Kilpailu maakuntamallin sote-rahoista ei saa rapauttaa pelastustoimea
Pelastustoimi kilpailee jatkossa rahoituksesta sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa. Väestön ikääntyessä soten kustannustaso uhkaa kasvaa, kun taas pelastustoimessa ei arvioida olevan samanlaista painetta. Esitystä olisikin tarkennettava, jotta se turvaa riittävän rahoituksen laadukkaiden pelastustoimen palvelujen järjestämiseen.
Pelastustoimen rahoittavat tällä hetkellä kunnat, ja hallinto on jaettu 22 pelastustoimialueeseen. Uudistuksessa sote-maakuntien toiminta aiotaan rahoittaa pääosin valtion rahoituksella ja osaksi palvelujen käyttäjiltä perittävillä asiakasmaksuilla. Pelastustoimen rahoitukseen vaikuttaisi lisäksi riskikerroin.
”Sote-maakuntamallia rakennettaessa tulee pakostakin kustannuksia, jotka liittyvät muun muassa toiminnanohjaus- ja tietojärjestelmiin. Nämä on huomioitava pelastustoimen budjetissa”, muistuttaa Finanssiala ry:n johtava asiantuntija Petri Mero.
Vakuutusyhtiöt korvaavat vuosittain noin 7 000 palovahinkoa, joiden korvaussumma nousee noin 200 miljoonan euroon. Vakuutusyhtiöt auttavat asiakkaitaan välttymään vahingoilta muun muassa turvallisuus- ja suojeluohjeita tekemällä. Vahinkoja ei kuitenkaan täysin pystytä välttämään, joten toimiva paloasemaverkosto on Suomen kaltaisessa laajassa maassa tärkeä.
Uudistuksen yhteydessä on syytä hyödyntää nykyisten pelastustoimialueiden paikallistuntemusta. Maakuntamalliin siirryttäessä ja toimintoja keskitettäessä tulee huomioida alueellinen kokemus ja osaaminen.
Myös sopimuspalokunnat turvattava laissa
Lisäksi sopimuspalokuntien merkittävä rooli harvaan asuttujen alueiden turvallisuudessa pitää muistaa pelastustointa järjestettäessä. Erityisesti pienillä paikkakunnilla sopimuspalokunnat hoitavat suuren osan pelastustehtävistä. Suomessa on noin 700 sopimuspalokuntaa ja niissä on noin 15 000 jäsentä. Sopimuspalokuntia ovat muun muassa vapaaehtoiset palokunnat, laitospalokunnat ja teollisuuspalokunnat.
”Lakiin tulee siis lisätä kohta, jossa esitetään tavoitteet sopimuspalokuntien toiminnan järjestämiseksi”, Mero muistuttaa.
Uudistusta varten on tärkeää perustaa seurantaryhmä, joka seuraa pelastustoimen järjestämistä koskevan lain tavoitteiden toteutumista. Kyseessä on suuri uudistus, jolla on laajakantoinen merkitys turvallisuudelle. Lisäksi pelastusalan vapaaehtoisjärjestöjen toimintakyky on turvattava myös jatkossa, kun kuntien käytettävissä oleva raha vähenee sote-uudistuksen myötä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Petri MeroJohtava asiantuntija, lainsäädäntö
Puh:+358 20 793 4232petri.mero@finanssiala.fiJohannes PalmgrenMonimediatoimittaja
Puh:+358 20 793 4229johannes.palmgren@finanssiala.fiTietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Sijoittajien kiinnostus rahastoihin jatkui vahvana marraskuussa – uusia sijoituksia lähes miljardi euroa9.12.2025 07:30:00 EET | Tiedote
Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin marraskuussa yhteensä 973 miljoonaa euroa uusia pääomia. Samaan aikaan rahastopääomaan vaikutti kielteinen markkinakehitys. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo oli kuukauden lopussa kuitenkin lähes 200 miljardia euroa.
Mahdollisuus hoivan täydentämiseen ei saa jäädä vain varakkaiden yksinoikeudeksi8.12.2025 09:55:22 EET | Tiedote
Vanhushoivan nykytilanne on kestämätön. Suomessa väki vähenee ja harmaantuu. Meillä on yhä vähemmän työikäisiä, jotka rahoittavat hyvinvointiyhteiskuntaa ja toisaalta vanhushoivaa tarvitsevien määrä kasvaa. Samaan aikaan julkisen sektorin kustannukset ovat kasvussa ja jotkut hyvinvointialueet suoranaisen kriisin partaalla. Hoivan piiriin voi olla vaikea päästä, ja hoivapalveluiden määrä ja taso vaihtelevat hyvinvointialueittain. Myös vaatimalla on mahdollista saada enemmän ja parempaa hoivaa kuin naapurinsa. Näin kirjoittaa Finanssiala ry:n toimitusjohtaja Arno Ahosniemi kolumnissaan.
YEL:n uudistamisessa on pidettävä pää kylmänä – kyse on yrittäjien sosiaaliturvasta5.12.2025 12:39:39 EET | Tiedote
”Yrittäjien eläkevakuutuksen uudistamisessa on pidettävä pää kylmänä, mikäli haluamme säilyttää yrittäjien eläkevakuutuksen (YEL) sosiaaliturvan kivijalkana yrittäjille”, Finanssiala ry:n (FA) eläkeasioista vastaava johtaja Mikko Kuusela muistuttaa. Julkisessa keskustelussa usein unohdetaan, että YEL:n tehtävänä on turvata myös yrittäjän toimeentuloa monissa elämäntilanteissa. YEL-työtulo vaikuttaa vanhuuseläkkeen lisäksi työttömyysturvaan, sairauspäivärahaan, vanhempainetuuksiin ja perhe-eläkkeeseen.
Elli Aaltonen FA:n webinaarissa: Omaisuutta ei pitäisi huomioida hoivamaksuissa, Ahosniemi samoilla linjoilla3.12.2025 15:35:47 EET | Tiedote
Kelan entinen pääjohtaja Elli Aaltonen tyrmää ajatukset varallisuuden huomioinnista vanhusten hoivamaksuissa. Aaltosen mukaan omaisuuden huomioinnilla olisi vaikutusta muun muassa veronmaksuhalukkuuteen, sijoitusintoon ja se edesauttaisi kahden kerroksen väen syntymistä vanhusten hoivaan. Finanssiala ry yhtyy Aaltosen näkemyksiin ja kannattaa sen sijaan oman varallisuuden vapaaehtoista käyttöä hoivaan. Millaiseen hoivaan suomalaiset ovat tulevaisuudessa oikeutettuja? Onko hoivan laatu ja saatavuus yhdenvertaista eri puolilla maata? Kuka maksaa – ja miten – kun hoivan tarve kasvaa mutta maksajia on yhä vähemmän? Näihin kysymyksiin etsittiin vastauksia Finanssiala ry:n webinaarissa. Elli Aaltonen toimi tilaisuuden alustajana.
Pankkibarometri: Odotukset kotitalouksien luotonkysynnästä heikentyneet – säästövakuutuksiin sijoittaminen kasvussa2.12.2025 06:30:00 EET | Tiedote
Kotitaloudet ovat kysyneet luottoja loppuvuoden 2025 aikana jonkin verran enemmän kuin vuotta aiemmin, selviää Finanssiala ry:n Pankkibarometrista. Odotukset lainanottohalukkuudesta maltillistuneet selvästi edelliseen kyselyyn verrattuna. Yritykset ovat kysyneet luottoja jonkin verran enemmän kuin viime vuonna samaan aikaan, ja odotukset yritysten luotonkysynnälle vuoden 2026 alussa ovat varsin positiiviset. Barometrin mukaan yritysten odotetaan kysyvän luottoa erityisesti investointeihin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme