Helsingin yliopisto

Kissojen ja koirien käyttäytyminen on monen tekijän summa – ympäristön ja perimän vaikutukset samanlaisia kummallakin lajilla ja samoja tuloksia saatu myös ihmisillä

Jaa

Kissojen ja koirien käyttäytymisen biologinen tausta on samankaltainen, selviää Helsingin yliopiston tuoreesta tutkimuksesta. Monet kissojen ja koirien käyttäytymispiirteet liittyvät lisäksi toisiinsa samalla tavoin kuin ihmisellä. Tutkimus vahvistaa käsitystä, että koiraa ja kissaa voisi käyttää ihmisen mielenterveyshäiriöiden eläinmalleina.

Käyttäytyminen vaikuttaa merkittävästi niin eläinten kuin ihmistenkin hyvinvointiin. Käyttäytymisen biologinen tausta tunnetaan seuraeläimillä kuitenkin huonosti. Koirien ja kissojen käyttäytymistutkimus auttaa ymmärtämään myös ihmisen mielenterveyteen vaikuttavia tekijöitä.

FM Milla Salonen on väitöskirjatyössään tutkinut kissojen ja koiran käyttäytymiseen liittyviä ympäristötekijöitä ja käyttäytymisen perinnöllisyyttä. Väitöskirjatyössä selvitettiin muun muassa pelokkuuden, aggressiivisuuden, aktiivisuuden ja toistavan eli stereotyyppisen tai pakko-oireisen käyttäytymisen taustaa. Tutkimuksessa oli käytettävissä poikkeuksellisen laaja kyselyaineisto, joka käsitti tiedot lähes 14 000 koirasta ja lähes 6 000 kissasta.

Tutkimuksessa selvitettiin ensimmäistä kertaa käyttäytymisen periytyvyyttä kissoilla. Niillä lähes puolet käyttäytymispiirteiden vaihtelusta selittyi perinnöllisellä vaihtelulla.

- Koirilla ja ihmisillä käyttäytymispiirteiden periytyvyysaste on samaa luokkaa eli noin 50 prosenttia, Salonen toteaa.

Monet muutkin tulokset olivat samansuuntaisia kissoilla ja koirilla. Tutkimuksessa havaittiin esimerkiksi, että molemmilla lajeilla naarailla esiintyi useammin pelokkuutta, kun taas aggressiivisuutta esiintyi koirilla enemmän uroksilla ja kissoilla enemmän naarailla. Molemmilla lajeilla pelokkuus ja aggressiivisuus olivat vahvasti yhteydessä toisiinsa.

Aiemmin samansuuntaisia löydöksiä on tehty myös ihmisiltä. Myös ihmisillä pelkoon liittyvät ahdistuneisuushäiriöt ovat yleisempiä naisilla kuin miehillä. Sosiaalisen ympäristön tärkeys korostuu kaikilla lajeilla: ainoina lemmikkeinä elävillä koirilla ja kissoilla esiintyi enemmän ei-toivottua käyttäytymistä, ja yksinäisillä ihmisilläkin tiedetään olevan enemmän mielenterveysongelmia. Kuten kissojen ja koirien käyttäytymispiirteet, myös ihmisten mielenterveysongelmat, esimerkiksi ahdistuneisuushäiriöt limittyvät usein yhteen.

- Tulosten samansuuntaisuus kahden tutkitun lajin välillä sekä monien tulosten toistuminen myös aiemmissa ihmistutkimuksissa viittaa siihen, että käyttäytymisen biologinen tausta on näillä lajeilla samankaltainen, Salonen vahvistaa.

Varhaisiän sosiaalinen ympäristö vaikuttaa kissanpentujen käyttäytymiseen

Väitöstutkimuksessa havaittiin, että aikaisin vierotetuilla kissoilla oli suurempi todennäköisyys aggressiiviseen ja toistavaan käyttäytymiseen kuin myöhään vierotetuilla kissoilla. Aiemmin kissat vierotettiin noin 12 viikon iässä, mutta tutkimuksen tulosten perusteella kävi ilmi, että paras ikä voisi olla tätä korkeampi.

– Tulokset olivat linjassa monien kasvattajien kokemusten kanssa, että vähintään 14-viikkoisena luovutetut kissanpennut ovat uuteen kotiin lähtiessään itsenäisempiä ja reippaampia kuin 12-viikkoisena luovutetut, kertoo Salonen.

Tutkimuksen pohjalta Suomen Kissaliitto nosti tänä vuonna kissanpentujen luovutusiän alarajan 14 viikkoon.

FM Milla Salonen väittelee tohtoriksi Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta: ”Complex traits, complex results: The genetic, demographic, and environmental factors of cat and dog behaviour”. Väitöstilaisuus on perjantaina 13.11.2020 klo 12 Porthanian PII-salissa (Yliopistonkatu 3). Vastaväittäjänä toimii PhD VMD Karen Overall (University of Prince Edward Island, Kanada) ja kustoksena professori Hannes Lohi.

Tilaisuutta voi seurata myös etänä. Linkki verkkolähetykseen Helsingin yliopiston tapahtumakalenterissa.

Väittelijän yhteystiedot:

FM Milla Salonen, Helsingin yliopisto
Puh. 050 467 3821
Sähköposti: milla.ahola@helsinki.fi

Milla Salosen väitöstutkimus on osa professori Hannes Lohen laajempaa koirien ja kissojen käyttäytymisen biologista taustaa kartoittavaa hanketta.

Lue lisää hankkeesta seuraavilta verkkosivuilta: koirangeenit.fi ja kissangeenit.fi

*************************

Ystävällisin terveisin

Anu Koivusipilä
viestinnän asiantuntija
Helsingin yliopisto, Meilahden kampus
Puh. 050 472 5881
Sähköposti: anu.koivusipila@helsinki.fi



Avainsanat

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Lukivaikeuden riskin voi havaita jo vauvan aivoista - aivotutkimus tarjoaa keinoja lukivaikeuden varhaiseen tunnistamiseen ja tukeen3.12.2020 06:57:00 EETTiedote

Lukivaikeuden taustalla vaikuttaa epätyypillinen kielen kehitys kuten äänteiden erottelun ongelmat. Näitä haasteita voidaan aivotutkimuksissa havaita jo vauvoilta. Helsingin yliopiston tutkimuksessa on tunnistettu aivojen toiminnallisia ja rakenteellisia poikkeamia, jotka voivat auttaa tunnistamaan jo varhain ne lapset, joilla lukivaikeuden riski on erityisen korkea.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme