Finanssiala ry

Kilpailu maakuntamallin sote-rahoista ei saa rapauttaa pelastustoimea

28.9.2020 08:58:16 EEST | Finanssiala ry | Tiedote

Jaa
Sote-uudistuksen yhteydessä myös pelastustoimen järjestäisivät jatkossa sote-maakunnat. Uudistuksella halutaan edistää turvallisuutta ja varmistaa yhdenvertaiset ja tehokkaat pelastuspalvelut koko maassa. Soten kustannukset ovat kuitenkin kasvussa, joten on varmistettava, että myös pelastustoimen laadun ylläpitoon ja kehittämiseen on edelleen varaa.

Pelastustoimi kilpailee jatkossa rahoituksesta sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa. Väestön ikääntyessä soten kustannustaso uhkaa kasvaa, kun taas pelastustoimessa ei arvioida olevan samanlaista painetta. Esitystä olisikin tarkennettava, jotta se turvaa riittävän rahoituksen laadukkaiden pelastustoimen palvelujen järjestämiseen.

Pelastustoimen rahoittavat tällä hetkellä kunnat, ja hallinto on jaettu 22 pelastustoimialueeseen. Uudistuksessa sote-maakuntien toiminta aiotaan rahoittaa pääosin valtion rahoituksella ja osaksi palvelujen käyttäjiltä perittävillä asiakasmaksuilla. Pelastustoimen rahoitukseen vaikuttaisi lisäksi riskikerroin.

”Sote-maakuntamallia rakennettaessa tulee pakostakin kustannuksia, jotka liittyvät muun muassa toiminnanohjaus- ja tietojärjestelmiin. Nämä on huomioitava pelastustoimen budjetissa”, muistuttaa Finanssiala ry:n johtava asiantuntija Petri Mero.

Vakuutusyhtiöt korvaavat vuosittain noin 7 000 palovahinkoa, joiden korvaussumma nousee noin 200 miljoonan euroon. Vakuutusyhtiöt auttavat asiakkaitaan välttymään vahingoilta muun muassa turvallisuus- ja suojeluohjeita tekemällä. Vahinkoja ei kuitenkaan täysin pystytä välttämään, joten toimiva paloasemaverkosto on Suomen kaltaisessa laajassa maassa tärkeä.

Uudistuksen yhteydessä on syytä hyödyntää nykyisten pelastustoimialueiden paikallistuntemusta. Maakuntamalliin siirryttäessä ja toimintoja keskitettäessä tulee huomioida alueellinen kokemus ja osaaminen.

Myös sopimuspalokunnat turvattava laissa

Lisäksi sopimuspalokuntien merkittävä rooli harvaan asuttujen alueiden turvallisuudessa pitää muistaa pelastustointa järjestettäessä. Erityisesti pienillä paikkakunnilla sopimuspalokunnat hoitavat suuren osan pelastustehtävistä. Suomessa on noin 700 sopimuspalokuntaa ja niissä on noin 15 000 jäsentä. Sopimuspalokuntia ovat muun muassa vapaaehtoiset palokunnat, laitospalokunnat ja teollisuuspalokunnat.

”Lakiin tulee siis lisätä kohta, jossa esitetään tavoitteet sopimuspalokuntien toiminnan järjestämiseksi”, Mero muistuttaa.

Uudistusta varten on tärkeää perustaa seurantaryhmä, joka seuraa pelastustoimen järjestämistä koskevan lain tavoitteiden toteutumista. Kyseessä on suuri uudistus, jolla on laajakantoinen merkitys turvallisuudelle. Lisäksi pelastusalan vapaaehtoisjärjestöjen toimintakyky on turvattava myös jatkossa, kun kuntien käytettävissä oleva raha vähenee sote-uudistuksen myötä.

FA:n lausunto.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tietoja julkaisijasta

Finanssiala ry
Finanssiala ry
Itämerenkatu 11 - 13
00180 HELSINKI

020 793 4240http://www.finanssiala.fi

Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.

Finanssiala - Uudistuvan alan ääni

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry

Uusi esitys Verohallinnon tiedonsaantioikeuksista kulkee parempaan suuntaan – Esitys vaatii edelleen tarkennuksia21.3.2026 07:00:00 EET | Tiedote

Hallituksen päivitetty esitysluonnos verotuksen vertailutietotarkastuksista on aiempaa parempi, mutta täydennettynäkin edelleen puutteellinen. Monet esityksen muotoilut mahdollistavat edelleen tarpeettoman laajat tietopyynnöt, jotka ovat omiaan vaarantamaan ihmisten yksityisyyden suojaa. Esitys asettaa Suomessa asuvat ja ulkomailla matkailevat sekä ulkosuomalaiset eriarvoiseen asemaan, ja rajanveto yritystilin sekä henkilökohtaisen tilin välille on hyvin hankalaa. Esitetyt muutokset vaatisivat mittavia tietojärjestelmäuudistuksia ja tulisivat pankeille ja sitä kautta niiden asiakkaille kalliiksi.

Finanssisektorin vakavaraisuus säilynyt vahvana – FA:n Ahosniemi: Järkevämpi sääntely helpottaisi pankkeja luomaan kasvua19.3.2026 13:46:23 EET | Tiedote

Suomen finanssisektorin vakavaraisuus on edelleen vahva, tiedottaa Finanssivalvonta (Fiva). Tässä taloustilanteessa sääntelyyn tarvittaisiin maltillista järkevöittämistä. Finanssiala ry kannustaa avoimeen pohdintaan, että Fiva huomioisi rahoitusvakauden lisäksi kasvun ja kilpailukyvyn, kuten Britanniassa. Myös työeläke-, henki- ja vahinkovakuutussektoreilla vakavaraisuudet pysyivät hyvällä tasolla.

FA:n Arno Ahosniemi: ”Hallitus piti käsissään yhtä keskeistä valttikorttia yritysrahoituksen vahvistamiseksi, mutta päätti olla pelaamatta sitä”14.3.2026 09:00:00 EET | Tiedote

Hallitus esittää, että järjestelmäriskipuskurivaateen viiden prosentin enimmäismäärä poistetaan osana EU:n luottolaitosdirektiivin muutosdirektiivin (CRD6) kansallista toimeenpanoa. Ylärajan poistaminen voi kiristää pankkien luotonantoa, koska pankkien on sitoutettava enemmän omaa pääomaa puskureihin luotonannon sijaan. Tämä heikentää erityisesti riskipitoisempien kohteiden, kuten kasvuyritysten ja nuorten yritysten, rahoituksen saatavuutta. Päätöksen myötä pankeissa esiintyy enemmän epävarmuutta siitä, kuinka korkeaksi puskuri voi nousta ja kuinka paljon pääomaa on varattava taseisiin. EU-sääntely ei suoraan edellytä muutosta, vaan kyse on kansallisesta lisäkiristyksestä. Finanssiala ry:n (FA) toimitusjohtaja Arno Ahosniemi moittii hallitusta siitä, että se jättää käyttämättä yhden harvoista kansallisista keinoista tukea yritysrahoitusta heikon kasvun oloissa.

Tampereen yliopiston selvitys: Lähivuosina eläköityvät aikovat karsia kulutustaan eläkkeellä – harva on säästänyt tai sijoittanut11.3.2026 07:00:00 EET | Tiedote

Tampereen yliopiston selvityksen mukaan lähivuosina eläköityvät suomalaiset odottavat eläkkeelle siirtyessään tulojen laskevan selvästi: 78 prosenttia arvioi tulotason putoavan ja 27 prosenttia pitää taloudellista niukkuutta tulevaisuudessa ainakin melko todennäköisenä. Huolista huolimatta taloudelliset varautumiskeinot ovat niukkoja – yleisin keino on kulutuksen vähentäminen, kun taas säästäminen ja sijoittaminen eläkeaikaa varten on harvinaisempaa. Valtaosa ilmoitti eläkkeelle siirryttäessä pääasialliseksi tulonlähteekseen työeläkkeen. Reilu neljännes mainitsi yhtenä tulonlähteenä säästöt ja/tai sijoitukset sekä viidennes vapaaehtoisen eläkesäästämisen. Kyselyn kohderyhmänä olivat 53–63-vuotiaat eli henkilöt, jotka ovat siirtymässä lähiaikoina tai reilun 10 vuoden kuluessa eläkkeelle. Vastaajia kyselyssä oli yhteensä 3 228. Finanssiala ry:n mukaan yksilöiden omaa varautumista tulisi tukea yhteiskunnallisesti: tarvitaan kannustimia vapaaehtoiseen eläkesäästämiseen sekä selkeä julkinen

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye