00 EEST | Tiedote
Suomen talouskasvu oli vahvaa ja muuta euroaluetta nopeampaa kuluvan vuoden ensimmäisellä kvartaalilla. Piristyvä talouskasvu alkaa tukea toimistomarkkinaa ja yksityisen kulutuksen piristyminen antaa nostetta myös liiketilojen ja tuotannollisten kiinteistöjen kysyntään. Hoivakiinteistöissä uudisrakentamisen tarve on merkittävä vuosina 2026-2050. Eurooppalaisessa ja pohjoismaisessa vertailussa Suomen jyrkästi kasvava hoidon tarve erottuu joukosta. Näin kertoo juuri julkaistu Raklin toimitilamarkkinakatsaus.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme