Korkojen nousu tuntuu jo rahoitusjärjestelmässä
27.4.2023 11:00:00 EEST | Suomen Pankki | Tiedote
Pitkään jatkunut alhaisten korkojen aika päättyi viime vuonna. Vaikka korot ovat nousseet poikkeuksellisen nopeasti, nykyinen korkotaso ei ole pidemmän ajan tarkastelussa erityisen korkea. ”Korkojen nopea ja voimakas nousu on kasvattanut rahoitusvakauteen liittyviä riskejä Suomessa, sillä kotitalouksien velkaantuminen kasvoi voimakkaasti alhaisten korkojen aikana”, arvioi Suomen Pankin johtokunnan varapuheenjohtaja Marja Nykänen.
Nousseet lainakorot kuormittavat kotitalouksia. Runsaasti velkaantuneet kotitaloudet voivat olla lähiaikoina kovilla, kun lainanhoito- ja muut arjen menot kasvavat samaan aikaan. ”Alhaisten korkojen aikana otettu velka saattaa osoittautua liian suureksi, vaikka maksukyky sinänsä riittäisi velan hoitamiseen. Rahaa pitäisi riittää elämässä muuhunkin. Jos kotitaloudet karsivat huomattavasti kulutustaan, voi talous heikentyä odotettua enemmän Suomessa”, toteaa Nykänen.
Korkojen nousu on vähentänyt asuntojen kauppaa ja laskenut niiden hintoja Suomessa. Asuntojen halpeneminen on laskusuhdanteessa tyypillisesti voimakkaampaa silloin, kun laskua on edeltänyt hintojen nopea ja velkavetoinen nousu. Niin näyttää olevan nytkin: hinnat ovat laskeneet eniten isoimmissa kaupungeissa, joissa hintojen nousu on ollut nopeinta ja asuntokaupat on rahoitettu keskimääräistä suuremmilla lainoilla.
Korkojen nousu voi tuoda esiin alhaisten korkojen aikana otettuja riskejä, jotka luovat uhkia rahoitusjärjestelmän vakaudelle. Tämä konkretisoitui kevään aikana Yhdysvalloissa ja Euroopassa, kun kolme yhdysvaltalaispankkia kaatui liiallisiin riskeihin ja pitkään vaikeuksissa ollut sveitsiläinen Credit Suisse myytiin viranomaisten tuella kilpailijalleen.
”Suomalaisten pankkien vakavaraisuus on säilynyt vahvana, eikä niillä näyttäisi olevan samanlaisia tase- ja likviditeettiriskejä kuin ongelmiin joutuneilla pankeilla. Pankkien varainhankinnan riskeihin ja maksuvalmiuden riittävyyteen on kuitenkin kiinnitettävä huomiota myös Suomessa”, sanoo Nykänen.
Kansainvälisillä sääntelyuudistuksilla on lujitettu pankkien kriisinkestävyyttä. Suomalaisille pankeille on asetettu lisäpääomavaatimuksia, joilla voidaan kattaa koko järjestelmään sisältyviä riskejä. Suomalaiset pankit ovat vahvoja kohtaamaan myös Pohjoismaiden asunto- ja kiinteistömarkkinoiden kasvavat riskit.
Valtiovarainministeriön asettaman työryhmän suositus sitovasta ns. enimmäisvelanhoitorasitteesta on rahoitusvakauden näkökulmasta tärkeä. Vaatimus asettaisi ylärajan sille, kuinka suuren osan velkojen hoitomenot voivat enintään viedä lainanhakijan tuloista. Euroopan tasolla pankkiunionin loppuunsaattaminen olisi merkittävä askel Euroopan yhtenäisyydelle. Yhteinen eurooppalainen talletussuoja vahvistaisi entisestään luottamusta eurooppalaiseen pankkijärjestelmään. Sitä olisi edistettävä määrätietoisesti.
”Pankkisektorin kevätmyrsky muistutti, miten nopeasti tilanne voi kärjistyä, jos luottamus pankkeihin järkkyy. Rahoitusjärjestelmän vakaus luodaan pitkäjänteisellä työllä. Tärkeitä toimia olisivat Suomessa nykyistä vahvempi katto kotitalouksien velanotolle ja Euroopassa yhteinen suoja pankkitalletuksille”, toteaa Nykänen.
Avainsanat
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Suomen Pankki on Suomen rahaviranomainen ja kansallinen keskuspankki. Samalla se on osa eurojärjestelmää, joka vastaa euroalueen maiden rahapolitiikasta ja muista keskuspankkitehtävistä ja hallinnoi maailman toiseksi suurimman valuutan, euron, käyttöä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Pankki
Med kontaktlös betalning betalades för nästan 10 miljarder euro i april–juni3.9.2026 10:00:00 EEST | Pressmeddelande
Med finländska bankkort betalades i april–juni mer än under motsvarande period i fjol. Av kortbetalningarna var redan över en femtedel distansbetalningar, dvs. kortbetalningar som initierats via en dator eller mobilapplikation.
Lähimaksuja tehtiin lähes kymmenen miljardin euron arvosta huhti-kesäkuussa3.9.2026 10:00:00 EEST | Tiedote
Suomalaisilla pankkikorteilla maksettiin huhti-kesäkuussa enemmän kuin viime vuonna vastaavana ajanjaksona. Korttimaksuista jo yli viidesosa oli etämaksuja eli tietokoneella tai mobiilisovelluksessa käynnistettyjä korttimaksuja.
Contactless payments reached almost EUR 10 billion in April–June3.9.2026 10:00:00 EEST | Press release
Finnish bank cards were used for more payments in April–June than in the corresponding period last year. Already more than one-fifth of card payments were remote payments, i.e. card payments initiated on a computer or in a mobile application.
Merparten av företagslånen från övriga finansinstitut beviljades små och medelstora företag2.9.2026 10:00:00 EEST | Pressmeddelande
Under andra kvartalet 2026 betalade övriga finansinstitut ut mindre nya företagslån än under motsvarande tid för ett år sedan. I juni minskade de utestående företagslånen beviljade av övriga finansinstitut medan bankernas ökade. Under 2026 har genomsnittsräntan på utestående företagslån beviljade av övriga finansinstitut och banker stigit.
Muiden rahoituslaitosten myöntämistä yrityslainoista suurin osa pk-yrityksille2.9.2026 10:00:00 EEST | Tiedote
Vuoden 2026 toisella neljänneksellä uusia yrityslainoja nostettiin muista rahoituslaitoksista vähemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana. Kesäkuussa muiden rahoituslaitosten myöntämien yrityslainojen kanta supistui ja pankkien kasvoi. Vuoden 2026 aikana muiden rahoituslaitosten ja pankkien myöntämien yrityslainojen kannan keskikorot ovat nousseet.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme