Korkojen nousu tuntuu jo rahoitusjärjestelmässä
27.4.2023 11:00:00 EEST | Suomen Pankki | Tiedote
Pitkään jatkunut alhaisten korkojen aika päättyi viime vuonna. Vaikka korot ovat nousseet poikkeuksellisen nopeasti, nykyinen korkotaso ei ole pidemmän ajan tarkastelussa erityisen korkea. ”Korkojen nopea ja voimakas nousu on kasvattanut rahoitusvakauteen liittyviä riskejä Suomessa, sillä kotitalouksien velkaantuminen kasvoi voimakkaasti alhaisten korkojen aikana”, arvioi Suomen Pankin johtokunnan varapuheenjohtaja Marja Nykänen.
Nousseet lainakorot kuormittavat kotitalouksia. Runsaasti velkaantuneet kotitaloudet voivat olla lähiaikoina kovilla, kun lainanhoito- ja muut arjen menot kasvavat samaan aikaan. ”Alhaisten korkojen aikana otettu velka saattaa osoittautua liian suureksi, vaikka maksukyky sinänsä riittäisi velan hoitamiseen. Rahaa pitäisi riittää elämässä muuhunkin. Jos kotitaloudet karsivat huomattavasti kulutustaan, voi talous heikentyä odotettua enemmän Suomessa”, toteaa Nykänen.
Korkojen nousu on vähentänyt asuntojen kauppaa ja laskenut niiden hintoja Suomessa. Asuntojen halpeneminen on laskusuhdanteessa tyypillisesti voimakkaampaa silloin, kun laskua on edeltänyt hintojen nopea ja velkavetoinen nousu. Niin näyttää olevan nytkin: hinnat ovat laskeneet eniten isoimmissa kaupungeissa, joissa hintojen nousu on ollut nopeinta ja asuntokaupat on rahoitettu keskimääräistä suuremmilla lainoilla.
Korkojen nousu voi tuoda esiin alhaisten korkojen aikana otettuja riskejä, jotka luovat uhkia rahoitusjärjestelmän vakaudelle. Tämä konkretisoitui kevään aikana Yhdysvalloissa ja Euroopassa, kun kolme yhdysvaltalaispankkia kaatui liiallisiin riskeihin ja pitkään vaikeuksissa ollut sveitsiläinen Credit Suisse myytiin viranomaisten tuella kilpailijalleen.
”Suomalaisten pankkien vakavaraisuus on säilynyt vahvana, eikä niillä näyttäisi olevan samanlaisia tase- ja likviditeettiriskejä kuin ongelmiin joutuneilla pankeilla. Pankkien varainhankinnan riskeihin ja maksuvalmiuden riittävyyteen on kuitenkin kiinnitettävä huomiota myös Suomessa”, sanoo Nykänen.
Kansainvälisillä sääntelyuudistuksilla on lujitettu pankkien kriisinkestävyyttä. Suomalaisille pankeille on asetettu lisäpääomavaatimuksia, joilla voidaan kattaa koko järjestelmään sisältyviä riskejä. Suomalaiset pankit ovat vahvoja kohtaamaan myös Pohjoismaiden asunto- ja kiinteistömarkkinoiden kasvavat riskit.
Valtiovarainministeriön asettaman työryhmän suositus sitovasta ns. enimmäisvelanhoitorasitteesta on rahoitusvakauden näkökulmasta tärkeä. Vaatimus asettaisi ylärajan sille, kuinka suuren osan velkojen hoitomenot voivat enintään viedä lainanhakijan tuloista. Euroopan tasolla pankkiunionin loppuunsaattaminen olisi merkittävä askel Euroopan yhtenäisyydelle. Yhteinen eurooppalainen talletussuoja vahvistaisi entisestään luottamusta eurooppalaiseen pankkijärjestelmään. Sitä olisi edistettävä määrätietoisesti.
”Pankkisektorin kevätmyrsky muistutti, miten nopeasti tilanne voi kärjistyä, jos luottamus pankkeihin järkkyy. Rahoitusjärjestelmän vakaus luodaan pitkäjänteisellä työllä. Tärkeitä toimia olisivat Suomessa nykyistä vahvempi katto kotitalouksien velanotolle ja Euroopassa yhteinen suoja pankkitalletuksille”, toteaa Nykänen.
Avainsanat
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Suomen Pankki on Suomen rahaviranomainen ja kansallinen keskuspankki. Samalla se on osa eurojärjestelmää, joka vastaa euroalueen maiden rahapolitiikasta ja muista keskuspankkitehtävistä ja hallinnoi maailman toiseksi suurimman valuutan, euron, käyttöä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Pankki
Kutsu medialle: Suomen Pankin tiedotustilaisuus 20.5. rahoitusjärjestelmän vakaudesta13.5.2026 13:55:34 EEST | Kutsu
Miten ajankohtaiset kansainväliset konfliktit vaikuttavat talouteen ja rahoitusjärjestelmään? Miten voidaan jatkossakin turvata Suomen pankkisektorin ja lainanottajien riskinkestävyys? Miltä asuntomarkkinoilla näyttää? Mikä olisi yhteisen eurooppalaisen talletussuojan merkitys?
Värdet på hushållens aktie- och fondinvesteringar sjönk från de högsta noteringarna genom tiderna i mars8.5.2026 10:00:00 EEST | Pressmeddelande
Vid slutet av mars 2026 hade de finländska hushållen fondinvesteringar till ett värde av 53,8 miljarder euro, börsnoterade aktieinnehav till ett värde av 59,1 miljarder euro och insättningar till ett värde av 115,9 miljarder euro.
Maaliskuussa kotitalouksien osake- ja rahastosijoitusten arvo laski kaikkien aikojen huipuista8.5.2026 10:00:00 EEST | Tiedote
Maaliskuun 2026 lopussa suomalaisilla kotitalouksilla oli rahastosijoituksia 53,8 mrd. euroa, pörssinoteerattuja osakeomistuksia 59,1 mrd. euron arvosta ja talletuksia 115,9 mrd. euroa.
Household equity and fund investments declined from all-time highs in March 20268.5.2026 10:00:00 EEST | Press release
At the end of March 2026, Finnish households held fund investments worth EUR 53.8 billion, quoted shares worth EUR 59.1 billion, and deposits worth EUR 115.9 billion.
Exporten stöder den ekonomiska tillväxten i Kina i år5.5.2026 16:00:00 EEST | Pressmeddelande
Enligt den officiella statistiken har den årliga tillväxttakten i den kinesiska ekonomin varit 5 % i fjol och under första kvartalet i år. Tillväxten har kraftigt vilat på exporten, då utvecklingen av den inhemska efterfrågan och investeringarna har varit dämpad.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme