Tutkijat tarkastelivat uupumiseen liittyvinä taustatekijöinä lasten lukumäärää, lasten ja vanhempien ikää, sisarusten ikäeroa, vanhemman sukupuolta ja koulutustaustaa, lasten kanssa vietetyn ajan määrää, perhemuotoa, perheen taloudellista tilannetta tai työttömyyttä, sekä sitä, onko perheessä erityistarpeita omaavia lapsia. Lisäksi tarkasteltiin, miten vanhemman itseensä kohdistamat korkeat vaatimukset ja täydellisyyden tavoittelu sekä kokemus muualta tulevista vaatimuksista ja odotuksista vaikuttavat vanhemman uupumiseen.

– Taustatekijöistä voimakkain yhteys uupumiseen oli perheen lapsen tai lasten erityistarpeet, mikä on tärkeä viesti mietittäessä tukikeinojen kohdentamista. Yllättäen nuorilla vanhemmilla oli iäkkäämpiä suurempi riski uupua. Ehkä tämä kertoo ristiriidasta vapauden, itsensä toteuttamisen ja perhe-elämän vaatimusten välillä, tutkijatohtori Matilda Sorkkila pohtii.

– Toisaalta tulos voi myös heijastaa nuorten kokemaa työelämän ja taloudellisen aseman epävarmuutta, Sorkkila jatkaa. Hän vastaa yhdessä professori Kaisa Aunolan kanssa VoiKu-tutkimuksesta.

Poiketen aikaisemmista muunmaalaisten vanhempien keskuudessa tehdyistä tutkimuksista, nyt havaittiin, että perheen heikoksi koetulla toimeentulolla ja työttömyydellä oli oma vaikutuksensa suomalaisvanhempien uupumukseen.

– Tämä näyttäisi tukevan ajatusta siitä, että Suomessa köyhien perheiden ongelmat kasaantuvat myös vanhemmuuden uupumuksen näkökulmasta. Voi olla, että toimeentuloon liittyvä stressi ja häpeä syövät vanhempien voimavaroja, ja toisaalta vähävaraisemmilla perheillä voi olla mahdotonta hankkia esimerkiksi lastenhoito- tai siivousapua. Tähän asiaan olisi päättäjienkin hyvä reagoida. Vanhempien hyvinvointi vaikuttaa kuitenkin suoraan myös lasten hyvinvointiin, Sorkkila muistuttaa.

Kaiken kaikkiaan perheeseen liittyvät taustatekijät selittivät suhteellisen vähän vanhemmuuden uupumuksesta, ja suurimpaan rooliin nousi vanhempien kokemus muualta tulevista kovista vaatimuksista ja odotuksista. Uupumusriski oli erityisen suuri, jos ulkopuolelta tulevien vaatimusten lisäksi vanhemmalla oli korkeat vaatimukset myös itseään kohtaan. Äidit kokivat enemmän sekä itsestään että ulkoapäin tulevia vaatimuksia kuin isät ja olivat isiä uupuneempia.

– Voi olla, että äidit asettavat toisilleen vaatimuksia ja reagoivat toisaalta isiä herkemmin myös muilta tulevaan arvosteluun. Vanhemmuus ei saisi olla kilpailua tai suorittamista. Olisikin hyvä ruveta puhumaan armollisemmasta ja kannustavammasta vertaisvanhemmuudesta. Ehkä jo neuvolassa vanhemmille voitaisiin opettaa itsearmollisuutta ja myötätuntoa vanhemmuuteen liittyen, Sorkkila miettii.

Tutkimus toteutettiin keräämällä aineistoa 1725 suomalaisvanhemmalta. Aineisto analysoitiin käyttämällä rakenneyhtälömallinnusta. Tutkimus on hyväksytty julkaistavaksi Journal of Child and Family Studies-lehdessä.

Lähde: Sorkkila, M., & Aunola, K. (in press). Risk factors for parental burnout among Finnish parents: The role of socially prescribed perfectionism. Journal of Child and Family Studies. doi: 10.1007/s10826-019-01607-1

Lisätietoja:

Tutkijatohtori Matilda Sorkkila

Matilda.sorkkila@jyu.fi

Puh. +358 408054709