Korjaus tiedotteeseemme 2.6.2021 kello 9:36

Koronavuosi lisäsi kotitalouksien säästämisintoa – julkaisimme katsauksen pankkien vuoteen 2020

Pankit ovat selvinneet koronavuodesta vähäisin vaurioin, ilmenee tuoreesta Pankkivuosi 2020 -raportista. Koronakriisi vähensi kotitalouksien kulutusta etenkin alkuvuonna 2020 – kääntöpuolena säästäminen lisääntyi. Kotitalouksien yhteenlaskettu säästö nousi 6,9 miljardiin euroon. Edellisvuonna säästöä kertyi miljardin verran. Säästämisaste nousi 5,7 prosenttiin.

Koronakriisi vähensi kotitalouksien kulutusta etenkin alkuvuonna 2020 – kääntöpuolena säästäminen lisääntyi. Kotitalouksien yhteenlaskettu säästö nousi 6,9 miljardiin euroon. Edellisvuonna säästöä kertyi miljardin verran. Säästämisaste nousi 5,7 prosenttiin.

”Säästämisaste oli viime vuonna korkeimmillaan sitten 1990-luvun. Kuluttajat jättivät asusteiden ja palveluiden ostot vähemmälle eivätkä voineet matkustaa ulkomaille, varoja jäi siis säästöön ja sijoittamiseen”, toteaa Finanssiala ry:n asiantuntija Mariia Somerla.

Pankit ovat selvinneet koronavuodesta vähäisin vaurioin, ilmenee tuoreesta Pankkivuosi 2020 -raportista. Pankkisektorin kokonaisvakavaraisuus oli vuoden 2020 lopussa 21,2 prosenttia eli lähes sama kuin vuotta aiemmin. Ydinvakavaraisuus koheni, samoin liikevoitto kasvoi 0,9 miljardilla eurolla.

”Pankkien tulokset pysyivät Suomessa koronakriisistä huolimatta vakaina. Pankit ovat myös varautuneet mahdollisiin tuleviin luottotappioihin varauksia tekemällä.”

Suomalaispankit vastasivat koronapandemian alkuvuonna aiheuttamaan talouskriisiin nopeasti myöntämällä lainanhoitohelpotuksia kotitalous- ja yritysasiakkailleen. Kotitaloudet ja yritykset hakivat vuoden aikana yli 300 000 lainojen lyhennysvapaata. Lähes kaikki käsitellyt hakemukset hyväksyttiin.

”Joustojen antamisen edellytyksenä oli, että asiakkaalla ei ole ollut ongelmia velanhoidon kanssa ennen kriisin puhkeamista ja pankki arvioi lainanhoitokyvyn riittäväksi myös kriisin jälkeen”, Somerla huomauttaa.

Suomalaisilla kotitalouksilla oli lainamuotoista velkaa vuoden 2020 lopussa yhteensä 163 miljardia euroa, joka oli 6 miljardia enemmän kuin vuotta aiemmin. Valtaosa lainoista oli asuntolainoja, yhteensä 103 mrd. euroa.

”Kun asuntolainakannasta vähennetään sijoitusasuntolainat ja suhteutetaan se asuntovelkaisten tuloihin, niin suhdeluku on laskenut vuoden 2016 jälkeen. Tämä kannattaa huomioida, jos asuntoluototuksen sääntelyyn harkitaan tiukennuksia”, Somerla huomauttaa.

Koronavuodella oli myös vaikutuksensa pankkien sääntely-ympäristöön. Finanssivalvonta kevensi makrovakauspolitiikkaa ja eräitä pankkien raportointivaatimuksia helpotettiin. Samaan aikaan luotiin myös uusia raportointivaatimuksia, jotka työllistivät pankkeja merkittävästi.

Yksi vuoden merkittävimmistä kotimaisista pankkisääntelyhankkeista oli EU:n niin sanottu pankkipaketti, joka vietiin osaksi kansallista lainsäädäntöä. Työ venyi vuoden 2021 alkupuolelle asti. Paketilla pantiin täytäntöön EU:n luottolaitosdirektiiviin sekä elvytys- ja kriisinratkaisudirektiiviin tehdyt muutokset.

Pankkivuosi 2020 – keskeisimmät luvut

• Pankkisektorin kokonaisvakavaraisuus oli vuoden 2020 lopussa 21,2 prosenttia. Se laski 0,1 prosenttiyksikköä edellisvuodesta. Ydinvakavaraisuus oli 18,1 % vahvistuen 0,5 %-yksikköä.
• Suomalaispankkien liikevoitto kasvoi 0,9 miljardia ja oli 4,3 miljardia.
• Korkotuottojen ja -kulujen erotuksesta muodostuva korkokate kasvoi 4 prosenttia ja oli 6,7 miljardia. Korkokate on pankkisektorin merkittävin tuottoerä.
• Suomalaispankkien järjestämättömien saamisten osuus oli kotitaloussektorilla 1,6 prosenttia. Kasvua edellisvuodesta oli 0,3 prosenttiyksikköä.
• Kotitalouksien säästö nousi 6,9 miljardiin euroon. Edellisvuonna säästöä kertyi noin miljardi
• Kotitalouksien rahoitusvarat kohosivat vuoden 2020 lopussa 354 miljardiin euroon, joka on 23 miljardia enemmän kuin vuoden 2019 lopussa.
• Suomalaisten kotitalouksien lainamuotoiset velat olivat vuoden 2020 lopussa yhteensä 163 mrd. euroa, joka on 6 mrd. euroa enemmän kuin vuotta aiemmin.
• Suomessa toimi vuoden lopussa yhteensä 228 luottolaitosta. Luottolaitoksia oli 18 vähemmän kuin vuoden 2019 lopussa.
• Suomessa toimivissa pankeissa työskenteli vuoden 2020 lopussa yhteensä 20 317 ihmistä.
• Suomessa oli vuonna 2020 yhteensä 769 pankkikonttoria, joka oli 21 vähemmän kuin edellisvuonna.