Koneoppimisen avulla uutta realismia metsävarojen monitieteiseen optimointiin
Vahvistusoppiminen on ohjaamattoman ja ohjatun oppimisen ohella yksi keskeinen koneoppimisen kategoria, jossa päätöksentekoympäristön palaute ohjaa optimaalisiin ratkaisuihin ennalta asetetun tavoitteen saavuttamiseksi. Uusimmat ihmisen shakissa ja Go -pelissä voittavat ohjelmistot perustuvat vahvistusoppimiseen, samoin kuin monet robotiikan, luonnollisen kielen käsittelyssä ja terveydenhuollossa sovelletut tekoälyalgoritmit.
Suomen Akatemian ja Business Finlandin rahoittamassa projektissa Aalto-yliopiston professori Pekka Malon tekoälysovelluksia kehittävän tutkimusryhmän ja Helsingin yliopiston taloudellis-ekologinen optimointi –tutkimusryhmän yhteistyö on tuottanut vahvistusoppimisen sovelluksen läpimurron luonnonvarojen tutkimukseen, jossa menetelmää on toistaiseksi käytetty vielä vähän.
― Metsänhoidon optimoinnissa yhdistetään ekologian, taloustieteen ja metsänhoidon malleja yhdeksi systeemiseksi kokonaisuudeksi, jonka moniulotteisuus on aikaisemmin pakottanut tutkijat moniin yksinkertaistuksiin. Vahvistusoppimisessa voidaan neuroverkkojen ja oppimisalgoritmien avulla lisätä monitieteisyyteen liittyvää realismia ja muuttujien määrää tinkimättä mallien talousteoreettisesti perustellusta rakenteesta, kuvaa professori Olli Tahvonen Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisestä tiedekunnasta.
― Tällä on suuri merkitys erityisesti, kun otetaan huomioon mahdollisuus hoitaa metsää jatkuvapeitteisenä ja luontaisen uudistumisen seurauksena metsä on monilajinen ja heterogeeninen.
Valinta metsänhoidon vaihtoehtojen välillä tapauskohtaista
Tulosten mukaan boreaalisissa metsissä kannattavin valinta jaksollisena tai jatkuvapeitteisenä hoidettavan metsän välillä määräytyy tapauskohtaisesti kasvuolosuhteiden, puulajin ja taloudellisten tekijöiden kuten keinollisen uudistamisen kustannusten ja koron seurauksena.
Lisäksi aluksi suoritettu avohakkuu voi olla kannattavin vaihtoehto rakenteeltaan yksinkertaisessa metsässä, vaikka pidemmällä aikavälillä olisi edullisinta hoitaa metsää jatkuvapeitteisenä ja monimuotoisempana.
Realistinen malli parantaa varautumista riskeihin
― Vahvistusoppimisen merkitys korostuu, kun huomioidaan metsän kasvuun, luonnontuhoihin ja ilmastonmuutokseen sisältyvät riskit, Tahvonen toteaa.
Tutkimuksen mukaan suuri ennakoimaton vaihtelu luontaisesti syntyvien taimien määrässä ei alenna jatkuvapeitteisen vaihtoehdon kannattavuutta eikä johda merkittävään vaihteluun hakkuumäärissä.
Aikaisemmassa tutkimuksessa metsien luonnontuhoriskien seurauksena metsät suositeltiin päätehakkaamaan nuorempina.
― Nyt kehitetyn realistisemman mallin mukaan kannattavin tapa varautua luonnontuhoihin on tiettyjen edellytysten vallitessa siirtyä hoitamaan metsiä jatkuvapeitteisinä. Tämä löydös oli melkoinen yllätys, Olli Tahvonen kertoo.
Tutkimuksen tuloksilla on merkitystä arvioitaessa EU:n metsäpoliittisten linjausten vaikutuksia pohjoismaiden metsätaloudelle.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Olli Tahvonen, puh. 0504156565, olli.tahvonen@helsinki.fi
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Tiedottaja Eeva Karmitsa, Helsingin yliopiston viestintä, puh. 0294158461
Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta on uusiutuvien luonnonvarojen vastuullisen käytön asiantuntija Suomessa ja kansainvälisesti. Tieteenalamme ovat elintarvike-, maatalous-, metsä-, talous- ja ympäristötieteet.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Baarimikko voi olla urpo, mutta Urpo maailman paras baarimikko26.4.2024 07:30:00 EEST | Tiedote
Monia etunimiä käytetään arkikielessä yleisniminä: esimerkiksi stereotyyppistä teinipoikaa voidaan sanoa jonneksi ja oksennusta yrjöksi. Etunimet voivat olla myös yhdyssanan osia. Esimerkiksi sanojen lappuliisa, baarimikko ja taskumatti jälkimmäinen osa on etunimi.
Eduskuntavaalitutkimus 2023 julkistamistilaisuus 13.5. Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa25.4.2024 11:02:23 EEST | Kutsu
Lämpimästi tervetuloa ”Pääministerivaalit polarisaation aikakaudella: Eduskuntavaalitutkimus 2023” julkistamistilaisuuteen 13.5. klo 10-12 . Nyt julkaistava eduskuntavaalitutkimuksen pääraportti on kattava teos suomalaisten äänestäjien käyttäytymisestä 2023 eduskuntavaaleissa.
Iäkkäiden lääkehoidon riskitekijöiden tunnistaminen on avainasemassa kotona asumisen tukemisessa23.4.2024 09:58:40 EEST | Tiedote
Tuoreessa väitöstutkimuksessa on kehitetty malli iäkkäiden lääkehoidon riskitekijöiden tunnistamiseksi osana laajempaa terveystarkastusta. Tutkimuksen tavoitteena oli tarjota konkreettisia keinoja iäkkäiden terveyden ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi, jotta he voisivat asua kotona mahdollisimman pitkään.
Helsingin yliopiston operatiivinen tulos 2023 oli 16 miljoonaa euroa miinuksella17.4.2024 14:37:06 EEST | Tiedote
Varainhankinta sekä sijoitus- ja rahoitustuotot nostivat kokonaistuloksen plussalle. Yliopisto lisää sijoitustoiminnan tuotonjakoa perustehtävään seuraavien viiden vuoden ajan.
Pelastakaa tiede! -dokumenttielokuva kertoo tieteen evakuoinnin tarinan17.4.2024 10:28:01 EEST | Tiedote
Kirjailija, FT Anna Kortelainen, Kansalliskirjasto ja Kirjastokaista ovat tuottaneet yhteistyössä dokumentin, joka pureutuu Kansalliskirjaston aineistojen evakuointiin talvi- ja jatkosodan aikana. Elokuva julkaistaan 17.4.2024 Kirjastokaistan verkkosivuilla sekä Kansalliskirjaston Youtube-kanavalla.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme