Kolmenkymmenen vuoden myönteinen kehitys lasten kokemassa perheväkivallassa pysähtynyt
Kansallisesti edustavaan otokseen perustuva lapsiuhritutkimus toteutettiin neljännen kerran Suomessa toukokuussa 2022. Kyselyyn vastasi 6825 kuudennen ja yhdeksännen luokan oppilasta. Tutkimus on yksi kansallisen lapsistrategian 30:sta toimenpiteestä, ja se on toteutettu Tampereen yliopistossa.
– Edellisestä lapsiuhritutkimuksesta on kulunut 10 vuotta ja yhteiskunnassamme on tapahtunut paljon tuona aikana. On mahdollista, että esimerkiksi koronapandemia ja sen mukanaan tuomat haasteet perheille näkyvät tämän tutkimuksen tuloksissa. Nyt on äärimmäisen tärkeä pysähtyä pohtimaan, miten pääsemme takaisin pitkään jatkuneelle positiivisen kehityksen tielle, toteaa tutkija Laura Mielityinen.
Lapset ja nuoret kokevat perheissä aiempaa enemmän henkistä väkivaltaa
Erityisesti lasten ja nuorten kokemukset henkisestä väkivallasta kotona ovat lisääntyneet merkittävästi. Kasvu näkyy vahvimmin tutkimuksen nuoremmassa ikäryhmässä.
Kun vuonna 2013 joka neljäs (25%) kuudesluokkalaisista raportoi kokeneensa vanhempiensa taholta henkistä väkivaltaa, siitä kertoi nyt (2022) joka kolmas (32%). Yhdeksäsluokkalaisista 48 prosenttia kertoi kokeneensa henkistä vakivaltaa, kun vastaava osuus vuonna 2013 oli 44 prosenttia.
Lapsiuhritutkimuksen mukaan juuri henkinen väkivalta on yleisin lapsiin ja nuoriin kotona kohdistuva väkivallan muoto. Henkistä väkivaltaa on muun muassa haukkuminen ja nälviminen, puhumasta kieltäytyminen ja esineiden heittäminen, niiden lyöminen tai niiden potkiminen.
Kuritusväkivallan kehitys pysynyt positiivisena
Kokemukset fyysisestä kuritusväkivallasta ovat puolestaan vähentyneet vuosien 2013 ja 2022 välillä sekä 6.- että 9.-luokkalaisilla. Kuritusväkivallalla tarkoitetaan lievempiä fyysisen väkivallan muotoja, kuten tukistaminen.
Kuritusväkivallan käyttö on vähentynyt Suomessa merkittävästi viimeisten 30 vuoden aikana, aina siitä asti, kun se kriminalisoitiin 1980-luvun alussa.
– Lasten kokeman kuritusväkivallan väheneminen ja muun perheväkivallan lisääntyminen kuvastaa sitä, että väkivallan taustalla on kotona nykyään pääsääntöisesti jokin muu kuin kasvatuksellinen syy, toteaa tutkimushankkeen johtaja Noora Ellonen.
Erityisen vakavat fyysisen väkivallan teot edelleen harvinaisia
Vertailtaessa vuosien 1988, 2008 ja 2013 lapsiuhritutkimuksia, vakavan fyysisen väkivallan kokemukset kotona ovat selvästi vähentyneet. Ne ovat lähtökohtaisestikin harvinaisia kokemuksia.
Vakavalla väkivallalla tarkoitetaan tässä potkimista, nyrkillä lyömistä tai jonkinlaisen astalon käyttöä.
Vuoden 2022 tutkimuksen mukaan teot ovat edelleen harvinaisia, mutta myönteinen kehitys on pysähtynyt ja vakavan väkivallan kokemusten taso on yleisesti pysynyt vuoden 2013 tasolla. Yksittäisissä tekomuodoissa on tapahtunut jopa lievää kasvua. Esineellä lyöminen on lisääntynyt eniten ja lisäys on yhdeksäsluokkalaisilla 2 prosenttiyksikköä ja kuudesluokkalaisilla yksi prosenttiyksikkö. Huolestuttavaa on, että myös Tilastokeskuksen rikos- ja pakkokeinotilaston mukaan viranomaisten tietoon tulleet alaikäisiin kohdistuneet perheväkivaltatapaukset ovat lisääntyneet 6,7 prosenttia.
Kuten aikaisempinakin vuosina, myös vuoden 2022 tutkimuksen mukaan yhdeksäsluokkalaiset kokevat edelleen enemmän kaikkia perheväkivallan muotoja kuin kuudesluokkalaiset. Sukupuolierot näkyvät edelleen kokemuksissa niin, että tytöt raportoivat kaikkia väkivallan muotoja enemmän kuin pojat.
Vuoden 2022 lapsiuhritutkimuksen avulla selvitettiin laajasti lasten ja nuorten väkivaltakokemuksia eri elämänalueilla ja elinympäristöissä. Tarkempi raportti sisältäen tuloksia myös kodin ulkopuolella koetusta väkivallasta julkaistaan tammikuussa 2023.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Laura Mielityinen, tutkija
Tampereen yliopisto
050 5968229
laura.mielityinen@tuni.fi
Johanna Laisaari, kansallisen lapsistrategian pääsihteeri
Valtioneuvoston kanslia
050 338 7576
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Väitös: Politiikkamallien leviämiseen vaikuttaa niiden muovautuvuus ja symbolinen elinkelpoisuus25.4.2024 15:53:37 EEST | Tiedote
YTM Lauri Heimo tutki väitöskirjassaan ehdollisen käteisavun ohjelman (conditional cash transfer – CCT) globaalia leviämistä. Ehdollisen käteisavun ohjelmien tapaustutkimuksen avulla väitöskirja valaisee sitä, miten globaalit politiikkamallit kehittyvät ja millaiset ominaisuudet mahdollistavat niiden leviämisen ja omaksumisen erilaisissa yhteyksissä.
ProDigial testaa nyt infra-alan tuottavuutta parantavia ratkaisuja käytännössä – myös tekoälyn käyttöä tutkitaan25.4.2024 08:00:00 EEST | Tiedote
Infra-alan tuottavuutta ja digitalisaatiota kirittäneen, Tampereen yliopiston johtaman ProDigial-tutkimusohjelman jatkokaudella testataan kehitettyjen ratkaisujen toimivuutta tilaajaorganisaatioiden arjessa. Laajaan yhteistyöhön ja sen kehittämiseen nojaava tutkimusohjelma selvittää lisäksi tekoälyn käyttömahdollisuuksia infrahankkeiden elinkaarella.
Ihmisen ja tekoälyn välinen yhteistyö parantaa autonomisten työkoneiden turvallisuutta24.4.2024 10:47:20 EEST | Tiedote
Tampereen yliopiston väitöskirjatutkija Marea De Koning kehittää autonomisten liikkuvien työkoneiden mukautuvia turvallisuusjärjestelmiä teollisuuden tarpeisiin. Tutkimus on paljastanut vakavia puutteita turvallisuuslakien noudattamisessa, kun käytetään tekoälyn ohjaamia liikkuvia työkoneita.
Uusi professuuri edistää kaupunkien elinvoimaisuudelle tärkeää elämystaloutta24.4.2024 09:00:00 EEST | Tiedote
Tampereen yliopisto perustaa strategisessa yhteistyössä Tampereen kaupungin kanssa elämystalouden työelämäprofessuurin. Elämystalouden professuuriin kytkeytyy tutkimus- ja koulutuskokonaisuus, jonka avulla luodaan uutta ymmärrystä elämystalouden ekosysteemeistä ja kehitetään osaamista elinkeinoelämän ja julkisten organisaatioiden tarpeisiin.
Tampereen yliopistossa kehitetään syöpään uudenlaisia täsmälääkkeitä, jotka kohdistuvat RNA:n rakenteeseen22.4.2024 11:15:00 EEST | Tiedote
Tenure track -professori Minna-Liisa Änkö johtaa uutta hanketta, jossa tutkitaan solujen RNA:n laskostumiseen vaikuttavia tekijöitä paksusuolen syövässä. Tavoitteena on selvittää, voivatko syöpäsoluille tyypilliset RNA-rakenteet toimia perustana uusille kohdennetuille syöpähoidoille. Jane ja Aatos Erkon säätiö myönsi hankkeelle 932 000 euron rahoituksen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme