Klassisen musiikin ammattilaisuus ei suojaa dementialta
Musiikin kuuntelulla ja harrastamisella on raportoitu olevan myönteisiä vaikutuksia terveyteen, ja musiikkia käytetään terapiana erilaisissa sairauksissa ja häiriöissä. Musiikin aivovaikutuksia on tutkittu aiemmin nuorilla muusikoilla, mutta musiikin pitkäaikaisvaikutuksista ihmisen terveyteen on vielä vähän tietoa.
Uudessa Helsingin yliopiston ja Taideyliopiston tutkimuksessa analysoitiin klassisen musiikin orkesterimuusikoiden ja esiintyvien taiteilijoiden sekä kirkkomuusikoiden kuolinsyitä vuosina 1980–2016 Tilastokeskuksen kuolinsyyrekisterin avulla.
Tutkimuksen mukaan kuolleisuus sydän- ja verisuonisairauksiin oli koko väestöä vähäisempää sekä kirkkomuusikoilla että orkesterimuusikoilla ja esiintyvillä taiteilijoilla. Sen sijaan kuolleisuus aivoperäisiin dementioihin, kuten Alzheimerin tautiin, oli koko väestön tasolla paitsi miespuolisilla orkesterimuusikoilla ja esiintyvillä taiteilijoilla, joilla kuolleisuus näihin tauteihin oli selvästi keskimääräistä yleisempää.
Kuolleisuus alkoholisairauksiin oli naispuolisilla orkesterimuusikoilla ja esiintyvillä taiteilijoilla yleisempää kuin miehillä tai koko väestöllä; kirkkomuusikoilla taas selvästi vähäisempää. Kirkkomuusikkojen tutkimustuloksissa yllättävää oli se, että naiset kuolevat syöpiin ja sydän- ja verisuonisairauksiin yleisemmin kuin miehet.
Tutkimustulokset viittaavat siihen, että ammattimainen musiikin harjoittaminen ei suojaa dementialta. Dementian taustalla on lukuisia syitä, ja mm. muusikon työhön liitetyt epäsäännöllinen työ ja työhön liittyvät stressitekijät ovat merkityksellisiä aivoterveyden kannalta.
Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää muusikkojen terveydenhuollossa.
Tutkimuksen ”The causes of death of professional musicians in the classical genre” ovat tehneet Tuire Kuusi Taideyliopistosta sekä Jari Haukka, Liisa Myllykangas ja Irma Järvelä Helsingin yliopistosta ja se on hyväksytty julkaistavaksi Medical Problems of Performing Artists -lehdessä.
Lisätiedot:
Tuire Kuusi, Taideyliopisto, tuire.kuusi@uniarts.fi puh. 040 710 4337
Irma Järvelä, Helsingin yliopisto, irma.jarvela@helsinki.fi, puh. 050 544 7030
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Elisa LautalaViestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 318 5682elisa.lautala@helsinki.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Noin joka seitsemäs hakija pääsi sisään Helsingin yliopistoon3.7.2025 09:42:00 EEST | Tiedote
Yhteishaussa Helsingin yliopistoon valittiin 4 703 uutta opiskelijaa. Helsingin yliopisto oli Suomen suosituin yliopisto ensisijaisten hakijoiden määrän sekä hakijoiden kokonaismäärän perusteella.
Kaasuvuoto aloittaa haavan korjauksen kasveissa2.7.2025 18:01:00 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat ovat löytäneet mekanismin, jonka avulla kasvit korjaavat suojaavan uloimman kerroksensa, korkkisolukon. Tällä löydöllä voi olla merkittäviä vaikutuksia maatalouteen ja elintarvikkeiden säilyvyyteen. Etyleenin ja hapen diffuusio haavan läpi käynnistää kasvin luonnollisen paranemisprosessin.
Kaksoisvalohoito vähentää ikenien verenvuotoa ja tulehdusta hammasimplanttien ympärillä1.7.2025 09:59:32 EEST | Tiedote
Kaksoisvalohoito (Lumoral) tarjoaa kotikäyttöön turvallisen ja tehokkaan vaihtoehdon implanttien ympäristön tulehduksen hallintaan ilman antibiootteja.
Tutut maatalousympäristön linnut vähenevät, eteläiset yleislajit runsastuvat30.6.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Moni tuttu lintulaji harvinaistuu entisestään. Varpusia ja kuoveja on nyt vähemmän kuin koskaan aiemmin. Toisaalta monien eteläisten lajien voittokulku jatkuu. Mustarastaita ja peukaloisia esiintyy ennätysmäisen runsaasti.
Panimoteollisuuden sivuvirroista terveellisiä elintarvikkeita27.6.2025 13:02:54 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat ovat keksineet innovatiivisen ja kestävän tavan hyödyntää mäskiä ja muita panimoteollisuuden sivutuotteita muokkaamalla niistä hyödyllisiä elintarvikkeita.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme