Kokeellisen ekologian professori Leena Lindström torjuu koloradonkuoriaista
Jyväskylän yliopiston rehtori Keijo Hämäläinen on ottanut FT Leena Lindströmin kokeellisen ekologian professoriksi. Hänet valittiin tehtävään avoimen haun kautta. Lindström aloitti tehtävässä 1. syyskuuta 2019.
Leena Lindström on työskennellyt ekologian ja evoluutiobiologian yliopistonlehtorina Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitoksella vuodesta 2011 alkaen. Hän toimi evoluutioekologian määräaikaisena professorina 1.1.2018-81.8.2019. Filosofian tohtoriksi Lindström väitteli eläinten varoitusvärien evoluutiosta vuonna 2000 Jyväskylän yliopistossa. Lindström työskenteli akatemiatutkijana vuosina 2006-2011. Tutkimusvierailuja Leena Lindström on tehnyt Oxfordin, Newcastlen ja Vermontin yliopistoihin.
Lindström johtaa Suomen akatemian ja Suomen Kulttuurirahaston rahoittamaa invaasiobiologian tutkimusryhmää Jyväskylän yliopistossa.
Lindström iloitsee pitkästä ja vahvasta perinteestä, joka bio- ja ympäristötieteiden laitoksella on kokeellisessa tutkimuksessa. Näkökulma ja menetelmät ovat myös hänen vahvuutensa.
”Lähes koko tutkijanurani aikana olen lähestynyt kysymyksiä kokeellisen tutkimuksen keinoin, eläinten värityksestä aina vieraslajien leviämiseen. Olen utelias ja minua on aina kiinnostanut se, miten maailma toimii ja mitkä mekanismit selittävät biologista maailmaa ympärillämme”, Lindström kuvailee.
Kokeellisen ekologian opetusta on myös lisätty ekologian ja evoluutiobiologian maisterintutkintoon.
”Opetuksessa näen kokeellisen työn tuovan erityisesti ajattelun tasolla tärkeää osaamista. Kokeellisen työn etu omalle ajattelulle on se, että koeasetelmat pitää pystyä rakentamaan siten, että ne ovat riittävän yksinkertaisia kuitenkin sisällyttäen olennaisen. Tämä pakottaa miettimään mikä tutkittavassa ilmiössä on oleellista. On mietittävä tarkasti, mikä on manipulaatio ja mikä kontrolli, jotta työn tulokset vastaavat kysymyksiimme”, Lindström kuvailee.
Lindströmin tutkimus keskittyy vaikeasti torjuttavaan koloradonkuoriaiseen
Jyväskylän yliopistossa kokeellista biologista tutkimusta vahvistaa Lindströmin mukaan vahva tilastotieteen osaaminen. Yhteistyötä on tehty pitkään professori Juha Karvasen kanssa koeasetelmien optimoinnissa.
Omassa tutkimuksessaan Leena Lindström perehtyy parhaillaan vieraslajien stressinsietokykyyn. Hän tutkii, miten ihmistoiminta muuttaa vieraslajien stressinsietokykyä. Tutkittavana on erityisesti vaikeasti torjuttava perunan tuholainen, koloradonkuoriainen.
”Koloradonkuoriainen on erityinen siitä syystä, että se on pystynyt kehittämään vastustuskyvyn yli 50 torjunta-aineelle. Resistenssi uusillekin aineille kehittyy nykyisin aina vain nopeammin. Meitä tietysti kiinnostaa miksi ja millä mekanismeilla”, kertoo Lindström.
Linkki tutkimusryhmän sivuille:
https://www.jyu.fi/science/en/bioenv/research/biosciences/invasion-biology-research-group)
Leena Lindströmin ja hänen tutkimusryhmänsä työhön pääset tutustumaan myös Tutkijoiden yössä 27.9.2019. Bio- ja ympäristötieteiden laitoksen tutkimus esittäytyy Ambitioca-rakennuksessa Ylistönrinteellä (Survontie 9).
https://www.jyu.fi/fi/akateemiset-tapahtumat/tutkijoiden-yo/ohjelma-2019/ylistonrinteella
Lisätietoja:
Professori Leena Lindström, leena.m.lindstrom@jyu.fi, puh. +358 40 842 7228
Tiedottaja Tanja Heikkinen, tanja.s.heikkinen@jyu.fi, puh. +358 50 581 8351
https://www.jyu.fi/science/fi
Facebook: jyuscience Twitter: jyscience
Avainsanat
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Väitös 12.12.: Sisäinen motivaatio myös e-oppimisen virtalähteenä (Mystakidis)9.12.2019 14:56:48 EET | Tiedote
Nykyisillä verkko-opetuksen ja -oppimisen käytännöillä on rajoituksia etäopetuksen laadun ja tehokkuuden suhteen. Jotta oppiminen olisi syvällistä ja mielekästä, kaivataan verkko-oppimiselle uusia malleja ja viitekehyksiä, jotka kehittävät ja ylläpitävät oppijoiden korkeaa motivaatiota ja sitoutumista.
Ravitsemuksellisesti arvokas kotimainen kalanmaksa kannattaisi hyödyntää elintarvikkeena9.12.2019 10:26:50 EET | Tutkimus
Aiemmin täysin hyödyntämättä jääneet viljellyn siian ja kirjolohen maksat soveltuvat hyvin käytettäväksi niin joukkoruokailussa kuin ravintoloissa monin tavoin. Kalanmaksan käyttö elintarvikkeena on ympäristöystävällistä ja voi lisätä kalanviljelyn tuottavuutta. Käyttö myös luo uutta terveellistä ruokakulttuuria. Tutkimuksissa kalanmaksan ravitsemuksellinen sisältö osoittautui erinomaiseksi. Kalanmaksan hyötykäyttömahdollisuuksia selvitettiin Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitoksen Maksaa vaivan –hankkeessa.
Lapsen aivot – enemmän kuin pienet aikuisen aivot9.12.2019 09:15:24 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston tutkimus osoitti lapsen aivoissa erityispiirteitä, joita aikuisten aivoissa ei nähdä. Lapsuus ja nuoruus ovat aivojen näkökulmasta erityistä aikaa, sillä aivojen hermoverkot ovat silloin herkkiä muovautumaan vuorovaikutuksen perusteella.
Jyväskylän yliopiston asiantuntijat taustoittavat vuoden nobelistien saavutukset yleisöluennolla5.12.2019 08:00:00 EET | Tutkimus
Samaan aikaan kun Tukholmassa vietetään Nobel-illallisia tiistaina 10. joulukuuta, pääsemme Jyväskylässä Nobel-kattauksen äärelle! Jyväskylän yliopisto järjestää tiedeillan, jossa Jyväskylän yliopiston asiantuntijat esittelevät fysiikan, kemian, lääketieteen ja taloustieteen vuoden 2019 Nobel-palkitut ja heidän läpimurtoihin johtaneet aiheensa. Kaikille avoin yleisöluento on tiistaina 10.12. klo 18-19.30 Jyväskylän kaupunginkirjaston Unonsalissa (Vapaudenkatu 39-41).
Väitös 13.12. Kansalaisopisto sai eteläpohjalaiset ylittämään murrerajat (Keto)4.12.2019 09:57:59 EET | Tiedote
Leea Kedon kasvatustieteen väitöstutkimus osoittaa, että Järvilakeuden kansalaisopistossa toteutetut yhteisöteatterihankkeet lisäsivät alueellista yhteistoimintaa ja luottamusta, kun väki liikkui yli kunta- ja murrerajojen.
Tutkimus osoitti ensi kerran mekanismin, jolla isäntäsolun omat kalpaiini-entsyymit edistävät enterovirusinfektiota3.12.2019 10:10:26 EET | Tutkimus
Pitkään on arveltu, että jotkut solun omat proteaasit (valkuaisaineita pilkkovat entsyymit) osallistuisivat virusinfektion edistämiseen enterovirusten infektoimissa soluissa. Tähän mennessä on ollut epäselvää, mitä nämä proteaasit ovat. Jyväskylän yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa osoitettiin ensi kertaa, että viruksen sisältämien proteaasien lisäksi isäntäsolun omat kalpaiini-entsyymit pystyvät pilkkomaan viruksen polyproteiinia ja siten tuottamaan viruspartikkelien kasauksessa tarvittavia kapsidiproteiineja. Tuloksia voidaan hyödyntää antiviraalihoitojen kehittämisessä. Tutkimus julkaistiin Viruses-tiedejulkaisussa marraskuussa 2019.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme