//KORJATTU OTSIKKO + INGRESSI//: Rahastoihin uusia varoja 751 miljoonaa euroa – sijoituksia kaikkiin rahastoluokkiin
Marraskuussa sijoitettiin kaikkiin rahastoluokkiin uutta pääomaa. Osakerahastoihin sijoitettiin nettomääräisesti yhteensä 270 miljoonaa euroa ja pitkän ja lyhyen koron rahastoihin 254 miljoonaa. Lisäksi yhdistelmärahastoihin sijoitettiin yhteensä 211 miljoonaa euroa ja vaihtoehtoisiin rahastoihin 15 miljoonaa euroa uutta pääomaa.
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät marraskuu 2020 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 30.11.2020 |
|
Osakerahastot |
270 |
861 |
48 761 |
|
Yhdistelmärahastot |
211 |
794 |
27 104 |
|
Pitkän koron rahastot |
146 |
-1 072 |
31 515 |
|
Lyhyen koron rahastot |
108 |
-732 |
14 404 |
|
Vaihtoehtoiset rahastot |
15 |
451 |
7 342 |
|
YHTEENSÄ |
751 |
302 |
129 126 |
Marraskuussa saatiin positiivisia uutisia koronarokotteiden kehityksen edistymisestä, mikä nosti keskeisiä osakeindeksejä. Hyvät uutiset vähentävät maailmantalouteen liittyvää epävarmuutta pidemmällä aikavälillä. Lyhyellä aikavälillä koronapandemian toinen aalto edelleen kurittaa monien maiden talouksia. Yhtenä poikkeuksena on Kiina, joka on välttänyt pandemian toisen aallon suurimmat vaikutukset.
Euroalueella palveluiden ostopäällikköindeksit jatkoivat laskuaan. Euroopassa toisesta pandemia-aallosta johtuvat varotoimenpiteet ovat olleet aiempaa lievempiä ja kohdennetumpia. Yhdysvalloissa tautiluvut edelleen nousevat, mutta talousennusteissa vähitellen siirrytään jo uuden presidentin aikakauteen.
Korkosijoittajalle marraskuu oli tuottoisa: korot laskivat rokoteuutisista johtuneen nousun jälkeen sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa. Yrityslainojen riskilisät jatkoivat edelleen laskuaan ja ovat jo lähellä kriisiä edeltänyttä tasoa. Euroopan keskuspankilta odotetaan vielä kuluvana vuonna lisää uusia elvytystoimia.
Vastuullisen sijoittamisen näkökulmasta tarkasteltuna Pohjoismaihin sijoittavilla osakerahastoilla on erinomaisia ESG-arvosanoja. Näistä rahastoista sijoittaja on saanut myös parhaimmat 26 prosentin tuotot viimeisten 12 kuukauden aikana.
”Positiiviset uutiset rokotteiden kehityksen onnistumisista luovat uskoa tulevaisuuteen. Odotuksena on, että rokotusten jälkeen pystytään taloudessa palaamaan asteittain normaalimpaan tilaan. Minkälainen tilanne uusi normaali markkinoilla on, jää nähtäväksi. Sijoittaja joutuu loppuvuonna tasapainoilemaan koronakriisistä johtuvan epävarmuuden ja toisaalta pidemmän aikavälin mahdollisuuksien välillä”, summaa asiantuntija Mariia Somerla Finanssiala ry:stä.
Osakerahastoissa eniten varoja sijoitettiin globaalisti ja kehittyville markkinoille sijoittaviin rahastoihin, yhteensä 279 miljoonaa euroa. Pääomia lunastettiin Eurooppaan, Pohjois-Amerikkaan ja Tyynenmeren alueelle sijoittavista rahastoista, yhteensä 61 miljoonaa euroa. Pohjoismaihin sijoittava rahastoluokka menestyi parhaiten Sharpen mittarilla (Sharpe 12 kk 0,9). Mitä suurempi Sharpen luku on, sitä paremmin rahasto on tuottanut suhteessa riskiinsä.
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät marraskuu 2020 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 30.11.2020 |
Tuotto |
|
Suomi |
12 |
-238 |
5 952 |
19 % |
|
Pohjoismaat |
34 |
236 |
6 502 |
26 % |
|
Eurooppa |
-15 |
-129 |
6 280 |
1 % |
|
Pohjois-Amerikka |
-23 |
306 |
6 061 |
7 % |
|
Japani |
4 |
-19 |
756 |
11 % |
|
Tyynenmeren alue |
-23 |
6 |
709 |
13 % |
|
Kehittyvät markkinat |
106 |
158 |
5 764 |
1 % |
|
Maailma |
173 |
594 |
15 237 |
9 % |
|
Toimialarahastot |
1 |
-53 |
1 500 |
1 % |
|
YHTEENSÄ |
270 |
861 |
48 761 |
|
Pitkän koron rahastoissa uusia varoja sijoitettiin pääasiassa euroalueen valtioriskiin ja globaalisti luokiteltuihin yrityslainoihin sijoittaviin rahastoihin, yhteensä 183 miljoonaa euroa. Pääomia lunastettiin erityisesti globaalisti korkeariskisiin yrityslainoihin ja kehittyville markkinoille sijoittavista rahastoista, yhteensä 61 miljoonaa euroa. Parhaaseen vuosituottoon ylsivät globaalisti korkeariskisiin yrityslainoihin sijoittavat rahastot 3,4 prosentin keskimääräisellä tuotolla. Euroalueen valtioriskiin sijoittava rahastoluokka menestyi parhaiten Sharpen mittarilla (Sharpe 12 kk 0,65).
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät marraskuu 2020 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 30.11.2020 |
Tuotto |
|
Valtioriski EUR |
115 |
-175 |
5 680 |
2,9 % |
|
Luokitellut yrityslainat EUR |
12 |
-836 |
9 574 |
1,7 % |
|
Korkeariskiset yrityslainat EUR |
14 |
118 |
3 639 |
0,4 % |
|
Valtioriski maailma |
-2 |
-11 |
122 |
0,1 % |
|
Luokitellut yrityslainat maailma |
68 |
177 |
7 328 |
2,0 % |
|
Korkeariskiset yrityslainat maailma |
-44 |
-40 |
1 557 |
3,4 % |
|
Kehittyvät markkinat |
-17 |
-305 |
3 615 |
0,1 % |
|
YHTEENSÄ |
146 |
-1 072 |
31 515 |
|
Rahastoraportti, marraskuu 2020
Markkinakatsaus, marraskuu 2020
Tilastokeskuksen vuoden 2016 varallisuustutkimuksen mukaan 31 prosentilla, eli noin 840 000 suomalaisella kotitaloudella, oli rahastosijoituksia. Sijoitusrahastovarallisuuden mediaani on 5 000 euroa. Suomeen on rekisteröity 24 rahastoyhtiötä. Kotimaisten sijoitusrahastojen lukumäärä oli yhteensä noin 500 kpl.
ESG-arvosana mittaa rahaston omistusten kykyä hallita ympäristöön, sosiaalisiin tekijöihin ja hyvään hallintotapaan liittyviä keski- ja pitkän aikavälin riskejä ja mahdollisuuksia. Rahastojen ESG-tekijöistä ei ole vielä yhtenäistä sääntelyä tai ohjeistusta. Siksi eri palveluntuottajien tarjoamat luvut voivat jonkin verran vaihdella rahastoittain, kohdeyhtiöittäin ja markkinoittain.
Suomen Sijoitustutkimus Oy:n FA:lle tuottama Rahastoraportti sisältää MSCI Inc:n analyysiin perustuvat rahastokohtaiset ESG-arvosanat ja ESG-kattavuuden. Ne kuvaavat sitä, miten rahaston sijoitukset huomioivat sosiaalisia, ympäristöllisiä sekä hallinnollisia tekijöitä. Luvut tarjoavat työkalun tarkastella vastuullisen sijoittamisen aspektia rahastoissa. ESG-arvosanojen asteikko on 0 - 10, jossa 10 on paras mahdollinen.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mariia SomerlaAsiantuntija
Puh:+358 20 793 4292mariia.somerla@finanssiala.fiMarjo LapattoMediapäällikkö
Puh:+358 20 793 4274marjo.lapatto@finanssiala.fiTietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Epämääräisiä sanamuotoja ja puutteellista tietosuojaa – perustuslakivaliokunta vaatii laajaa jatkovalmistelua esitykselle Verohallinnon tiedonsaantioikeuksien laajennukseksi20.11.2025 15:16:55 EET | Tiedote
Perustuslakivaliokunta kritisoi kovin sanakääntein Verohallinnon tiedonsaantioikeuksia laajentavaa hallituksen esitystä vertailutietotarkastuksista. Valiokunnan mukaan muun muassa henkilötietojen suojaaminen on esityksessä hyvin puutteellista. Perustuslakivaliokunta nostaa esiin myös liian väljän tulkinnan sallivat sanamuodot sekä puutteet kansalaisten oikeuksissa tarkistaa itseensä kohdistunut tietopyyntö. Finanssiala ry on kritisoinut esitystä sekä perustuslain takaaman yksityisyyden suojan että tietosuojan vastaisena. Tietosuojavaltuutettu on arvioinut, että esityksen mahdollistama data saattaisi helposti sisältää suuria määriä arkaluonteisiakin henkilötietoja myös niistä kansalaisista, joiden ei epäillä syyllistyneen väärinkäytöksiin.
FA:n Mella ehdottaa, että Finanssivalvonta huolehtisi vakauden lisäksi kasvusta19.11.2025 11:36:07 EET | Tiedote
Finanssiala ry:n (FA) puheenjohtaja Sara Mella haluaa, että kilpailukyky- ja kasvutavoitteet sisällytetään Finanssivalvonnan (Fiva) ja EU-valvojien mandaattiin. Myös valvojien tulisi toiminnassaan huomioida kotimaisen ja eurooppalaisen talouskasvun ja kilpailukyvyn edellytykset. Kilpailukyvyn huomioiminen ei tarkoita sääntelyn keventämistä, vaan sen varmistamista, että sääntely edistää kasvua ja investointeja yhtä johdonmukaisesti kuin se turvaa vakautta ja kuluttajansuojaa. Finanssivalvonta pystyisi vaikuttamaan Suomen kilpailukykyyn esimerkiksi liiallisten ja kuormittavien velvoitteiden välttämisellä ja makrovakausvälineiden käytöllä.
Kutsu: Talouden pyöreä pöytä - Suomi ikääntyy, väki vähenee - Kuka maksaa ja miten 2.12.202517.11.2025 09:09:15 EET | Tiedote
Suomalaisten elinikä pitenee, väestö ikääntyy ja hoivan tarve kasvaa. Samaan aikaan valtio velkaantuu yhä nopeammin. Miten turvaamme laadukkaan ja inhimillisen vanhuuden, kun julkinen talous on tiukemmalla?
Verottaja ei ehkä halua kansalaisten makuuhuoneisiin, mutta lakiehdotus mahdollistaisi senkin17.11.2025 07:00:00 EET | Tiedote
Hallituksen esitys vertailutietotarkastuksista on puutteellinen. Vaikka esitystä ei olisikaan tarkoitettu laajentamaan Verohallinnon tiedonsaantioikeuksia, esitys on niin epämääräisesti muotoiltu, että se mahdollistaa sekä perusoikeuksia että tietosuojasääntelyä rikkovat tietopyynnöt. Näin kirjoittaa Finanssiala ry:n juristi Tuulia Karvinen kolumnissaan.
FA penää digijäteiltä vastuuta: Huijauksia ei saada kuriin, jos somealustat tienaavat miljardeja petosmainoksista – Fiva samoilla linjoilla15.11.2025 06:00:00 EET | Tiedote
Pankit torjuvat digihuijauksia parhaansa mukaan, mutta kaikki toimijat, erityisesti digialustat, tarvitaan mukaan. Sosiaalisen median alustat, hakukoneet ja Internetin kauppapaikat ovat keskeisiä väyliä huijausten toteuttamisessa – uutistoimisto Reutersin mukaan esimerkiksi Meta sai huijausmainoksista jopa 16 miljardin dollarin tulot vuonna 2024. Myös Finanssivalvonta ehdottaa EU-komissiolle lähettämässään kirjeessä, että sosiaalisen median alustat ja hakukoneet velvoitetaan estämään huijaussivustoille johtavien mainosten ja linkkien levittäminen palveluissaan. Vuonna 2024 suomalaisilta huijattiin yli 107 miljoonan euron edestä rahaa. Pankit onnistuivat pysäyttämään ja palauttamaan 44 miljoonaa euroa. Palautettujen varojen määrä kasvoi edellisvuodesta 35 prosentilla. Verkkorikolliset veivät silti lähes 63 miljoonaa euroa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme