Koirien ADHD:n kaltainen käytös muistuttaa ihmisen ADHD:ta
15.10.2021 15:52:29 EEST | Helsingin yliopisto | Tiedote

- Tutkimuksemme löydökset voivat auttaa tunnistamaan, ymmärtämään ja hoitamaan paremmin koirien yliaktiivisuutta, impulsiivisuutta ja keskittymiskyvyttömyyttä. Lisäksi ne osoittivat samankaltaisuutta ihmisten ADHD:n kanssa vahvistaen koiran asemaa ADHD:n tutkimuksessa, sanoo koirien geenitutkimusryhmän johtaja, professori Hannes Lohi Helsingin yliopistosta.
- Koirat jakavat ihmisen kanssa monia samankaltaisuuksia, kuten fysiologisia ominaisuuksia ja yhteisen elinympäristön. Niillä esiintyy myös ADHD:n kaltaista käyttäytymistä luonnostaan. Tämä tekee koirasta kiinnostavan mallin myös ihmisen ADHD:n tutkimukseen, toteaa väitöskirjatutkija Sini Sulkama.
Lohen tutkimusryhmä keräsi laajan käyttäytymiskyselyn avulla tietoja yli 11 000 koirasta. Yliaktiivisuutta, impulsiivisuutta ja keskittymiskyvyttömyyttä selvitettiin kysymyksillä, jotka perustuivat ihmisten ADHD-tutkimuksessa käytettyyn kyselyyn. Tutkimuksen tavoitteena oli tunnistaa koirien ADHD:n kaltaisen käytöksen taustalla vaikuttavia ympäristötekijöitä sekä mahdollisia yhteyksiä muihin käyttäytymispiirteisiin.
Koiran ikä ja sukupuoli sekä omistajan koirakokemus vaikuttavat
- Havaitsimme, että yliaktiivisuus, impulsiivisuus ja keskittymiskyvyttömyys olivat yleisempiä nuorilla koirilla ja uroskoirilla. Vastaavia ikään ja sukupuoleen liittyviä havaintoja on tehty ADHD:hen liittyen myös ihmisillä, kertoo FT Jenni Puurunen.
Koirat, jotka viettivät päivittäin enemmän aikaa yksin kotona, olivat yliaktiivisempia, impulsiivisempia ja keskittymiskyvyttömämpiä kuin koirat, joiden yksinoloaika oli lyhyempi.
-Sosiaalisina eläiminä koirat saattavat turhautua ja stressaantua yksin ollessaan, mikä voi purkautua yliaktiivisuutena, impulsiivisuutena ja keskittymiskyvyttömyytenä. On mahdollista, että pidempiä yksinoloaikoja viettävät koirat saavat myös muutoin vähemmän liikuntaa ja huomiota omistajiltaan, pohtii Sulkama.
Tutkijat havaitsivat uuden yhteyden yliaktiivisuuden ja impulsiivisuuden ja omistajan koirakokemuksen välillä, sillä yliaktiivisuus ja impulsiivisuus olivat yleisempiä koirilla, jotka eivät olleet omistajiensa ensimmäisiä koiria. Ilmiön syy-seuraussuhde on epäselvä.
- Ensimmäiseksi koiraksi saatetaan valita vähemmän aktiivinen, seurakoiraksi sopiva yksilö, kun taas kokemuksen myötä seuraaviksi koiriksi voi valikoitua aktiivisempia ja haastavampia koiria, ehdottaa Sulkama.
Koirarotujen välillä merkittäviä eroja
Jalostus on vaikuttanut merkittävästi eri koirarotujen rotutyypilliseen käyttäytymiseen. Rotujen välillä havaitut erot saattavat myös viitata ominaisuuksien taustalla vaikuttaviin geeneihin.
- Yliaktiivisuus ja impulsiivisuus ja toisaalta hyvä keskittymiskyky ovat yleisiä työkoiriksi jalostetuilla roduilla, kuten saksanpaimenkoiralla ja bordercolliella. Sitä vastoin lemmikkeinä tai näyttelykoirina suosituilla roduilla, kuten chihuahualla, pitkäkarvaisella colliella ja villakoiralla rauhallisempi luonne on eduksi ja tekee niistä helpompia seuralaisia arjessa. Toisaalta näillä roduilla keskittymiskykyä ei ole pidetty yhtä tärkeänä ominaisuutena kuin työkoiraroduilla, ja keskittymiskyvyttömyys voi siksi olla seurakoirilla yleisempää, kertoo professori Hannes Lohi.
Yhteys myös muihin käyttäytymisen ongelmiin
Tutkimus vahvisti jo aiemmin havaitut mielenkiintoiset yhteydet yliaktiivisuuden, impulsiivisuuden ja keskittymiskyvyttömyyden sekä pakko-oireisen käyttäytymisen, aggressiivisuuden ja arkuuden välillä. Myös ADHD on usein yhteydessä muihin mielenterveyden häiriöihin ja sairauksiin. Esimerkiksi pakko-oireinen häiriö OCD esiintyy usein yhdessä ADHD:n kanssa. Koirilla OCD:n tyyppinen pakko-oireinen käytös voi ilmetä esimerkiksi hännänjahtauksena, jatkuvana pintojen tai itsensä nuolemisena tai "tyhjään" tuijottamisena.
- Löydökset viittaavat siihen, että samat aivoalueet ja neurobiologiset reitit säätelevät aktiivisuutta, impulsiivisuutta ja keskittymiskykyä niin ihmisillä kuin koirillakin. Tämä vahvistaa koiran lupaavuutta mallilajina ADHD-tutkimukseen. Tutkimustulokset voivat siis sekä helpottaa koirien impulsiivisuuden ja keskittymiskyvyttömyyden tunnistamista ja hoitoa että edistää ADHD-tutkimusta, summaa Sulkama.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Hannes Lohi, puh. 0294125085
hannes.lohi@helsinki.fi
Sini Sulkama
sini.sulkama@helsinki.fi
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopistoPL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Tiedottaja Eeva Karmitsa, Helsingin yliopiston viestintä, puh. 0294158461
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Mäntypistiäiset paljastavat, miksi yhteistyö on elämän voima11.6.2026 07:15:00 EEST | Tiedote
Mäntypistiäisten toukat puolustautuvat yhteistuumin saalistajia vastaan pusertamalla suustaan pihkaista nestettä. Yhteistyö on yksi voimakkaimmista elämää muovaavista tekijöistä, ja ymmärrystä sen perusmekanismeista hyödynnetään jo monilla aloilla antibioottiresistenssin ehkäisystä syövän hoitoon.
Metsästys ja silakan koko muokkaavat olennaisesti harmaahylkeen tulevaisuutta Itämerellä10.6.2026 14:23:24 EEST | Tiedote
Itämeren kantokyky kestäisi jopa kaksinkertaisen määrän harmaahylkeitä, mutta metsästyskiintiö ja silakan koko vaikuttavat siihen, mihin suuntaan kanta kehittyy. Tutkimus tarkentaa harmaahylkeen kanta-arviota ja antaa päätöksentekijöille selkeät raamit metsästyskiintiöiden asettamiseen.
Tiedekulma lähtee Poriin – Tervetuloa kuulemaan Helsingin yliopiston tutkijoita ja professoreita SuomiAreenaan9.6.2026 14:43:36 EEST | Tiedote
Helsingin yliopisto on hyvin edustettuna 23.–26.6.2026 järjestettävässä SuomiAreenassa. Tiedekulma on ensimmäistä kertaa mukana omalla ohjelmallaan ja yliopisto on järjestäjänä SuomiAreenan Ruokapäivässä. Lisäksi Helsingin yliopiston tutkijat ja professorit tuovat tiedenäkökulmaa useissa paneelikeskusteluissa.
Suomen pesimälinnut vähenevät etelässä ja runsastuvat pohjoisessa9.6.2026 07:15:00 EEST | Tiedote
Pesivien lintujen kokonaismäärä on vähentynyt Suomessa kuusi prosenttia 20 vuoden aikana, mutta alueelliset erot ovat suuria. Keski-Suomessa ja Keski-Pohjanmaalla lasku on ollut jopa 23 prosenttia.
Kaupunkiympäristö muovaa bakteeristoa, ja sillä voi olla vaikutusta terveyteemme5.6.2026 11:50:13 EEST | Tiedote
Leikkipuistojen keinotekoiset kumimatot, aktiivisesti hoidetut kaupunkien viheralueet ja saasteet muokkaavat bakteeriyhteisöjä. Jo melko pienillä saastepitoisuuksilla voi olla vaikutuksia lasten bakteeristoon.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme