Kokeellisen ekologian professori Leena Lindström torjuu koloradonkuoriaista
25.9.2019 08:47:59 EEST | Jyväskylän yliopisto | Uutinen
Leena Lindström on työskennellyt ekologian ja evoluutiobiologian yliopistonlehtorina Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitoksella vuodesta 2011 alkaen. Hän toimi evoluutioekologian määräaikaisena professorina 1.1.2018-81.8.2019. Filosofian tohtoriksi Lindström väitteli eläinten varoitusvärien evoluutiosta vuonna 2000 Jyväskylän yliopistossa. Lindström työskenteli akatemiatutkijana vuosina 2006-2011. Tutkimusvierailuja Leena Lindström on tehnyt Oxfordin, Newcastlen ja Vermontin yliopistoihin.
Lindström johtaa Suomen akatemian ja Suomen Kulttuurirahaston rahoittamaa invaasiobiologian tutkimusryhmää Jyväskylän yliopistossa.
Lindström iloitsee pitkästä ja vahvasta perinteestä, joka bio- ja ympäristötieteiden laitoksella on kokeellisessa tutkimuksessa. Näkökulma ja menetelmät ovat myös hänen vahvuutensa.
”Lähes koko tutkijanurani aikana olen lähestynyt kysymyksiä kokeellisen tutkimuksen keinoin, eläinten värityksestä aina vieraslajien leviämiseen. Olen utelias ja minua on aina kiinnostanut se, miten maailma toimii ja mitkä mekanismit selittävät biologista maailmaa ympärillämme”, Lindström kuvailee.
Kokeellisen ekologian opetusta on myös lisätty ekologian ja evoluutiobiologian maisterintutkintoon.
”Opetuksessa näen kokeellisen työn tuovan erityisesti ajattelun tasolla tärkeää osaamista. Kokeellisen työn etu omalle ajattelulle on se, että koeasetelmat pitää pystyä rakentamaan siten, että ne ovat riittävän yksinkertaisia kuitenkin sisällyttäen olennaisen. Tämä pakottaa miettimään mikä tutkittavassa ilmiössä on oleellista. On mietittävä tarkasti, mikä on manipulaatio ja mikä kontrolli, jotta työn tulokset vastaavat kysymyksiimme”, Lindström kuvailee.
Lindströmin tutkimus keskittyy vaikeasti torjuttavaan koloradonkuoriaiseen
Jyväskylän yliopistossa kokeellista biologista tutkimusta vahvistaa Lindströmin mukaan vahva tilastotieteen osaaminen. Yhteistyötä on tehty pitkään professori Juha Karvasen kanssa koeasetelmien optimoinnissa.
Omassa tutkimuksessaan Leena Lindström perehtyy parhaillaan vieraslajien stressinsietokykyyn. Hän tutkii, miten ihmistoiminta muuttaa vieraslajien stressinsietokykyä. Tutkittavana on erityisesti vaikeasti torjuttava perunan tuholainen, koloradonkuoriainen.
”Koloradonkuoriainen on erityinen siitä syystä, että se on pystynyt kehittämään vastustuskyvyn yli 50 torjunta-aineelle. Resistenssi uusillekin aineille kehittyy nykyisin aina vain nopeammin. Meitä tietysti kiinnostaa miksi ja millä mekanismeilla”, kertoo Lindström.
Linkki tutkimusryhmän sivuille:
https://www.jyu.fi/science/en/bioenv/research/biosciences/invasion-biology-research-group)
Leena Lindströmin ja hänen tutkimusryhmänsä työhön pääset tutustumaan myös Tutkijoiden yössä 27.9.2019. Bio- ja ympäristötieteiden laitoksen tutkimus esittäytyy Ambitioca-rakennuksessa Ylistönrinteellä (Survontie 9).
https://www.jyu.fi/fi/akateemiset-tapahtumat/tutkijoiden-yo/ohjelma-2019/ylistonrinteella
Lisätietoja:
Professori Leena Lindström, leena.m.lindstrom@jyu.fi, puh. +358 40 842 7228
Tiedottaja Tanja Heikkinen, tanja.s.heikkinen@jyu.fi, puh. +358 50 581 8351
https://www.jyu.fi/science/fi
Facebook: jyuscience Twitter: jyscience
Avainsanat
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Väitöstutkimus: Odotusaikana luodaan pohja yhteisvanhemmuuden ensiaskelille9.3.2026 13:11:11 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopistossa tarkastettava väitöstutkimus osoittaa, että vanhempien odotukset toimivat tärkeinä varhaisina ennusmerkkeinä siitä, millaiseksi yhteisvanhemmuus lapsen syntymän jälkeen muotoutuu. Tulokset korostavat, että perheille tulisi tarjota tukea toimivan yhteisvanhemmuuden rakentamiseen jo ennen lapsen syntymää. Yhteisvanhemmuudella viitataan tapoihin, joilla aikuiset toimivat yhdessä vanhemman rooleissaan, perhemuodosta riippumatta. KM Emmi Lindroosin väitöskirjassa tutkittiin suomalaisten pariskuntien odotuksia ja kokemuksia yhteisvanhemmuudesta vanhemmuuden alkutaipaleella.
Yhteishaku 2026 alkaa: Tarjolla uusia diplomi-insinöörikoulutuksia ja S2-väyliä9.3.2026 11:47:52 EET | Tiedote
Korkeakoulujen kevään toinen yhteishaku on käynnissä 10.–24.3.2026. Jyväskylän yliopistossa on tarjolla yli 2 800 aloituspaikkaa 106 hakukohteessa kuudessa tiedekunnassa ja Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksessa. Suosituimpia koulutusalojamme ovat olleet kauppatieteet, psykologia, luokanopettajankoulutus, liikuntapedagogiikka ja liikuntabiologia.
Vuosijuhla 2026: tunnustuksia yliopistoyhteisön huipputekijöille4.3.2026 19:00:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopisto vietti vuosijuhlaa 4.3. jakamalla tunnustuksia tieteen ja opetuksen saralla ansioituneille yliopistolaisille. Jyväskylän yliopistosäätiö myönsi yhdeksän palkintoa, kaikki arvoltaan 3 000 euroa. Lisäksi jaettiin Ellen ja Artturi Nyyssösen säätiön tunnustuspalkinto 5 000 euroa.
Lohikalat paljastavat kylmän totuuden ihmisen vaikutuksista Pohjois-Euroopan järvissä4.3.2026 07:05:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston johtama suurtutkimus paljasti ihmistoiminnan muuttavan Pohjois-Euroopan järvien ekosysteemejä johdonmukaisesti. Tutkimus osoittaa, että vesivoima ja valuma‑alueiden ihmistoiminta muokkaavat subarktisten ja alpiinisten järvien ravintoverkkoja Tutkimus haastaakin käsityksen siitä, että kaukaiset ja karut pohjoiset vesistöt olisivat turvassa ihmisen vaikutuksilta.
Kuinka luemme koiran ilmeitä? Tutkimus valottaa, kuinka lajit tulkitsevat toistensa tunteita4.3.2026 06:55:00 EET | Tiedote
Ihmiset ja koirat tarkkailevat oman lajinsa tunteita silmistä, mutta suun alue tarjoaa tärkeimmät vihjeet lajienvälisessä tunteiden tunnistamisessa. Näin osoittaa Jyväskylän yliopiston ja Plymouthin yliopiston tutkimus, jossa verrattiin ihmisten ja koirien tapaa katsoa kasvoja.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme