Korkojen nousu tuntuu jo rahoitusjärjestelmässä
27.4.2023 11:00:00 EEST | Suomen Pankki | Tiedote
Pitkään jatkunut alhaisten korkojen aika päättyi viime vuonna. Vaikka korot ovat nousseet poikkeuksellisen nopeasti, nykyinen korkotaso ei ole pidemmän ajan tarkastelussa erityisen korkea. ”Korkojen nopea ja voimakas nousu on kasvattanut rahoitusvakauteen liittyviä riskejä Suomessa, sillä kotitalouksien velkaantuminen kasvoi voimakkaasti alhaisten korkojen aikana”, arvioi Suomen Pankin johtokunnan varapuheenjohtaja Marja Nykänen.
Nousseet lainakorot kuormittavat kotitalouksia. Runsaasti velkaantuneet kotitaloudet voivat olla lähiaikoina kovilla, kun lainanhoito- ja muut arjen menot kasvavat samaan aikaan. ”Alhaisten korkojen aikana otettu velka saattaa osoittautua liian suureksi, vaikka maksukyky sinänsä riittäisi velan hoitamiseen. Rahaa pitäisi riittää elämässä muuhunkin. Jos kotitaloudet karsivat huomattavasti kulutustaan, voi talous heikentyä odotettua enemmän Suomessa”, toteaa Nykänen.
Korkojen nousu on vähentänyt asuntojen kauppaa ja laskenut niiden hintoja Suomessa. Asuntojen halpeneminen on laskusuhdanteessa tyypillisesti voimakkaampaa silloin, kun laskua on edeltänyt hintojen nopea ja velkavetoinen nousu. Niin näyttää olevan nytkin: hinnat ovat laskeneet eniten isoimmissa kaupungeissa, joissa hintojen nousu on ollut nopeinta ja asuntokaupat on rahoitettu keskimääräistä suuremmilla lainoilla.
Korkojen nousu voi tuoda esiin alhaisten korkojen aikana otettuja riskejä, jotka luovat uhkia rahoitusjärjestelmän vakaudelle. Tämä konkretisoitui kevään aikana Yhdysvalloissa ja Euroopassa, kun kolme yhdysvaltalaispankkia kaatui liiallisiin riskeihin ja pitkään vaikeuksissa ollut sveitsiläinen Credit Suisse myytiin viranomaisten tuella kilpailijalleen.
”Suomalaisten pankkien vakavaraisuus on säilynyt vahvana, eikä niillä näyttäisi olevan samanlaisia tase- ja likviditeettiriskejä kuin ongelmiin joutuneilla pankeilla. Pankkien varainhankinnan riskeihin ja maksuvalmiuden riittävyyteen on kuitenkin kiinnitettävä huomiota myös Suomessa”, sanoo Nykänen.
Kansainvälisillä sääntelyuudistuksilla on lujitettu pankkien kriisinkestävyyttä. Suomalaisille pankeille on asetettu lisäpääomavaatimuksia, joilla voidaan kattaa koko järjestelmään sisältyviä riskejä. Suomalaiset pankit ovat vahvoja kohtaamaan myös Pohjoismaiden asunto- ja kiinteistömarkkinoiden kasvavat riskit.
Valtiovarainministeriön asettaman työryhmän suositus sitovasta ns. enimmäisvelanhoitorasitteesta on rahoitusvakauden näkökulmasta tärkeä. Vaatimus asettaisi ylärajan sille, kuinka suuren osan velkojen hoitomenot voivat enintään viedä lainanhakijan tuloista. Euroopan tasolla pankkiunionin loppuunsaattaminen olisi merkittävä askel Euroopan yhtenäisyydelle. Yhteinen eurooppalainen talletussuoja vahvistaisi entisestään luottamusta eurooppalaiseen pankkijärjestelmään. Sitä olisi edistettävä määrätietoisesti.
”Pankkisektorin kevätmyrsky muistutti, miten nopeasti tilanne voi kärjistyä, jos luottamus pankkeihin järkkyy. Rahoitusjärjestelmän vakaus luodaan pitkäjänteisellä työllä. Tärkeitä toimia olisivat Suomessa nykyistä vahvempi katto kotitalouksien velanotolle ja Euroopassa yhteinen suoja pankkitalletuksille”, toteaa Nykänen.
Avainsanat
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Suomen Pankki on Suomen rahaviranomainen ja kansallinen keskuspankki. Samalla se on osa eurojärjestelmää, joka vastaa euroalueen maiden rahapolitiikasta ja muista keskuspankkitehtävistä ja hallinnoi maailman toiseksi suurimman valuutan, euron, käyttöä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Pankki
Finlands Banks interimsprognos: Den positiva trenden i Finlands ekonomi fortsätter15.9.2026 07:00:00 EEST | Pressmeddelande
Den ekonomiska tillväxten i Finland har tagit fart pådriven av export och investeringar, och under de närmaste åren väntas ekonomin växa i betydligt raskare takt än under de senaste åren. I takt med att ekonomin stärks börjar den ihållande höga arbetslösheten gradvis sjunka. Energipriserna driver tillfälligt upp inflationen, men omfattningen av effekterna beror i väsentlig grad på hur länge störningarna i energitillgången varar.
Suomen Pankin väliennuste: Suomen talouden hyvä vire jatkuu15.9.2026 07:00:00 EEST | Tiedote
Suomen talouskasvu on voimistunut viennin ja investointien vetämänä, ja kasvun arvioidaan jatkuvan lähivuosina aiempia vuosia selvästi ripeämpänä. Talouden vahvistuessa huomattavana pysynyt työttömyys alkaa vähitellen pienentyä. Energian hinnat kiihdyttävät inflaatiota väliaikaisesti, mutta niiden vaikutusten laajuus riippuu oleellisesti energian tarjontahäiriöiden kestosta.
Bank of Finland’s interim forecast: Positive track in Finland’s economy will continue15.9.2026 07:00:00 EEST | Press release
Growth in the Finnish economy has gathered pace, driven by exports and investment. Growth is projected to continue at a significantly brisker rate in the forecast period compared with earlier years. As the economy strengthens, the unemployment rate – which has remained high – will gradually start to fall. Inflation will be pushed up temporarily by energy prices, but the extent of this impact will primarily depend on the duration of energy supply disruptions.
Eurosystemets penningpolitiska beslut10.9.2026 15:18:07 EEST | Pressmeddelande
ECB-rådet beslutar om penningpolitiken i euroområdet. ECB-rådet beslutade idag att höja ECB:s tre styrräntor med 25 punkter.
EKP:n rahapoliittisia päätöksiä10.9.2026 15:18:07 EEST | Tiedote
EKP:n neuvosto päättää euroalueen rahapolitiikasta. EKP:n neuvosto päätti tänään nostaa EKP:n kaikkia kolmea ohjauskorkoa 0,25 prosenttiyksikköä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme