Korjaus tiedotteeseemme 2.6.2021 kello 9:36
Koronavuosi lisäsi kotitalouksien säästämisintoa – julkaisimme katsauksen pankkien vuoteen 2020
Pankit ovat selvinneet koronavuodesta vähäisin vaurioin, ilmenee tuoreesta Pankkivuosi 2020 -raportista. Koronakriisi vähensi kotitalouksien kulutusta etenkin alkuvuonna 2020 – kääntöpuolena säästäminen lisääntyi. Kotitalouksien yhteenlaskettu säästö nousi 6,9 miljardiin euroon. Edellisvuonna säästöä kertyi miljardin verran. Säästämisaste nousi 5,7 prosenttiin.
Koronakriisi vähensi kotitalouksien kulutusta etenkin alkuvuonna 2020 – kääntöpuolena säästäminen lisääntyi. Kotitalouksien yhteenlaskettu säästö nousi 6,9 miljardiin euroon. Edellisvuonna säästöä kertyi miljardin verran. Säästämisaste nousi 5,7 prosenttiin.
”Säästämisaste oli viime vuonna korkeimmillaan sitten 1990-luvun. Kuluttajat jättivät asusteiden ja palveluiden ostot vähemmälle eivätkä voineet matkustaa ulkomaille, varoja jäi siis säästöön ja sijoittamiseen”, toteaa Finanssiala ry:n asiantuntija Mariia Somerla.
Pankit ovat selvinneet koronavuodesta vähäisin vaurioin, ilmenee tuoreesta Pankkivuosi 2020 -raportista. Pankkisektorin kokonaisvakavaraisuus oli vuoden 2020 lopussa 21,2 prosenttia eli lähes sama kuin vuotta aiemmin. Ydinvakavaraisuus koheni, samoin liikevoitto kasvoi 0,9 miljardilla eurolla.
”Pankkien tulokset pysyivät Suomessa koronakriisistä huolimatta vakaina. Pankit ovat myös varautuneet mahdollisiin tuleviin luottotappioihin varauksia tekemällä.”
Suomalaispankit vastasivat koronapandemian alkuvuonna aiheuttamaan talouskriisiin nopeasti myöntämällä lainanhoitohelpotuksia kotitalous- ja yritysasiakkailleen. Kotitaloudet ja yritykset hakivat vuoden aikana yli 300 000 lainojen lyhennysvapaata. Lähes kaikki käsitellyt hakemukset hyväksyttiin.
”Joustojen antamisen edellytyksenä oli, että asiakkaalla ei ole ollut ongelmia velanhoidon kanssa ennen kriisin puhkeamista ja pankki arvioi lainanhoitokyvyn riittäväksi myös kriisin jälkeen”, Somerla huomauttaa.
Suomalaisilla kotitalouksilla oli lainamuotoista velkaa vuoden 2020 lopussa yhteensä 163 miljardia euroa, joka oli 6 miljardia enemmän kuin vuotta aiemmin. Valtaosa lainoista oli asuntolainoja, yhteensä 103 mrd. euroa.
”Kun asuntolainakannasta vähennetään sijoitusasuntolainat ja suhteutetaan se asuntovelkaisten tuloihin, niin suhdeluku on laskenut vuoden 2016 jälkeen. Tämä kannattaa huomioida, jos asuntoluototuksen sääntelyyn harkitaan tiukennuksia”, Somerla huomauttaa.
Koronavuodella oli myös vaikutuksensa pankkien sääntely-ympäristöön. Finanssivalvonta kevensi makrovakauspolitiikkaa ja eräitä pankkien raportointivaatimuksia helpotettiin. Samaan aikaan luotiin myös uusia raportointivaatimuksia, jotka työllistivät pankkeja merkittävästi.
Yksi vuoden merkittävimmistä kotimaisista pankkisääntelyhankkeista oli EU:n niin sanottu pankkipaketti, joka vietiin osaksi kansallista lainsäädäntöä. Työ venyi vuoden 2021 alkupuolelle asti. Paketilla pantiin täytäntöön EU:n luottolaitosdirektiiviin sekä elvytys- ja kriisinratkaisudirektiiviin tehdyt muutokset.
Pankkivuosi 2020 – keskeisimmät luvut
- Pankkisektorin kokonaisvakavaraisuus oli vuoden 2020 lopussa 21,2 prosenttia. Se laski 0,1 prosenttiyksikköä edellisvuodesta. Ydinvakavaraisuus oli 18,1 % vahvistuen 0,5 %-yksikköä.
- Suomalaispankkien liikevoitto kasvoi 0,9 miljardia ja oli 4,3 miljardia.
- Korkotuottojen ja -kulujen erotuksesta muodostuva korkokate kasvoi 4 prosenttia ja oli 6,7 miljardia. Korkokate on pankkisektorin merkittävin tuottoerä.
- Suomalaispankkien järjestämättömien saamisten osuus oli kotitaloussektorilla 1,6 prosenttia. Kasvua edellisvuodesta oli 0,3 prosenttiyksikköä.
- Kotitalouksien säästö nousi 6,9 miljardiin euroon. Edellisvuonna säästöä kertyi noin miljardi
- Kotitalouksien rahoitusvarat kohosivat vuoden 2020 lopussa 354 miljardiin euroon, joka on 23 miljardia enemmän kuin vuoden 2019 lopussa.
- Suomalaisten kotitalouksien lainamuotoiset velat olivat vuoden 2020 lopussa yhteensä 163 mrd. euroa, joka on 6 mrd. euroa enemmän kuin vuotta aiemmin.
- Suomessa toimi vuoden lopussa yhteensä 228 luottolaitosta. Luottolaitoksia oli 18 vähemmän kuin vuoden 2019 lopussa.
- Suomessa toimivissa pankeissa työskenteli vuoden 2020 lopussa yhteensä 20 317 ihmistä.
- Suomessa oli vuonna 2020 yhteensä 769 pankkikonttoria, joka oli 21 vähemmän kuin edellisvuonna.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mariia SomerlaAsiantuntija
Puh:+358 20 793 4292mariia.somerla@finanssiala.fiJohannes PalmgrenMonimediatoimittaja
Puh:+358 20 793 4229johannes.palmgren@finanssiala.fiTietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Myytinmurtamisen paikka: Pankkilainaa saa – yritysrahoituksen suurimmat ongelmat ovat heikko taloustilanne ja kasvurahoituksen kapeikot29.10.2025 09:59:21 EET | Tiedote
Suomessa pienet ja keskisuuret yritykset saavat lainaa helpommin kuin julkinen keskustelu usein antaa ymmärtää. Vain seitsemän prosenttia pk-yrityksistä kokee kyselytutkimuksen mukaan rahoituksen puutteen suurimmaksi kasvun esteeksi, kun taas 42 prosenttia piti yleistä taloustilannetta suurimpana jarruna. Myönteisen lainapäätöksen saadakseen yrityksen tulee olla maksukykyinen ja vakuuksien riittäviä. Pitkäaikainen taantuma on heikentänyt monien yritysten tilannetta. Pankkirahoituksen rinnalle tarvitaan lisää riskiä kantavia rahoitusmuotoja, jotta pk-yritysten kasvun kapeikot saadaan korjattua ja rahoituslähteitä monipuolistettua. Tämä koskee etenkin kasvuloikkaa tekeviä yrityksiä.
Kansalaisen terveystiedot eivät kuulu valtiolle – Yksityisyyden suojaa ja tietosuojaa rikkovaa esitystä Verohallinnon tiedonsaantioikeuksista ei pidä edistää11.10.2025 06:30:00 EEST | Tiedote
Hallitus esittää merkittävää laajennusta Verohallinnon tiedonsaantioikeuksiin. Esitys on räikeässä ristiriidassa sekä tietosuoja-asetuksen että perustuslain turvaaman yksityisyyden suojan kanssa. Massaluonteiset, yksilöimättömät tietopyynnöt tilitapahtumista saattavat helposti paljastaa yksityisiä tietoja. Esitys saattaisi asettaa pankit tilanteeseen, jossa niiden tulisi valita rikkoako tietosuojasääntelyä vai verolainsäädäntöä. Ristiriitainen ja puutteellinen esitys on syytä perua.
Sijoittajien katse on jo vuodessa 2026 ja valoisammissa näkymissä – Rahastoihin syyskuussa 591 miljoonaa euroa uusia pääomia9.10.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin syyskuussa yhteensä 591 miljoonaa euroa uusia pääomia. Rahastopääoma kasvoi myös myönteisen markkinakehityksen ansiosta. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo oli kuukauden lopussa 194 miljardia euroa.
Euroopan laajuinen muutos verkkopankkimaksamisessa – tämä kaikki muuttuu tällä viikolla7.10.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
9.10.2025. alkaen pankit tarkistavat, että verkkopankkimaksuissa maksunsaajan nimi ja tilinumero vastaavat toisiaan. Verkkopankki ilmoittaa, jos tiedot eivät täsmää tai ne melkein täsmäävät. Verkkopankin vastaisuudessa antamista huomautuksista ei tule huolestua. Maksunsaajan tarkistamisen tavoitteena on parantaa maksamisen turvallisuutta ja ehkäistä petoksia sekä väärille tileille tehtyjä maksuja. Huomautuksissa ei ole kyse huijauksista. Laskuttajien tulee varmistaa, että maksajat tietävät yrityksen virallisen nimen, jotta maksutiedot täsmäävät pankin rekisterissä. Muutos perustuu 9.10. voimaan tulevaan EU:n pikamaksuasetukseen, jonka tavoitteena on nopeuttaa maksamista koko euroalueella. Jatkossa euroalueella pankkiasiakkaalla on oltava mahdollisuus lähettää rahaa pikasiirtona kymmenessä sekunnissa tililtä toiselle ajankohdasta riippumatta.
”Yrittäjän hankkeille löytyy rahoitusta, kunhan liiketoiminnan perusta on kestävä” – Suomen pk-yritysten lainansaanti on tutkimusten mukaan hyvällä tasolla3.10.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Rahoituksen saatavuus ei ole suurimpien ongelmien joukossa, kun pieniltä ja keskisuurilta yrityksiltä on kysytty kasvun esteistä. Yleinen taloustilanne koetaan tämän hetken suurimmaksi haasteeksi yrityksen kasvun ja kehittämisen kannalta. Yritysrahoituksen haasteet ovat Suomessa yleisesti ottaen suhteellisen vähäisiä, myös Euroopan mittakaavassa tarkasteltuna. Erilaisia rahoituksen pullonkauloja on kuitenkin olemassa, ja ne koskevat muun muassa pieniä ja nuoria yrityksiä sekä kasvuhakuisia yrityksiä, jotka yrittävät skaalata toimintaansa teolliseen mittakaavaan. Pankin tehtävä on arvioida lainahakemukset huolellisesti ja varmistaa ennen lainan myöntämistä, että yrityksen kannattavuus, kassavirta ja vakavaraisuus ovat riittävällä tasolla. Näin varmistetaan sekä yrityksen että pankin näkökulmasta vastuullinen luotonanto.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme