Korkeat vaatimukset uuvuttavat vanhemmat
Tutkijat tarkastelivat uupumiseen liittyvinä taustatekijöinä lasten lukumäärää, lasten ja vanhempien ikää, sisarusten ikäeroa, vanhemman sukupuolta ja koulutustaustaa, lasten kanssa vietetyn ajan määrää, perhemuotoa, perheen taloudellista tilannetta tai työttömyyttä, sekä sitä, onko perheessä erityistarpeita omaavia lapsia. Lisäksi tarkasteltiin, miten vanhemman itseensä kohdistamat korkeat vaatimukset ja täydellisyyden tavoittelu sekä kokemus muualta tulevista vaatimuksista ja odotuksista vaikuttavat vanhemman uupumiseen.
– Taustatekijöistä voimakkain yhteys uupumiseen oli perheen lapsen tai lasten erityistarpeet, mikä on tärkeä viesti mietittäessä tukikeinojen kohdentamista. Yllättäen nuorilla vanhemmilla oli iäkkäämpiä suurempi riski uupua. Ehkä tämä kertoo ristiriidasta vapauden, itsensä toteuttamisen ja perhe-elämän vaatimusten välillä, tutkijatohtori Matilda Sorkkila pohtii.
– Toisaalta tulos voi myös heijastaa nuorten kokemaa työelämän ja taloudellisen aseman epävarmuutta, Sorkkila jatkaa. Hän vastaa yhdessä professori Kaisa Aunolan kanssa VoiKu-tutkimuksesta.
Poiketen aikaisemmista muunmaalaisten vanhempien keskuudessa tehdyistä tutkimuksista, nyt havaittiin, että perheen heikoksi koetulla toimeentulolla ja työttömyydellä oli oma vaikutuksensa suomalaisvanhempien uupumukseen.
– Tämä näyttäisi tukevan ajatusta siitä, että Suomessa köyhien perheiden ongelmat kasaantuvat myös vanhemmuuden uupumuksen näkökulmasta. Voi olla, että toimeentuloon liittyvä stressi ja häpeä syövät vanhempien voimavaroja, ja toisaalta vähävaraisemmilla perheillä voi olla mahdotonta hankkia esimerkiksi lastenhoito- tai siivousapua. Tähän asiaan olisi päättäjienkin hyvä reagoida. Vanhempien hyvinvointi vaikuttaa kuitenkin suoraan myös lasten hyvinvointiin, Sorkkila muistuttaa.
Kaiken kaikkiaan perheeseen liittyvät taustatekijät selittivät suhteellisen vähän vanhemmuuden uupumuksesta, ja suurimpaan rooliin nousi vanhempien kokemus muualta tulevista kovista vaatimuksista ja odotuksista. Uupumusriski oli erityisen suuri, jos ulkopuolelta tulevien vaatimusten lisäksi vanhemmalla oli korkeat vaatimukset myös itseään kohtaan. Äidit kokivat enemmän sekä itsestään että ulkoapäin tulevia vaatimuksia kuin isät ja olivat isiä uupuneempia.
– Voi olla, että äidit asettavat toisilleen vaatimuksia ja reagoivat toisaalta isiä herkemmin myös muilta tulevaan arvosteluun. Vanhemmuus ei saisi olla kilpailua tai suorittamista. Olisikin hyvä ruveta puhumaan armollisemmasta ja kannustavammasta vertaisvanhemmuudesta. Ehkä jo neuvolassa vanhemmille voitaisiin opettaa itsearmollisuutta ja myötätuntoa vanhemmuuteen liittyen, Sorkkila miettii.
Tutkimus toteutettiin keräämällä aineistoa 1725 suomalaisvanhemmalta. Aineisto analysoitiin käyttämällä rakenneyhtälömallinnusta. Tutkimus on hyväksytty julkaistavaksi Journal of Child and Family Studies-lehdessä.
Lähde: Sorkkila, M., & Aunola, K. (in press). Risk factors for parental burnout among Finnish parents: The role of socially prescribed perfectionism. Journal of Child and Family Studies. doi: 10.1007/s10826-019-01607-1
Lisätietoja:
Tutkijatohtori Matilda Sorkkila
Puh. +358 408054709
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anitta KananenTiedottaja
Puh:+358 40 8461395anitta.kananen@jyu.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Jyväskylän yliopisto oli vetovoimainen korkeakoulujen yhteishaussa28.3.2024 09:56:11 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopistoon haki eilen päättyneessä korkeakoulujen kevään toisessa yhteishaussa 18 712 hakijaa. Viime vuodesta hakijamäärä nousi 4,2 prosenttia. Valtakunnallisesti kevään toisen yhteishaun hakijamäärä nousi 1,7 prosenttia. Hakemuksia Jyväskylän yliopistoon kertyi 24 862.
Lapset voivat olla erilaisissa asemissa jo esiopetukseen siirtyessään28.3.2024 07:11:00 EET | Tiedote
Lapsen siirtymä esiopetukseen on iso muutos lapsen elämässä. Tutkimuksessa todettiin, että tätä siirtymää edeltävät varhaiskasvatuksen palvelut voivat kuitenkin asettaa lapset erilaiseen asemaan esiopetussiirtymässä.
Elintavat kasautuvat ja ovat suhteellisen pysyviä läpi keski-iän27.3.2024 06:30:00 EET | Tiedote
Tuoreen tutkimuksen mukaan joko terveellisemmät tai epäterveellisemmät elintavat kasautuvat samoille ihmisille. Elintavat ovat suhteellisen pysyviä keski-iässä, ja niitä ennustavat useat sosiodemografiset ja persoonallisuuteen liittyvät tekijät.
Jatkuva oppiminen työelämässä motivoi mutta myös kuormittaa26.3.2024 13:14:00 EET | Tiedote
Miten kestävä kehitys ja työssä tapahtuva oppiminen liittyvät toisiinsa? Tätä tutkittiin Studies in Continuing Education -lehdessä alkuvuodesta 2024 ilmestyneessä artikkelissa. Kestävyyttä lähestyttiin artikkelissa sosiaalisen ja inhimillisen kestävyyden näkökulmista, mutta oppimisen kestävyys kytkeytyy välillisesti myös ympäristölliseen ja taloudelliseen kestävyyteen.
Eronneet isät painottavat hoivaamisen tärkeyttä ja pelkäävät ulkokehälle joutumista26.3.2024 07:06:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston perhe- ja isyystutkimuksen dosentti Johanna Terävä tutki 21 eronneen isän haastattelupuhetta. Terävä havaitsi, että haastatellut isät korostivat olevansa vanhemmuuteensa sitoutuneita, lapsen parhaaseen pyrkiviä isiä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme