Korkojen nousu tuntuu jo rahoitusjärjestelmässä
27.4.2023 11:00:00 EEST | Suomen Pankki | Tiedote
Pitkään jatkunut alhaisten korkojen aika päättyi viime vuonna. Vaikka korot ovat nousseet poikkeuksellisen nopeasti, nykyinen korkotaso ei ole pidemmän ajan tarkastelussa erityisen korkea. ”Korkojen nopea ja voimakas nousu on kasvattanut rahoitusvakauteen liittyviä riskejä Suomessa, sillä kotitalouksien velkaantuminen kasvoi voimakkaasti alhaisten korkojen aikana”, arvioi Suomen Pankin johtokunnan varapuheenjohtaja Marja Nykänen.
Nousseet lainakorot kuormittavat kotitalouksia. Runsaasti velkaantuneet kotitaloudet voivat olla lähiaikoina kovilla, kun lainanhoito- ja muut arjen menot kasvavat samaan aikaan. ”Alhaisten korkojen aikana otettu velka saattaa osoittautua liian suureksi, vaikka maksukyky sinänsä riittäisi velan hoitamiseen. Rahaa pitäisi riittää elämässä muuhunkin. Jos kotitaloudet karsivat huomattavasti kulutustaan, voi talous heikentyä odotettua enemmän Suomessa”, toteaa Nykänen.
Korkojen nousu on vähentänyt asuntojen kauppaa ja laskenut niiden hintoja Suomessa. Asuntojen halpeneminen on laskusuhdanteessa tyypillisesti voimakkaampaa silloin, kun laskua on edeltänyt hintojen nopea ja velkavetoinen nousu. Niin näyttää olevan nytkin: hinnat ovat laskeneet eniten isoimmissa kaupungeissa, joissa hintojen nousu on ollut nopeinta ja asuntokaupat on rahoitettu keskimääräistä suuremmilla lainoilla.
Korkojen nousu voi tuoda esiin alhaisten korkojen aikana otettuja riskejä, jotka luovat uhkia rahoitusjärjestelmän vakaudelle. Tämä konkretisoitui kevään aikana Yhdysvalloissa ja Euroopassa, kun kolme yhdysvaltalaispankkia kaatui liiallisiin riskeihin ja pitkään vaikeuksissa ollut sveitsiläinen Credit Suisse myytiin viranomaisten tuella kilpailijalleen.
”Suomalaisten pankkien vakavaraisuus on säilynyt vahvana, eikä niillä näyttäisi olevan samanlaisia tase- ja likviditeettiriskejä kuin ongelmiin joutuneilla pankeilla. Pankkien varainhankinnan riskeihin ja maksuvalmiuden riittävyyteen on kuitenkin kiinnitettävä huomiota myös Suomessa”, sanoo Nykänen.
Kansainvälisillä sääntelyuudistuksilla on lujitettu pankkien kriisinkestävyyttä. Suomalaisille pankeille on asetettu lisäpääomavaatimuksia, joilla voidaan kattaa koko järjestelmään sisältyviä riskejä. Suomalaiset pankit ovat vahvoja kohtaamaan myös Pohjoismaiden asunto- ja kiinteistömarkkinoiden kasvavat riskit.
Valtiovarainministeriön asettaman työryhmän suositus sitovasta ns. enimmäisvelanhoitorasitteesta on rahoitusvakauden näkökulmasta tärkeä. Vaatimus asettaisi ylärajan sille, kuinka suuren osan velkojen hoitomenot voivat enintään viedä lainanhakijan tuloista. Euroopan tasolla pankkiunionin loppuunsaattaminen olisi merkittävä askel Euroopan yhtenäisyydelle. Yhteinen eurooppalainen talletussuoja vahvistaisi entisestään luottamusta eurooppalaiseen pankkijärjestelmään. Sitä olisi edistettävä määrätietoisesti.
”Pankkisektorin kevätmyrsky muistutti, miten nopeasti tilanne voi kärjistyä, jos luottamus pankkeihin järkkyy. Rahoitusjärjestelmän vakaus luodaan pitkäjänteisellä työllä. Tärkeitä toimia olisivat Suomessa nykyistä vahvempi katto kotitalouksien velanotolle ja Euroopassa yhteinen suoja pankkitalletuksille”, toteaa Nykänen.
Avainsanat
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Suomen Pankki on Suomen rahaviranomainen ja kansallinen keskuspankki. Samalla se on osa eurojärjestelmää, joka vastaa euroalueen maiden rahapolitiikasta ja muista keskuspankkitehtävistä ja hallinnoi maailman toiseksi suurimman valuutan, euron, käyttöä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Pankki
Eurosystemets penningpolitiska beslut29.10.2026 15:18:01 EET | Pressmeddelande
ECB-rådet beslutar om penningpolitiken i euroområdet. ECB-rådet beslutade i dag att hålla de tre styrräntorna oförändrade.
EKP:n rahapoliittisia päätöksiä29.10.2026 15:18:01 EET | Tiedote
EKP:n neuvosto päättää euroalueen rahapolitiikasta. EKP:n neuvosto päätti tänään pitää EKP:n kolme ohjauskorkoa ennallaan.
En överföring i euro är ofta det förmånligaste alternativet för betalningar mellan de nordiska länderna28.10.2026 11:15:00 EET | Nyheter
Enligt en gemensam studie som tagits fram av centralbankerna i Danmark, Finland, Island, Norge och Sverige medför betalningar mellan de nordiska länderna fortfarande betydande kostnader för hushållen. I studien granskas kostnaderna för överföringar och kortbetalningar mellan de nordiska länderna.
Euromääräinen tilisiirto on Pohjoismaiden välillä usein edullisin vaihtoehto28.10.2026 11:15:00 EET | Uutinen
Tanskan, Suomen, Islannin, Norjan ja Ruotsin keskuspankkien yhteisen raportin mukaan Pohjoismaiden välisestä maksamisesta aiheutuu kotitalouksille edelleen merkittäviä kustannuksia. Raportissa tarkastellaan Pohjoismaiden välisten tilisiirtojen ja korttimaksujen kustannuksia.
Bank transfers between Nordic countries are often cheapest when denominated in euros28.10.2026 11:15:00 EET | News
According to a joint report by the central banks of Denmark, Finland, Iceland, Norway and Sweden, cross-border payments between Nordic countries still generate significant costs for households. The report examines the costs of making bank transfers and card payments between the Nordic countries.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme