Korkojen nousu tuntuu jo rahoitusjärjestelmässä

Pitkään jatkunut alhaisten korkojen aika päättyi viime vuonna. Vaikka korot ovat nousseet poikkeuksellisen nopeasti, nykyinen korkotaso ei ole pidemmän ajan tarkastelussa erityisen korkea. ”Korkojen nopea ja voimakas nousu on kasvattanut rahoitusvakauteen liittyviä riskejä Suomessa, sillä kotitalouksien velkaantuminen kasvoi voimakkaasti alhaisten korkojen aikana”, arvioi Suomen Pankin johtokunnan varapuheenjohtaja Marja Nykänen.

Nousseet lainakorot kuormittavat kotitalouksia. Runsaasti velkaantuneet kotitaloudet voivat olla lähiaikoina kovilla, kun lainanhoito- ja muut arjen menot kasvavat samaan aikaan. ”Alhaisten korkojen aikana otettu velka saattaa osoittautua liian suureksi, vaikka maksukyky sinänsä riittäisi velan hoitamiseen. Rahaa pitäisi riittää elämässä muuhunkin. Jos kotitaloudet karsivat huomattavasti kulutustaan, voi talous heikentyä odotettua enemmän Suomessa”, toteaa Nykänen.

Korkojen nousu on vähentänyt asuntojen kauppaa ja laskenut niiden hintoja Suomessa. Asuntojen halpeneminen on laskusuhdanteessa tyypillisesti voimakkaampaa silloin, kun laskua on edeltänyt hintojen nopea ja velkavetoinen nousu. Niin näyttää olevan nytkin: hinnat ovat laskeneet eniten isoimmissa kaupungeissa, joissa hintojen nousu on ollut nopeinta ja asuntokaupat on rahoitettu keskimääräistä suuremmilla lainoilla.

Korkojen nousu voi tuoda esiin alhaisten korkojen aikana otettuja riskejä, jotka luovat uhkia rahoitusjärjestelmän vakaudelle. Tämä konkretisoitui kevään aikana Yhdysvalloissa ja Euroopassa, kun kolme yhdysvaltalaispankkia kaatui liiallisiin riskeihin ja pitkään vaikeuksissa ollut sveitsiläinen Credit Suisse myytiin viranomaisten tuella kilpailijalleen.

”Suomalaisten pankkien vakavaraisuus on säilynyt vahvana, eikä niillä näyttäisi olevan samanlaisia tase- ja likviditeettiriskejä kuin ongelmiin joutuneilla pankeilla. Pankkien varainhankinnan riskeihin ja maksuvalmiuden riittävyyteen on kuitenkin kiinnitettävä huomiota myös Suomessa”, sanoo Nykänen.

Kansainvälisillä sääntelyuudistuksilla on lujitettu pankkien kriisinkestävyyttä. Suomalaisille pankeille on asetettu lisäpääomavaatimuksia, joilla voidaan kattaa koko järjestelmään sisältyviä riskejä. Suomalaiset pankit ovat vahvoja kohtaamaan myös Pohjoismaiden asunto- ja kiinteistömarkkinoiden kasvavat riskit.

Valtiovarainministeriön asettaman työryhmän suositus sitovasta ns. enimmäisvelanhoitorasitteesta on rahoitusvakauden näkökulmasta tärkeä. Vaatimus asettaisi ylärajan sille, kuinka suuren osan velkojen hoitomenot voivat enintään viedä lainanhakijan tuloista. Euroopan tasolla pankkiunionin loppuunsaattaminen olisi merkittävä askel Euroopan yhtenäisyydelle. Yhteinen eurooppalainen talletussuoja vahvistaisi entisestään luottamusta eurooppalaiseen pankkijärjestelmään. Sitä olisi edistettävä määrätietoisesti.

”Pankkisektorin kevätmyrsky muistutti, miten nopeasti tilanne voi kärjistyä, jos luottamus pankkeihin järkkyy. Rahoitusjärjestelmän vakaus luodaan pitkäjänteisellä työllä. Tärkeitä toimia olisivat Suomessa nykyistä vahvempi katto kotitalouksien velanotolle ja Euroopassa yhteinen suoja pankkitalletuksille”, toteaa Nykänen.

• Esityskalvot 27.4.2023, johtokunnan varapuheenjohtaja Marja Nykänen
• Euro & talous -julkaisusivusto