Finanssiala ry

Kilpailu maakuntamallin sote-rahoista ei saa rapauttaa pelastustoimea

28.9.2020 08:58:16 EEST | Finanssiala ry | Tiedote

Jaa
Sote-uudistuksen yhteydessä myös pelastustoimen järjestäisivät jatkossa sote-maakunnat. Uudistuksella halutaan edistää turvallisuutta ja varmistaa yhdenvertaiset ja tehokkaat pelastuspalvelut koko maassa. Soten kustannukset ovat kuitenkin kasvussa, joten on varmistettava, että myös pelastustoimen laadun ylläpitoon ja kehittämiseen on edelleen varaa.

Pelastustoimi kilpailee jatkossa rahoituksesta sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa. Väestön ikääntyessä soten kustannustaso uhkaa kasvaa, kun taas pelastustoimessa ei arvioida olevan samanlaista painetta. Esitystä olisikin tarkennettava, jotta se turvaa riittävän rahoituksen laadukkaiden pelastustoimen palvelujen järjestämiseen.

Pelastustoimen rahoittavat tällä hetkellä kunnat, ja hallinto on jaettu 22 pelastustoimialueeseen. Uudistuksessa sote-maakuntien toiminta aiotaan rahoittaa pääosin valtion rahoituksella ja osaksi palvelujen käyttäjiltä perittävillä asiakasmaksuilla. Pelastustoimen rahoitukseen vaikuttaisi lisäksi riskikerroin.

”Sote-maakuntamallia rakennettaessa tulee pakostakin kustannuksia, jotka liittyvät muun muassa toiminnanohjaus- ja tietojärjestelmiin. Nämä on huomioitava pelastustoimen budjetissa”, muistuttaa Finanssiala ry:n johtava asiantuntija Petri Mero.

Vakuutusyhtiöt korvaavat vuosittain noin 7 000 palovahinkoa, joiden korvaussumma nousee noin 200 miljoonan euroon. Vakuutusyhtiöt auttavat asiakkaitaan välttymään vahingoilta muun muassa turvallisuus- ja suojeluohjeita tekemällä. Vahinkoja ei kuitenkaan täysin pystytä välttämään, joten toimiva paloasemaverkosto on Suomen kaltaisessa laajassa maassa tärkeä.

Uudistuksen yhteydessä on syytä hyödyntää nykyisten pelastustoimialueiden paikallistuntemusta. Maakuntamalliin siirryttäessä ja toimintoja keskitettäessä tulee huomioida alueellinen kokemus ja osaaminen.

Myös sopimuspalokunnat turvattava laissa

Lisäksi sopimuspalokuntien merkittävä rooli harvaan asuttujen alueiden turvallisuudessa pitää muistaa pelastustointa järjestettäessä. Erityisesti pienillä paikkakunnilla sopimuspalokunnat hoitavat suuren osan pelastustehtävistä. Suomessa on noin 700 sopimuspalokuntaa ja niissä on noin 15 000 jäsentä. Sopimuspalokuntia ovat muun muassa vapaaehtoiset palokunnat, laitospalokunnat ja teollisuuspalokunnat.

”Lakiin tulee siis lisätä kohta, jossa esitetään tavoitteet sopimuspalokuntien toiminnan järjestämiseksi”, Mero muistuttaa.

Uudistusta varten on tärkeää perustaa seurantaryhmä, joka seuraa pelastustoimen järjestämistä koskevan lain tavoitteiden toteutumista. Kyseessä on suuri uudistus, jolla on laajakantoinen merkitys turvallisuudelle. Lisäksi pelastusalan vapaaehtoisjärjestöjen toimintakyky on turvattava myös jatkossa, kun kuntien käytettävissä oleva raha vähenee sote-uudistuksen myötä.

FA:n lausunto.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tietoja julkaisijasta

Finanssiala ry
Finanssiala ry
Itämerenkatu 11 - 13
00180 HELSINKI

020 793 4240http://www.finanssiala.fi

Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.

Finanssiala - Uudistuvan alan ääni

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry

"Pankkisääntelyn lopputulos vakaa, mutta tarpeettoman monimutkainen" – Olli Rehn ja Arno Ahosniemi yhtä mieltä yksinkertaistamisesta, eri mieltä pääomavaatimuksista28.2.2026 09:00:00 EET | Tiedote

Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn peräänkuuluttaa pankkisääntelyn ja -valvonnan yksinkertaistamista mutta korostaa samalla vahvojen pääomapuskurien merkitystä finanssivakaudelle. Finanssiala ry:n (FA) toimitusjohtaja Arno Ahosniemi kannattaa vahvasti sääntelyn ja valvonnan yksinkertaistamista. Hän tukee myös Rehnin näkemystä valvonnan oikeusperustan selkeyttämisestä ja oikeudellisesta ennakoitavuudesta. Ahosniemi korostaa, että pääomavaatimusten kokonaistasoa on arvioitava uudelleen, koska ne vaikuttavat siihen, missä määrin pankeilla on luotonantokapasiteettia ja mitä kohteita ne rahoittavat.

Lukiolaisten Talousguru-kilpailun voittaja on Marcus Anttila Helsingin Suomalaisesta Yhteiskoulusta26.2.2026 16:26:27 EET | Tiedote

Lukiolaisten Talousguru-kilpailun on voittanut Marcus Anttila Helsingin Suomalaisesta Yhteiskoulusta. Kilpailun toiseksi tuli Ossi Vatén Lahden yhteiskoulun lukiosta. Kolmanneksi sijoittui Aaro Heikkilä Mäkelänrinteen lukiosta Helsingistä. Hänet palkittiin myös pariväittelyn parhaana. Lukiolaisten Talousguru on vuosittain järjestettävä taloustietokilpailu, jossa palkintona on opiskelupaikkoja peräti kahdeksassa suomalaisessa yliopistossa. Alkukilpailu käytiin tammikuun alussa ylioppilaskirjoitusten tapaan samanaikaisesti lukioissa eri puolilla Suomea. Kilpailuun ilmoittautui lähes 1100 lukiolaista 116 lukiosta.

Finanssialan maine suuren yleisön keskuudessa vahvistunut – yritysten avoimuuteen ja vastuullisuuteen luotetaan26.2.2026 10:54:06 EET | Tiedote

Finanssialan kokonaismaine on Suomessa parantunut jatkuvasti viime vuosina suuren yleisön keskuudessa. Toimialan maine Suomessa on korkeammalla tasolla kuin muissa Pohjoismaissa. Reputation and Trust Analyticsin vuosittain toteuttamassa Luottamus & Maine -tutkimuksessa vastaajat arvioivat marras-joulukuussa 2025 pankki-, rahoitus- ja vakuutusalan yrityksiä sekä työeläkeyhtiöitä.

Muistutuskutsu: Talouden pyöreä pöytä: Ketä YEL-uudistuksessa kuunnellaan? 25.2.202624.2.2026 10:00:33 EET | Kutsu

Yrittäjäeläkejärjestelmää on tarve uudistaa. Järjestelmän menot ovat olleet lähes koko nykyjärjestelmän historian ajan suuremmat kuin tulot. Yrittäjien maksamat eläkemaksut eivät riitä maksussa olevien eläkkeiden kattamiseen. Yrittäjien eläkejärjestelmässä ei ole otettu käyttöön rahastointia samaan tapaan kuin työntekijöiden eläkejärjestelmässä, joten puuttuvan osuuden eläkemenoista maksaa valtio. Nykyisin eläkemaksut perustuvat työtuloon, eli arvioon yrittäjän työpanoksen rahallisesta arvosta. Työtulolla ei tarkoiteta yrityksen tuottamaa voittoa, verotettavaa tuloa tai yrittäjänä nostettua palkkaa. Työtulon pitäisi vastata vuosipalkkaa, joka samasta työstä pitäisi maksaa toiselle yhtä ammattitaitoiselle tekijälle. Missä uudistuksessa mennään? Maan hallitus asetti selvityshenkilön tekemään ehdotuksen järjestelmän kehittämisestä. Selvityksen teki Eläketurvakeskuksen entinen toimitusjohtaja Jukka Rantala, jonka esitys julkistettiin joulukuussa 2025. Hallituksella on parhaillaan valmistel

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye