Konkurssilakia on muutettu muutamia kertoja koronakriisin aikana, jotta turhilta konkursseilta vältyttäisiin. Velkojien mahdollisuutta hakea yrityksiä konkurssiin vaikeutettiin 1.5.2020 alkaen, mutta väliaikainen laki on päättymässä 31.1.2021. 

Sen tilalle tulee uusi väliaikaislaki, joka on voimassa 1.2. - 31.9.2021. Se estää velkojia hakemasta yrityksiä konkurssiin lyhytkestoisten maksuvaikeuksien vuoksi. Yleinen sääntö on myös, että summaltaan pienten saatavien vuoksi yrityksiä ei saa hakea konkurssiin. Jos maksukyvyttömyys on tilapäistä, yritys voi helmi-syyskuussa kiistää velkojan konkurssihakemuksen 30 päivän maksukyvyttömyysolettaman. 

- Konkurssihakemusta voi vastustaa toimittamalla käräjäoikeudelle konkurssihakemuksen tiedoksisaannin jälkeen oman näkemyksensä siitä, miksi yritys on maksukyvytön vain tilapäisesti, lainsäädäntöasioiden päällikkö Tiina Toivonen sanoo. 

Yrityksen maksukyvyttömyyden tilapäisyys voi johtua esimerkiksi siitä, että maksukyvyttömyys on ohimenevää ja yritys on saamassa velan maksuun tarvittavia varoja.

- Näin ollen koronakriisikin voi olla syy siihen, että maksukyvyttömyys on tilapäistä. 

Konkurssilakia muutettava pysyvästi

Suomen Yrittäjät ajaa väliaikaista sääntelyä pysyväksi niin, että yritys voitaisiin olettaa maksukyvyttömäksi vasta, jos se ei ole maksanut konkurssiuhkaisen maksukehotuksen mukaista saatavaa 60 päivässä kehotuksen tiedoksisaannista.

- Tämä antaisi aikaa rahoituksen hankkimiseen, Janne Makkula sanoo.

Yrittäjän kannattaa ottaa yhteys velkojaan hyvissä ajoin

Usein konkurssihakemuksen tekijänä on Verohallinto tai työeläkeyhtiö. Tärkeää on, että yrittäjä on mahdollisimman aikaisessa vaiheessa yhteydessä velkojiin, kun maksuvaikeuksia ilmenee.

- Se helpottaa maksuaikaneuvotteluja ja nopeuttaa ratkaisujen löytymistä sekä auttaa pitämään myös luottotiedot kunnossa, Tiina Toivonen painottaa.

Apua yrittäjille konkreettisesta oppaasta

Suomen Yrittäjät laati yrittäjille tietopaketin, johon on koottu perustiedot konkurssista ja korona-ajan erityispiirteistä sekä velkojalle että velalliselle.

Lisäksi kerrotaan lyhyesti yksityishenkilön velkajärjestelylain säännöksistä, joiden avulla yrittäjä voi hakea henkilökohtaisella vastuullaan olevien velkojien järjestelyä yritystoiminnan lopettamisen jälkeen.