//KORJATTU OTSIKKO + INGRESSI//: Rahastoihin uusia varoja 751 miljoonaa euroa – sijoituksia kaikkiin rahastoluokkiin
8.12.2020 13:08:20 EET | Finanssiala ry | Tiedote
Marraskuussa sijoitettiin kaikkiin rahastoluokkiin uutta pääomaa. Osakerahastoihin sijoitettiin nettomääräisesti yhteensä 270 miljoonaa euroa ja pitkän ja lyhyen koron rahastoihin 254 miljoonaa. Lisäksi yhdistelmärahastoihin sijoitettiin yhteensä 211 miljoonaa euroa ja vaihtoehtoisiin rahastoihin 15 miljoonaa euroa uutta pääomaa.
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät marraskuu 2020 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 30.11.2020 |
|
Osakerahastot |
270 |
861 |
48 761 |
|
Yhdistelmärahastot |
211 |
794 |
27 104 |
|
Pitkän koron rahastot |
146 |
-1 072 |
31 515 |
|
Lyhyen koron rahastot |
108 |
-732 |
14 404 |
|
Vaihtoehtoiset rahastot |
15 |
451 |
7 342 |
|
YHTEENSÄ |
751 |
302 |
129 126 |
Marraskuussa saatiin positiivisia uutisia koronarokotteiden kehityksen edistymisestä, mikä nosti keskeisiä osakeindeksejä. Hyvät uutiset vähentävät maailmantalouteen liittyvää epävarmuutta pidemmällä aikavälillä. Lyhyellä aikavälillä koronapandemian toinen aalto edelleen kurittaa monien maiden talouksia. Yhtenä poikkeuksena on Kiina, joka on välttänyt pandemian toisen aallon suurimmat vaikutukset.
Euroalueella palveluiden ostopäällikköindeksit jatkoivat laskuaan. Euroopassa toisesta pandemia-aallosta johtuvat varotoimenpiteet ovat olleet aiempaa lievempiä ja kohdennetumpia. Yhdysvalloissa tautiluvut edelleen nousevat, mutta talousennusteissa vähitellen siirrytään jo uuden presidentin aikakauteen.
Korkosijoittajalle marraskuu oli tuottoisa: korot laskivat rokoteuutisista johtuneen nousun jälkeen sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa. Yrityslainojen riskilisät jatkoivat edelleen laskuaan ja ovat jo lähellä kriisiä edeltänyttä tasoa. Euroopan keskuspankilta odotetaan vielä kuluvana vuonna lisää uusia elvytystoimia.
Vastuullisen sijoittamisen näkökulmasta tarkasteltuna Pohjoismaihin sijoittavilla osakerahastoilla on erinomaisia ESG-arvosanoja. Näistä rahastoista sijoittaja on saanut myös parhaimmat 26 prosentin tuotot viimeisten 12 kuukauden aikana.
”Positiiviset uutiset rokotteiden kehityksen onnistumisista luovat uskoa tulevaisuuteen. Odotuksena on, että rokotusten jälkeen pystytään taloudessa palaamaan asteittain normaalimpaan tilaan. Minkälainen tilanne uusi normaali markkinoilla on, jää nähtäväksi. Sijoittaja joutuu loppuvuonna tasapainoilemaan koronakriisistä johtuvan epävarmuuden ja toisaalta pidemmän aikavälin mahdollisuuksien välillä”, summaa asiantuntija Mariia Somerla Finanssiala ry:stä.
Osakerahastoissa eniten varoja sijoitettiin globaalisti ja kehittyville markkinoille sijoittaviin rahastoihin, yhteensä 279 miljoonaa euroa. Pääomia lunastettiin Eurooppaan, Pohjois-Amerikkaan ja Tyynenmeren alueelle sijoittavista rahastoista, yhteensä 61 miljoonaa euroa. Pohjoismaihin sijoittava rahastoluokka menestyi parhaiten Sharpen mittarilla (Sharpe 12 kk 0,9). Mitä suurempi Sharpen luku on, sitä paremmin rahasto on tuottanut suhteessa riskiinsä.
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät marraskuu 2020 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 30.11.2020 |
Tuotto |
|
Suomi |
12 |
-238 |
5 952 |
19 % |
|
Pohjoismaat |
34 |
236 |
6 502 |
26 % |
|
Eurooppa |
-15 |
-129 |
6 280 |
1 % |
|
Pohjois-Amerikka |
-23 |
306 |
6 061 |
7 % |
|
Japani |
4 |
-19 |
756 |
11 % |
|
Tyynenmeren alue |
-23 |
6 |
709 |
13 % |
|
Kehittyvät markkinat |
106 |
158 |
5 764 |
1 % |
|
Maailma |
173 |
594 |
15 237 |
9 % |
|
Toimialarahastot |
1 |
-53 |
1 500 |
1 % |
|
YHTEENSÄ |
270 |
861 |
48 761 |
|
Pitkän koron rahastoissa uusia varoja sijoitettiin pääasiassa euroalueen valtioriskiin ja globaalisti luokiteltuihin yrityslainoihin sijoittaviin rahastoihin, yhteensä 183 miljoonaa euroa. Pääomia lunastettiin erityisesti globaalisti korkeariskisiin yrityslainoihin ja kehittyville markkinoille sijoittavista rahastoista, yhteensä 61 miljoonaa euroa. Parhaaseen vuosituottoon ylsivät globaalisti korkeariskisiin yrityslainoihin sijoittavat rahastot 3,4 prosentin keskimääräisellä tuotolla. Euroalueen valtioriskiin sijoittava rahastoluokka menestyi parhaiten Sharpen mittarilla (Sharpe 12 kk 0,65).
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät marraskuu 2020 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 30.11.2020 |
Tuotto |
|
Valtioriski EUR |
115 |
-175 |
5 680 |
2,9 % |
|
Luokitellut yrityslainat EUR |
12 |
-836 |
9 574 |
1,7 % |
|
Korkeariskiset yrityslainat EUR |
14 |
118 |
3 639 |
0,4 % |
|
Valtioriski maailma |
-2 |
-11 |
122 |
0,1 % |
|
Luokitellut yrityslainat maailma |
68 |
177 |
7 328 |
2,0 % |
|
Korkeariskiset yrityslainat maailma |
-44 |
-40 |
1 557 |
3,4 % |
|
Kehittyvät markkinat |
-17 |
-305 |
3 615 |
0,1 % |
|
YHTEENSÄ |
146 |
-1 072 |
31 515 |
|
Rahastoraportti, marraskuu 2020
Markkinakatsaus, marraskuu 2020
Tilastokeskuksen vuoden 2016 varallisuustutkimuksen mukaan 31 prosentilla, eli noin 840 000 suomalaisella kotitaloudella, oli rahastosijoituksia. Sijoitusrahastovarallisuuden mediaani on 5 000 euroa. Suomeen on rekisteröity 24 rahastoyhtiötä. Kotimaisten sijoitusrahastojen lukumäärä oli yhteensä noin 500 kpl.
ESG-arvosana mittaa rahaston omistusten kykyä hallita ympäristöön, sosiaalisiin tekijöihin ja hyvään hallintotapaan liittyviä keski- ja pitkän aikavälin riskejä ja mahdollisuuksia. Rahastojen ESG-tekijöistä ei ole vielä yhtenäistä sääntelyä tai ohjeistusta. Siksi eri palveluntuottajien tarjoamat luvut voivat jonkin verran vaihdella rahastoittain, kohdeyhtiöittäin ja markkinoittain.
Suomen Sijoitustutkimus Oy:n FA:lle tuottama Rahastoraportti sisältää MSCI Inc:n analyysiin perustuvat rahastokohtaiset ESG-arvosanat ja ESG-kattavuuden. Ne kuvaavat sitä, miten rahaston sijoitukset huomioivat sosiaalisia, ympäristöllisiä sekä hallinnollisia tekijöitä. Luvut tarjoavat työkalun tarkastella vastuullisen sijoittamisen aspektia rahastoissa. ESG-arvosanojen asteikko on 0 - 10, jossa 10 on paras mahdollinen.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mariia SomerlaAsiantuntija
Puh:+358 20 793 4292mariia.somerla@finanssiala.fiMarjo LapattoMediapäällikkö
Puh:+358 20 793 4274marjo.lapatto@finanssiala.fiTietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Muistutuskutsu: Talouden pyöreä pöytä: Ketä YEL-uudistuksessa kuunnellaan? 25.2.202624.2.2026 10:00:33 EET | Kutsu
Yrittäjäeläkejärjestelmää on tarve uudistaa. Järjestelmän menot ovat olleet lähes koko nykyjärjestelmän historian ajan suuremmat kuin tulot. Yrittäjien maksamat eläkemaksut eivät riitä maksussa olevien eläkkeiden kattamiseen. Yrittäjien eläkejärjestelmässä ei ole otettu käyttöön rahastointia samaan tapaan kuin työntekijöiden eläkejärjestelmässä, joten puuttuvan osuuden eläkemenoista maksaa valtio. Nykyisin eläkemaksut perustuvat työtuloon, eli arvioon yrittäjän työpanoksen rahallisesta arvosta. Työtulolla ei tarkoiteta yrityksen tuottamaa voittoa, verotettavaa tuloa tai yrittäjänä nostettua palkkaa. Työtulon pitäisi vastata vuosipalkkaa, joka samasta työstä pitäisi maksaa toiselle yhtä ammattitaitoiselle tekijälle. Missä uudistuksessa mennään? Maan hallitus asetti selvityshenkilön tekemään ehdotuksen järjestelmän kehittämisestä. Selvityksen teki Eläketurvakeskuksen entinen toimitusjohtaja Jukka Rantala, jonka esitys julkistettiin joulukuussa 2025. Hallituksella on parhaillaan valmistel
Lukiolaisten Talousguru 2026 huipentuu finaaliin tulevana torstaina 26.2. – suulliset väittelyt suorana Kauppalehden verkkosivuilla23.2.2026 07:53:02 EET | Tiedote
Lukiolaisten Talousguru-kilpailu 2026 huipentuu finaaliin torstaina 26.2.2026. Finaalin suullisia pariväittelyitä voi seurata suorana Kauppalehden verkkosivuilta klo 14.00 alkaen. Vuoden 2026 Talousguru hatutetaan suoran lähetyksen päätteeksi noin klo 15.45.
Talouden pyöreä pöytä: Ketä YEL-uudistuksessa kuunnellaan? 25.2.202620.2.2026 11:41:11 EET | Kutsu
Yrittäjäeläkejärjestelmää on tarve uudistaa. Järjestelmän menot ovat olleet lähes koko nykyjärjestelmän historian ajan suuremmat kuin tulot. Yrittäjien maksamat eläkemaksut eivät riitä maksussa olevien eläkkeiden kattamiseen. Yrittäjien eläkejärjestelmässä ei ole otettu käyttöön rahastointia samaan tapaan kuin työntekijöiden eläkejärjestelmässä, joten puuttuvan osuuden eläkemenoista maksaa valtio. Nykyisin eläkemaksut perustuvat työtuloon, eli arvioon yrittäjän työpanoksen rahallisesta arvosta. Työtulolla ei tarkoiteta yrityksen tuottamaa voittoa, verotettavaa tuloa tai yrittäjänä nostettua palkkaa. Työtulon pitäisi vastata vuosipalkkaa, joka samasta työstä pitäisi maksaa toiselle yhtä ammattitaitoiselle tekijälle. Missä uudistuksessa mennään? Maan hallitus asetti selvityshenkilön tekemään ehdotuksen järjestelmän kehittämisestä. Selvityksen teki Eläketurvakeskuksen entinen toimitusjohtaja Jukka Rantala, jonka esitys julkistettiin joulukuussa 2025. Hallituksella on parhaillaan valmistel
Geopoliittiset myrskyt ohjasivat sijoituksia Eurooppaan – Suomalaisiin rahastoihin tammikuussa yli miljardi euroa10.2.2026 07:00:00 EET | Tiedote
Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin tammikuussa yhteensä 1,1 miljardia euroa uusia pääomia. Samaan aikaan rahastopääomaa kasvatti myös myönteinen markkinakehitys. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo nousi yli 205 miljardiin euroon, kun se joulukuun 2025 lopussa oli 202 miljardia euroa.
Herääkö yksityinen kulutus viimein horroksestaan? Ennusteissa varovaisia merkkejä talouden elpymisestä9.2.2026 06:30:00 EET | Tiedote
Tuoreimmissa talousennusteissa Suomen talouskehityksen ennakoidaan vähitellen elpyvän, mutta kasvusta ei odoteta rivakkaa. Ensi vuodelle ennustetaan jonkin verran tätä vuotta nopeampaa kasvua. Kehitystä voivat häiritä maailmantalouden epävarmuudet, erityisesti Yhdysvaltojen arvaamaton kauppapolitiikka. Tammikuun aikana julkaistuista ennusteista korkeimman kasvuluvun antaa OP Pohjolan ennuste, jonka mukaan Suomen talous kasvaisi 1,5 prosenttia vuonna 2026. Matalinta kasvulukua ennustaa Säästöpankkiryhmä, jonka mukaan talous kasvaisi tänä vuonna 0,8 prosenttia. Yksityisen kulutuksen odotetaan vähitellen piristyvän korkojen laskun, palkkojen nousun ja kotitalouksien vahvistuneiden taseiden myötä. Tammikuussa ennusteensa Suomen tämän ja ensi vuoden talouskasvusta julkaisivat Suomen Hypoteekkiyhdistys (Hypo), Nordea, OP Pohjola, Säästöpankkiryhmä, Aktia ja Swedbank. Swedbankin ennuste on mukana nyt ensimmäistä kertaa. Finanssiala ry (FA) kokoaa sivuilleen listausta pankkien, viranomaisten j
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
