KILPI-hanke selvittää, miten kognitiivista turvallisuutta tulisi tutkia ja opettaa – tavoitteena lisätä suomalaisten henkistä kriisinkestävyyttä

Suojelupoliisin mukaan Suomen kansallista turvallisuutta uhkaa erityisesti hybridivaikuttaminen, jonka keinovalikoimaan vihamielinen informaatiovaikuttaminen kuuluu. Suojelupoliisi arvioi, että hybridiuhkien uhka kasvaa tulevaisuudessa.
“Vihamielinenkin informaatiovaikuttaminen kohdentuu tyypillisesti laajasti väestöön, ja siksi koulutuksen ja sivistyksen merkitys korostuu. Hanke vastaa tähän tarpeeseen tuottamalla tietoa ja osaamista. Jyväskylän yliopiston työelämäprofessori Martti J. Kari on pitkään peräänkuuluttanut tämän tutkimusalueen vahvistamista Suomessa, ja hän ollut keskeisessä roolissa hankkeen suunnittelussa”, kertoo Jyväskylän yliopiston kehitysjohtaja Jarkko Pirkkalainen.
Informaatiopsykologisen vaikuttamisen kohteena on ihmismieli
Vihamielinen informaatiovaikuttaminen on autoritääristen valtioiden, kuten Venäjän ja Kiinan, keskeinen vaikuttamisväline. Vaikuttaminen voi olla teknistä, jolloin kohteena ovat muun muassa tietoverkot ja ohjausjärjestelmät, tai psykologista, jolloin kohteena on ihmismieli.
Informaatiopsykologisella eli ihmismieleen kohdistuvalla vaikuttamisella pyritään horjuttamaan henkistä kriisinkestävyyttä vaikuttamalla ihmisten päätöksentekokykyyn sekä käsityksiin ympäröivästä todellisuudesta ja yhteiskunnasta. Käytännössä informaatiopsykologinen vaikuttaminen on esimerkiksi disinformaation tuottamista ja levittämistä.
“Esimerkki tästä voisi olla se, että Venäjä pyrkii lisäämään vaikutusvaltaansa Itämeren alueella muun muassa käyttämällä verukkeena Itämeren pelastamista. Ympäristönsuojelun sijaan Venäjän tavoitteena on tosiasiallisesti lisätä NATO-vastaisuutta ja Venäjä-mielisyyttä. Tämä tietenkin hankaloittaa niiden tahojen tunnistamista, jotka aidosti edistävät Itämeren suojelua.”, Jyväskylän yliopiston turvallisuus ja strateginen analyysi -maisteriohjelman lehtori Panu Moilanen avaa.
Kognitiivinen turvallisuus on tila, jossa informaatiopsykologisilla toimenpiteillä ei ole vaikutusta
Siinä, missä tekniseltä informaatiovaikuttamiselta suojautuminen tapahtuu kyberympäristössä, informaatiopsykologiselta vaikuttamiselta puolustaudutaan kognitiivisella tasolla. Kognitiivisella turvallisuudella tarkoitetaan sellaista tilaa, jossa tavoitteiltaan negatiivista informaatiopsykologista vaikuttamista pystytään torjumaan tai jossa sillä ei ole vaikutusta.
Toistaiseksi Suomessa ei ole esimerkiksi Kyberturvallisuuskeskukseen verrattavaa viranomaista tai muuta tahoa, jonka vastuulla olisi Suomen kognitiivisesta ja informaatiopsykologisesta turvallisuudesta huolehtiminen.
"Parhaassa tapauksessa hankkeemme voisikin yhdessä muiden suomalaisten toimijoiden kanssa alkaa rakentaa sellaista pohjaa, jolla informaatiopsykologiseen vaikuttamiseen ja kognitiiviseen turvallisuuteen liittyviä rakenteita voidaan alkaa kehittää ja toteuttaa mahdollisimman pian", pohtii Panu Moilanen.
Lisätietoja
Panu Moilanen
Lehtori, hankkeen vastuullinen johtaja (sij.)
+358 40 825 4554
panu.moilanen@jyu.fi
Miriam Hautala
Projektitutkija
+358 50 304 2625
miriam.a.hautala@jyu.fi
Kilpi-hankkeen verkkosivut jyu.fi/kilpi
Kilpi-hanke Twitterissä
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Teemu RahikkaViestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 469 9377teemu.m.rahikka@jyu.fiKuvat

Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Väitöstutkimuksen mukaan ryhmälauluopetus edistää nuorten hyvinvointia kehollisuuden ja hengitystietoisuuden kautta9.5.2025 09:48:03 EEST | Tiedote
Ryhmälauluopetus voi vahvistaa nuorten itsetuntoa, lievittää stressiä ja vähentää sosiaalista ahdistusta, todetaan FM, MuM Mari Koistisen musiikkikasvatuksen väitöstutkimuksessa.
Viisaus ei ole pelkkää tietämistä8.5.2025 13:00:00 EEST | Tiedote
Uusi tutkimus haastaa arkikäsitykset viisaudesta. Toisin kuin usein ajatellaan, pelkkä tieto ei tee ihmistä viisaaksi.
Pyöräillen vai vanhempien kyydillä kouluun? Vanhempien liikunnallisuus ja lyhyet matkat edistävät aktiivista kulkemista8.5.2025 06:30:00 EEST | Tiedote
Koulumatkojen kulkeminen aktiivisesti, esimerkiksi pyöräillen tai kävellen, on vähentynyt merkittävästi, osoittaa Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan pitkittäistutkimus. Tutkimuksessa verrattiin 1980-luvulla koulua käyneiden koulumatkaliikkumista heidän lastensa koulumatkaliikkumiseen 2010-luvun lopulla. Vanhempien rooli on tärkeä, sillä heidän liikunnallisuutensa vaikuttaa myönteisesti lasten aktiiviseen koulumatkaliikkumiseen.
Uudet professorit esittäytyivät juhlaluennoilla 7.5.20257.5.2025 14:00:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston uudet professorit esittäytyivät keskiviikkona 7.5.2025. Juhlaluentonsa pitivät taloustieteen professori Mika Haapanen, kognitiivisen neurotieteen professori Piia Astikainen, kansainvälisen kehitystutkimuksen professori Tiina Kontinen sekä aivojen kehityksen professori Jan Kujala.
Tuoretta professoria Miriam Nokiaa kiehtoo muistin hermostollinen perusta7.5.2025 10:00:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston rehtori Jari Ojala on nimittänyt Miriam Nokian psykologian professorin tehtävään. Professuurin erityisalana on käyttäytymisen muutoksen taustalla olevat, erityisesti keskus- ja autonomisen hermoston perusmekanismit.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme