Klassisen musiikin ammattilaisuus ei suojaa dementialta
7.2.2019 11:52:13 EET | Helsingin yliopisto | Tiedote
Musiikin kuuntelulla ja harrastamisella on raportoitu olevan myönteisiä vaikutuksia terveyteen, ja musiikkia käytetään terapiana erilaisissa sairauksissa ja häiriöissä. Musiikin aivovaikutuksia on tutkittu aiemmin nuorilla muusikoilla, mutta musiikin pitkäaikaisvaikutuksista ihmisen terveyteen on vielä vähän tietoa.
Uudessa Helsingin yliopiston ja Taideyliopiston tutkimuksessa analysoitiin klassisen musiikin orkesterimuusikoiden ja esiintyvien taiteilijoiden sekä kirkkomuusikoiden kuolinsyitä vuosina 1980–2016 Tilastokeskuksen kuolinsyyrekisterin avulla.
Tutkimuksen mukaan kuolleisuus sydän- ja verisuonisairauksiin oli koko väestöä vähäisempää sekä kirkkomuusikoilla että orkesterimuusikoilla ja esiintyvillä taiteilijoilla. Sen sijaan kuolleisuus aivoperäisiin dementioihin, kuten Alzheimerin tautiin, oli koko väestön tasolla paitsi miespuolisilla orkesterimuusikoilla ja esiintyvillä taiteilijoilla, joilla kuolleisuus näihin tauteihin oli selvästi keskimääräistä yleisempää.
Kuolleisuus alkoholisairauksiin oli naispuolisilla orkesterimuusikoilla ja esiintyvillä taiteilijoilla yleisempää kuin miehillä tai koko väestöllä; kirkkomuusikoilla taas selvästi vähäisempää. Kirkkomuusikkojen tutkimustuloksissa yllättävää oli se, että naiset kuolevat syöpiin ja sydän- ja verisuonisairauksiin yleisemmin kuin miehet.
Tutkimustulokset viittaavat siihen, että ammattimainen musiikin harjoittaminen ei suojaa dementialta. Dementian taustalla on lukuisia syitä, ja mm. muusikon työhön liitetyt epäsäännöllinen työ ja työhön liittyvät stressitekijät ovat merkityksellisiä aivoterveyden kannalta.
Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää muusikkojen terveydenhuollossa.
Tutkimuksen ”The causes of death of professional musicians in the classical genre” ovat tehneet Tuire Kuusi Taideyliopistosta sekä Jari Haukka, Liisa Myllykangas ja Irma Järvelä Helsingin yliopistosta ja se on hyväksytty julkaistavaksi Medical Problems of Performing Artists -lehdessä.
Lisätiedot:
Tuire Kuusi, Taideyliopisto, tuire.kuusi@uniarts.fi puh. 040 710 4337
Irma Järvelä, Helsingin yliopisto, irma.jarvela@helsinki.fi, puh. 050 544 7030
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Elisa LautalaViestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 318 5682elisa.lautala@helsinki.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopistoPL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Luonnontieteellisen museon Elämän historia -sali sulkeutuu vuodenvaihteen jälkeen – uusi näyttely avautuu loppuvuodesta 202822.9.2026 07:15:00 EEST | Tiedote
Elämän historia -näyttelyn tilalle rakennetaan elämän syntyä ja luonnon monimuotoisuuden kehittymistä esittelevä uusi kokonaisuus. Uudistetun näyttelyn on tarkoitus avautua loppuvuodesta 2028 ja rakennustöiden aikataulua suunnitellaan parhaillaan.
Vilppi lääketieteen valintakokeessa vei opiskelupaikan17.9.2026 10:31:07 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston lääketieteellisestä tiedekunnasta opiskelupaikan saaneen henkilön opiskelupaikka on peruutettu valintakokeessa tehdyn vilpin takia. Asiasta tehdään tutkintapyyntö poliisille.
Tutkijat löysivät masennukselle viisi erilaista aivoprofiilia14.9.2026 15:53:19 EEST | Tiedote
Kaksi ihmistä voi saada saman masennusdiagnoosin, vaikka heidän oireensa poikkeavat toisistaan huomattavasti. Tutkijat halusivat selvittää, näkyykö tämä yksilöllisyys myös aivojen toiminnassa.
Suomalaistutkimus voi parantaa miljoonien koe-eläinjyrsijöiden anestesiaturvallisuutta14.9.2026 10:41:14 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa on osoitettu, että vatinoksaani-lääkeaine parantaa merkittävästi rottien anestesiaturvallisuutta. Löydös voi vaikuttaa miljooniin koe-eläimiin maailmanlaajuisesti: pelkästään länsimaissa jyrsijöitä käytetään vuosittain arviolta toistasataa miljoonaa biolääketieteellisessä tutkimuksessa.
KUTSU 17.9; Uusi käsikirja auttaa tavoittamaan lainvalmistelun hiljaisimmat kohderyhmät11.9.2026 08:30:00 EEST | Kutsu
”Hiljaiset äänet kuuluviin – Käsikirja kokemustiedon hyödyntämiseen lainvalmistelussa” tarjoaa tutkimukseen perustuvia käytännön työkaluja hiljaisten kohderyhmien kuulemiseen lainvalmistelussa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme