Korjaus tiedotteeseemme 2.6.2021 kello 9:36
2.6.2021 17:45:12 EEST | Finanssiala ry | Tiedote
Koronavuosi lisäsi kotitalouksien säästämisintoa – julkaisimme katsauksen pankkien vuoteen 2020
Pankit ovat selvinneet koronavuodesta vähäisin vaurioin, ilmenee tuoreesta Pankkivuosi 2020 -raportista. Koronakriisi vähensi kotitalouksien kulutusta etenkin alkuvuonna 2020 – kääntöpuolena säästäminen lisääntyi. Kotitalouksien yhteenlaskettu säästö nousi 6,9 miljardiin euroon. Edellisvuonna säästöä kertyi miljardin verran. Säästämisaste nousi 5,7 prosenttiin.
Koronakriisi vähensi kotitalouksien kulutusta etenkin alkuvuonna 2020 – kääntöpuolena säästäminen lisääntyi. Kotitalouksien yhteenlaskettu säästö nousi 6,9 miljardiin euroon. Edellisvuonna säästöä kertyi miljardin verran. Säästämisaste nousi 5,7 prosenttiin.
”Säästämisaste oli viime vuonna korkeimmillaan sitten 1990-luvun. Kuluttajat jättivät asusteiden ja palveluiden ostot vähemmälle eivätkä voineet matkustaa ulkomaille, varoja jäi siis säästöön ja sijoittamiseen”, toteaa Finanssiala ry:n asiantuntija Mariia Somerla.
Pankit ovat selvinneet koronavuodesta vähäisin vaurioin, ilmenee tuoreesta Pankkivuosi 2020 -raportista. Pankkisektorin kokonaisvakavaraisuus oli vuoden 2020 lopussa 21,2 prosenttia eli lähes sama kuin vuotta aiemmin. Ydinvakavaraisuus koheni, samoin liikevoitto kasvoi 0,9 miljardilla eurolla.
”Pankkien tulokset pysyivät Suomessa koronakriisistä huolimatta vakaina. Pankit ovat myös varautuneet mahdollisiin tuleviin luottotappioihin varauksia tekemällä.”
Suomalaispankit vastasivat koronapandemian alkuvuonna aiheuttamaan talouskriisiin nopeasti myöntämällä lainanhoitohelpotuksia kotitalous- ja yritysasiakkailleen. Kotitaloudet ja yritykset hakivat vuoden aikana yli 300 000 lainojen lyhennysvapaata. Lähes kaikki käsitellyt hakemukset hyväksyttiin.
”Joustojen antamisen edellytyksenä oli, että asiakkaalla ei ole ollut ongelmia velanhoidon kanssa ennen kriisin puhkeamista ja pankki arvioi lainanhoitokyvyn riittäväksi myös kriisin jälkeen”, Somerla huomauttaa.
Suomalaisilla kotitalouksilla oli lainamuotoista velkaa vuoden 2020 lopussa yhteensä 163 miljardia euroa, joka oli 6 miljardia enemmän kuin vuotta aiemmin. Valtaosa lainoista oli asuntolainoja, yhteensä 103 mrd. euroa.
”Kun asuntolainakannasta vähennetään sijoitusasuntolainat ja suhteutetaan se asuntovelkaisten tuloihin, niin suhdeluku on laskenut vuoden 2016 jälkeen. Tämä kannattaa huomioida, jos asuntoluototuksen sääntelyyn harkitaan tiukennuksia”, Somerla huomauttaa.
Koronavuodella oli myös vaikutuksensa pankkien sääntely-ympäristöön. Finanssivalvonta kevensi makrovakauspolitiikkaa ja eräitä pankkien raportointivaatimuksia helpotettiin. Samaan aikaan luotiin myös uusia raportointivaatimuksia, jotka työllistivät pankkeja merkittävästi.
Yksi vuoden merkittävimmistä kotimaisista pankkisääntelyhankkeista oli EU:n niin sanottu pankkipaketti, joka vietiin osaksi kansallista lainsäädäntöä. Työ venyi vuoden 2021 alkupuolelle asti. Paketilla pantiin täytäntöön EU:n luottolaitosdirektiiviin sekä elvytys- ja kriisinratkaisudirektiiviin tehdyt muutokset.
Pankkivuosi 2020 – keskeisimmät luvut
- Pankkisektorin kokonaisvakavaraisuus oli vuoden 2020 lopussa 21,2 prosenttia. Se laski 0,1 prosenttiyksikköä edellisvuodesta. Ydinvakavaraisuus oli 18,1 % vahvistuen 0,5 %-yksikköä.
- Suomalaispankkien liikevoitto kasvoi 0,9 miljardia ja oli 4,3 miljardia.
- Korkotuottojen ja -kulujen erotuksesta muodostuva korkokate kasvoi 4 prosenttia ja oli 6,7 miljardia. Korkokate on pankkisektorin merkittävin tuottoerä.
- Suomalaispankkien järjestämättömien saamisten osuus oli kotitaloussektorilla 1,6 prosenttia. Kasvua edellisvuodesta oli 0,3 prosenttiyksikköä.
- Kotitalouksien säästö nousi 6,9 miljardiin euroon. Edellisvuonna säästöä kertyi noin miljardi
- Kotitalouksien rahoitusvarat kohosivat vuoden 2020 lopussa 354 miljardiin euroon, joka on 23 miljardia enemmän kuin vuoden 2019 lopussa.
- Suomalaisten kotitalouksien lainamuotoiset velat olivat vuoden 2020 lopussa yhteensä 163 mrd. euroa, joka on 6 mrd. euroa enemmän kuin vuotta aiemmin.
- Suomessa toimi vuoden lopussa yhteensä 228 luottolaitosta. Luottolaitoksia oli 18 vähemmän kuin vuoden 2019 lopussa.
- Suomessa toimivissa pankeissa työskenteli vuoden 2020 lopussa yhteensä 20 317 ihmistä.
- Suomessa oli vuonna 2020 yhteensä 769 pankkikonttoria, joka oli 21 vähemmän kuin edellisvuonna.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mariia SomerlaAsiantuntija
Puh:+358 20 793 4292mariia.somerla@finanssiala.fiJohannes PalmgrenMonimediatoimittaja
Puh:+358 20 793 4229johannes.palmgren@finanssiala.fiTietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Kutsu seminaariin: Hoitaako hyvinvointiyhteiskunta vanhuksensa? – 27.4.2026 kello 913.4.2026 12:31:12 EEST | Tiedote
Ikääntyvässä ja niukkenevien resurssien yhteiskunnassa on aiheellista kysyä, mihin meillä on tulevaisuudessa enää varaa. Olisiko nyt hyvä hetki hoiva- ja sotepalveluiden raharemontille? Entä, miten hyvin ihmiset itse ovat varautuneet vanhuuteensa? Näitä kysymyksiä pohditaan Finanssiala ry:n (FA) järjestämässä seminaarissa maanantaina 27.4.2026 klo 9–11.
"Sijoittajan ei kannata tehdä hätiköityjä päätöksiä vaan pitää suunnitelmastaan kiinni" - Globaali epävarmuus ja konsernin sisäinen siirto laskivat rahastopääoman 200 miljardiin euroon13.4.2026 06:30:00 EEST | Tiedote
Suomeen rekisteröidyistä sijoitusrahastoista lunastettiin maaliskuussa yhteensä 2,1 miljardia euroa. Rahastopääoma pieneni myös markkinakehityksen takia. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo oli kuukauden lopussa 200 miljardia euroa.
Yksityisyys ei ole etuus, vaan perusoikeus – hallituksen esitys laajentaisi Kelan pääsyä kansalaisten tilitietoihin11.4.2026 09:00:00 EEST | Tiedote
Hallitus esittää Kelalle oikeutta hakea pankki- ja maksutilien valvontajärjestelmän kautta etuudenhakijan ja muiden asianosaisten pankki‑ ja tilitapahtumatietoja ilman heidän erillistä suostumustaan ja rikostorjunnallista perustetta. FA pitää ehdotusta ongelmallisena erityisesti pankkisalaisuuden ja yksityisyyden suojan näkökulmista. Valvontajärjestelmän käyttö Kelan massaluonteiseen tiedonkeruuseen kuormittaisi järjestelmää ja voisi heikentää sen rikostorjunnallista tehoa. Ehdotettua valvontaa olisi helppo kiertää, sillä järjestelmä kattaa vain Suomessa olevat pankki- ja maksutilit.
Kehysriihessä on kaikki edellytykset vahvistaa Suomen kasvua – FA esittää hallitukselle neljää täsmätoimea vaurautta ja kasvua edistämään9.4.2026 06:30:00 EEST | Tiedote
Huhtikuun kehysriihi on pääministeri Petteri Orpon hallituksen viimeisiä mahdollisuuksia tehdä päätöksiä, joilla Suomeen saadaan lisää vaurautta, investointeja sekä talouskasvua, joka tuo myös verotuloja. Finanssiala ry (FA) tarjoaa hallitukselle neljää toimenpidettä: Rahastojen osuudenomistajarekisterin hajautettu pitäminen on sallittava myös Suomessa, jotta kotimainen rahastoala voi kasvaa, kilpailla kansainvälisesti ja pitää työpaikat sekä verotulot Suomessa. Osakesäästötili on laajennettava rahastoihin. Laajennus tukisi pitkäjänteistä säästämistä, hajauttamista ja madaltaisi kynnystä sijoittamiseen erityisesti pienemmillä summilla. Muutos myös lisäisi kilpailua. Asuntokauppaan on pantava vauhtia ASP-ehtoja keventämällä. Alhaisempi omasäästöosuus ja lyhyempi säästöaika helpottaisivat ensiasunnon ostoa ja käynnistäisivät pidempiä asuntokaupan ketjuja. Suomen on ajettava aktiivisesti sitä, että finanssivalvojien tehtäviin sekä kotimaassa että EU:ssa lisätään kilpailukyvystä huolehtimi
Suomalaisten osakerahastojen arvo nousi 42 miljardia euroa viidessä vuodessa heilunnasta huolimatta – vaurastumisen mahdollisuus tarjolla kaikille7.4.2026 07:00:00 EEST | Tiedote
Finanssiala ry (FA) on julkaissut katsauksen Suomeen rekisteröityjen osakerahastojen kehitykseen vuosina 2020–2025. Epävarmuuden keskellä sijoittajat hakivat erityisesti vakautta ja hajautusta. Pääomia siirtyi 2020-luvun alkuvuosina Eurooppaan sijoittavista rahastoista globaalisti sekä Pohjois-Amerikan teknologiavetoisiin markkinoihin sijoittaviin rahastoihin. Eurooppaan sijoittavat rahastot houkuttelivat pääomia vasta tarkastelujakson lopussa. Tähän kannustivat valtioiden isot tukipaketti- ja investointipäätökset. Osakerahastopääomien kehitykseen vaikuttavat sijoitusten ja lunastusten ohella markkinaliikkeet, joiden vaikutus on merkittävä. Selvitys perustuu Rahastoraportin dataan. Sijoitustutkimus Oy:n FA:lle laatima Rahastoraportti kertoo kuukausittain Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitetut uudet pääomat ja niistä lunastetut varat. Tilastokeskuksen vuoden 2024 varallisuustutkimuksen mukaan noin 1,67 miljoonalla suomalaisella oli rahastosijoituksia.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme