Suomen ympäristökeskus

Korjattu tiedote: Sinilevätilanne rauhallinen sekä Itämerellä että järvillä

Jaa
Alkukesälle tyypillisesti sinilevätilanne on pysynyt rauhallisena merialueilla ja sisävesillä. Joitain sinilevähavaintoja on tehty järvillä, ja tälläkin hetkellä sinilevää esiintyy kahdella Etelä-Suomen havaintopaikalla. Vesistöissä ja merellä voi myös edelleen näkyä kellertävää siitepölyä, joka voi muistuttaa sinileväkukintaa. Huom! Tiedotteen linkki "Kartta leväseurannan havainnoista viikolla 23" korjattu viemään vuoden 2023 havaintoihin.
Havupuiden siitepölyn massaesiintymän voi sekoittaa sinileväkukintaan. © Kristiina Vuorio
Havupuiden siitepölyn massaesiintymän voi sekoittaa sinileväkukintaan. © Kristiina Vuorio

Tälläkin hetkellä vaihteleva, tuulinen sää ja viileä veden lämpötila pitävät sinilevät kurissa. Tilanne on ajankohdalle tyypillinen. Alkukesällä runsaita sinileväkukintoja esiintyy vain harvoin. Toukokuun lyhyt lämmin jakso lämmitti vesiä, ja vähäisiä sinileväkukintoja esiintyi silloin paikoitellen järvillä. Tällä hetkellä hieman sinilevää esiintyy kahdella valtakunnallisen sinileväseurannan järvihavaintopaikalla Etelä-Suomessa. Itämerellä sinileväkukintoja ei ole havaittu satelliittikuvilta.

Alkukesällä voi esiintyä runsaasti havupuiden siitepölyä, joka värjää vettä kellertäväksi. Siitepölyn massaesiintymän voi sekoittaa sinileväkukintaan. Vaikka sinileväkukinta värjää veden useimmiten vihertäväksi tai sinertävän vihreäksi, myös kellertäviä sinileväkukintoja esiintyy. Joillakin merialueilla siitepölyä on näkynyt tänä keväänä myös satelliittikuvilta.

Sinileväkukintoja esiintyy vesissä, joissa on riittävästi niiden tarvitsemaa fosforiravinnetta. Sinilevien pintakukintoja esiintyy eniten tyynellä säällä. Tuuli sekoittaa pintakukintoja päällysveteen, jolloin sinileväkukinnan havaitseminen voi olla vaikeaa. Voimakas tai pitkäkestoinen samasta suunnasta puhaltava tuuli voi kuljettaa sinilevää tuulen suunnassa rannoille ja lahtien poukamiin. Koska lämmin vesi kiihdyttää sinilevien kasvua, sinileväkukintoja esiintyy eniten parhaimpaan kesäloma-aikaan heinä-elokuussa sekä järvillä että Itämerellä. 

Havainnot kartalla

Syke seuraa sinilevien esiintymistä osana ympäristön tilan seurantaa

Valtakunnallinen sinileväseuranta toteutetaan osana ympäristön tilan seurantaa yhteistyössä Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten (ELY-keskukset), kuntien ympäristö- ja terveysviranomaisten sekä Suomen ympäristökeskuksen (Syke) kesken. Myös Suomen rotarit on aktiivisesti mukana valtakunnallisessa sinileväseurannassa.

Sinileväseuranta perustuu pintaveteen nousseiden sinileväesiintymien havainnointiin, ja sen tarkoitus on antaa yleiskuva sinilevätilanteesta eri vesistöissä. Seurantaan kuuluu yli 400 vakiohavaintopaikkaa eri puolilla maata sisävesillä ja rannikolla sekä saaristossa.

Avomerialueiden sinilevätilanteesta saadaan tietoa pääasiassa satelliittihavainnoista, mutta myös Rajavartiolaitokselta, merentutkimusalus Arandalta, Utön ilmakehän- ja merentutkimusaseman automaattisesta kuvantamislaitteesta sekä risteily- ja kauppalaivoilta (MS Finnmaid ja MS Silja Serenade), joihin on asennettu Alg@line-mittauslaitteisto. Avomerialueiden osalta sinilevälauttojen ajelehtimisennusteita laaditaan yhteistyössä Ilmatieteen laitoksen meripalveluiden kanssa.

Syke tiedottaa yleisestä valtakunnallisesta sinilevätilanteesta viikoittain joka torstai kesäkuun alusta elokuun loppuun saakka. Valtakunnalliseen sinileväseurantaan liittyvä viikoittainen levätiedotus aloitettiin vuonna 1998.

Terveyshaittoja voi tulla useista sinilevien tuottamista yhdisteistä

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan sinileväesiintymät voivat aiheuttaa terveyshaittaa. Sinilevät tuottavat useita erilaisia yhdisteitä, jotka voivat aiheuttaa oireita. Osa sinilevistä voi tuottaa maksa- tai hermomyrkkyjä, mutta suuri osa uimareille aiheutuneista oireista saattaa johtua myös muista yhdisteistä.

Etenkin pienet lapset ja lemmikkieläimet tulee pitää poissa sinileväisestä vedestä. Sinileväistä vettä ei saa käyttää löyly-, pesu- tai kasteluvetenä. Myrkytysepäilyissä tulee hakeutua lääkäriin tai lemmikkieläin tulee viedä eläinlääkäriin. Myrkytystietokeskus antaa tarvittaessa lisäohjeita.

Uimarantojen sinilevätilannetta seuraavat kuntien terveydensuojeluviranomaiset.

Tietoa sinilevien aiheuttamista terveyshaitoista:

Ilmoita sinilevähavaintosi Järvi-meriwikiin

Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämässä Järvi-meriwikissä voit perustaa oman havaintopaikan ja tallentaa sille sinilevähavaintoja tai tehdä yksittäisiä havaintoja vesistöillä liikkuessa. Havainnot voi toimittaa älypuhelimissakin toimivan Havaintolähetti-sovelluksen avulla. Ilmoitetut havainnot näkyvät valtakunnallisella sinilevähavaintokartalla ja tukevat valtakunnallista sinilevätilanteen arviointia. Myös havainnot siitä, että sinilevää ei ole, ovat tärkeitä.

Järvi-meriwiki on verkkopalvelu, jota tuotetaan viranomaisten ja kansalaisten yhteistyöllä. Palvelusta löytyvät perustiedot kaikista yli hehtaarin kokoisista järvistämme ja Itämeren eri alueet. Käyttäjät voivat jakaa palvelussa muun muassa valokuvia ja muita havaintoja.

Uimarantojen sinilevätilannetta seuraavat kunnat ja kaupungit, joten runsaasta sinileväesiintymästä uimarannalla kannattaa ilmoittaa kyseisen kunnan terveydensuojeluviranomaisille.

Sinilevähavainnot myös Itämeri.fi- ja Vesi.fi-palveluissa

Itämeri.fi- ja Vesi.fi-palveluissa esitettävät sinileväkartat yhdistävät samaan näkymään Järvi-meriwikiin ilmoitetut sinilevähavainnot, Helsingin kaupungin uimarantojen sinilevähavainnot ja SYKEn satelliittitulkintoihin perustuvat sinilevähavainnot viimeisten kolmen päivän ajalta.

Näin tunnistat sinilevän

Vähäinen määrä sinilevää näyttää vedessä vihreiltä tai kellertäviltä hiukkasilta. Rannalle voi ajautua kapeita leväraitoja. Runsas määrä sinilevää muodostaa tyynellä ilmalla veteen vihertäviä tai kellertäviä levälauttoja ja sitä kasautuu rantaveteen. Keväällä vedessä saattaa esiintyä myös kellertävää havupuiden siitepölyä. Sinilevästä poiketen siitepölyä esiintyy veden pinnan lisäksi myös esimerkiksi laiturin tai pihakalusteiden päällä.

Sinilevämassa hajoaa tikulla kokeiltaessa hippusina veteen. Jos levä jää roikkumaan keppiin, kyseessä on jokin muu kuin sinilevä. Vesiastiassa sinilevät nousevat pintaan vihertävinä hippusina noin tunnin kuluessa.

Sinileväkukintojen kesän  2023 riskiarvio:

Satelliittihavaintoja:

Lisätietoja:
(Puhelimitse klo 13–15)

Sisävedet, puh. 050 5734 347, yritysnumero 0295 251 326

Itämeren tila, puh. 050 5693297, yritysnumero 0295 251 314

Satelliittihavainnot, puh. 050 4707 576, yritysnumero 0295 251 329, s-posti: EOtuki@syke.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Viestintä:


Viestintäharjoittelija Tytti Juusti, Suomen ympäristökeskus, puh. 0295 252 323, etunimi.sukunimi@syke.fi


Viestintäasiantuntija Eija Järvinen, Suomen ympäristökeskus, puh. 0295 251 242, etunimi.sukunimi@syke.fi

Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa

Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.

Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.

Puh:029 525 1072syke_ajankohtaiset@syke.fi

Kuvat

Havupuiden siitepölyn massaesiintymän voi sekoittaa sinileväkukintaan. © Kristiina Vuorio
Havupuiden siitepölyn massaesiintymän voi sekoittaa sinileväkukintaan. © Kristiina Vuorio
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Suomen ympäristökeskus
Suomen ympäristökeskus
Latokartanonkaari 11
00790 HELSINKI

0295 251 000https://www.syke.fi/fi-FI

On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (SYKE) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. SYKE on tutkimuslaitos, jossa työskentelee 650 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus

Defense: Spatial conservation prioritization for the improvement of the national protected-area network16.9.2024 14:42:56 EEST | Press release

The thesis concerns identifying the most important areas from the biodiversity perspective in Finland. The studies include forest, mires, and the Natura 2000 network. Also, areas with the least value for biodiversity were recognized, which enables targeting actions that harm nature there. According to the results, there are significant differences between areas in terms of the biodiversity being supported. When the most important areas for biodiversity are known, conservation measures can be executed in a cost-effective manner. M. Sc. Ninni Mikkonen, who works at Syke, will defend the doctoral dissertation in the University of Helsinki, on 20 September 2024.

Väitös: Luonnonsuojelun tehokkuutta Suomessa voidaan parantaa kohdentamalla suojelu suojeluarvoiltaan arvokkaimmille alueille/ Spatial conservation prioritization for the improvement of the national protected area network16.9.2024 09:18:59 EEST | Tiedote

Väitöstyössä tunnistettiin luontoarvoiltaan arvokkaimmat alueet Suomessa. Tutkimus kattoi metsät ja suot sekä Natura 2000 -verkoston. Vastaavasti tunnistettiin alueita, joille voitaisiin ohjata luontoa heikentävää toimintaa ilman että luotoarvot juurikaan kärsisivät. Tutkimuksen mukaan eri alueiden luontoarvoissa on valtavat erot. Kun arvokkaat alueet tiedetään, suojelua voidaan toteuttaa kustannustehokkaasti. Syken tutkija Ninni Mikkonen väittelee Helsingin yliopistossa perjantaina 20. syyskuuta.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye