Korona-aika todisti odottavien vanhempien haluavan tasa-arvoista vanhemmuutta

Juuri julkaistussa tutkimuksessa tarkasteltiin korona-ajan vaikutuksia esikoistaan odottavien parien näkökulmasta. Keväällä 2020 äitiysneuvolapalveluita ja synnytyssairaalan käytänteitä jouduttiin rajoittamaan ja perhevalmennuksia peruttiin ja siirrettiin verkkoon, jättäen esikoistaan odottavat vanhemmat haavoittuvaan asemaan.

Arvokkaiden kokemusten jakaminen on odottaville pariskunnille tärkeää

Esikoistaan odottavat vanhemmat kokivat pandemian vaikeuttaneen vanhemmuuteen valmistautumista. Puolison osallistumismahdollisuuksia ja läsnäoloa tärkeissä odotusajan hetkissä rajoitettiin ja samalla yhteiskunnan tarjoama tuki väheni. Rajoitustoimien vuoksi odottavat vanhemmat eivät saaneet tavata läheisiään ja vertaisiaan, vaikka lisääntyneiden stressitekijöiden takia läheisten tuki olisi ollut erityisen tärkeää.

Yhteisvanhemmuuden kannalta haitallista oli puolisoiden jääminen palvelujen ulkopuolelle ja odottavien parien heikentynyt mahdollisuus saada tukea läheisiltä, vertaisilta ja palveluilta.

– Äidit näkivät isän osan pienentämisen jopa yhteiskunnallisesti, puolustivat isän roolia ja toivat esiin sen tärkeyttä, kasvatustieteen maisteri Inka-Liisa Kuusiaho korostaa.

Poikkeusaika ei kuitenkaan tuonut mukanaan pelkkiä haasteita. Sosiaalisen eristäytymisen hyötynä odottavat vanhemmat pitivät lisääntynyttä parisuhdeaikaa ja mahdollisuutta keskittyä vauvan odotukseen.

Yhteisvanhemmuuden tukeminen on tehokasta jälkihuoltoa

Koronapandemia näyttäisi onneksi olevan väistymässä, mutta on mahdollista, että vastaavia tilanteita tulee jatkossakin. Niiden varalta odottavien vanhempien kokemuksista on syytä ottaa oppia, korostavat tutkimuksen tekijät.

– Äitiysneuvolassa ja synnytyssairaalakäynneillä tulisi aina mahdollistaa molempien vanhempien osallistuminen ja näin vahvistaa myös isien tai puolisoiden suhdetta syntymättömään lapseen, erityisesti esikoislapsen kohdalla, professori Anna Rönkä Jyväskylän yliopistosta esittää.

Myös jälkihuoltoon tulee neuvolatoiminnassa kiinnittää huomiota, koska odotusaikana esiintynyt stressi voi aiheuttaa vanhemmissa ahdistusta ja vuorovaikutusongelmia.

– Yhteisvanhemmuuden tukeminen on tehokasta ongelmien ennaltaehkäisyä, joten neuvolassa on tärkeä kannustaa molempia vanhempia osallistumaan, sitoutumaan ja tukemaan toisiaan, Rönkä huomioi.

– Vanhempia on hyvä ohjata vertaistuen pariin, ja heidän mielialojaan on tärkeä seurata neuvolakäyntien aikana, Kuusiaho jatkaa.

Valmistuneen tutkimuksen haastatteluaineisto kerättiin etäyhteyksin huhti–elokuussa 2020. Tutkimukseen osallistui 11 pariskuntaa, eli 22 esikoistaan odottavaa vanhempaa.

Tutkimus on osa Suomen Akatemian rahoittamaa, Jyväskylän yliopiston ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun konsortiotutkimushanketta ”Yhteisvanhemmuuteen oppimassa: Vertaileva pitkittäistutkimus yhteisvanhemmuuden rakentumisesta vanhemmuuteen siirtymävaiheessa (CopaGloba)”. Kansainväliseen vertailututkimukseen osallistuu Suomesta kaikkiaan noin 150 odottavaa paria. Tutkimuksessa on mukana myös perhepalvelujen työntekijöitä. Tällä hetkellä tutkimuksessa kerätään vanhemmilta päiväkirja- ja kyselyaineistoja.

Artikkeli:

Kuusiaho I-L, Böök, ML., Rönkä, A. 2021. Enemmän huolta, vähemmän tukea: yhteisvanhemmuuden ensi askeleet esikoistaan odottavilla vanhemmilla korona-aikana. Tutkiva Hoitotyö 19(2), 20–28. https://sairaanhoitajat.fi/enemman-huolta-vahemman-tukea-yhteisvanhemmuuden-ensi-askeleet-esikoistaan-odottavilla-vanhemmilla-korona-aikana/

Lisätietoja:

KM Inka-Liisa Kuusiaho, inkuusia@student.jyu.fi, puh. 050 537 7529

Professori Anna Rönkä, anna.k.ronka@jyu.fi, puh. 040 805 4891

CopaGloba-tutkimus — Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta (jyu.fi)