Jyväskylän yliopisto

Korona-aika todisti odottavien vanhempien haluavan tasa-arvoista vanhemmuutta

17.6.2021 07:30:00 EEST | Jyväskylän yliopisto | Tiedote

Jaa
Esikoistaan odottavat pariskunnat kokivat koronaan liittyneiden rajoitustoimien heikentäneen yhteisvanhemmuutta, sillä ne kohdistuivat puolisoiden osallistumiseen sekä parien mahdollisuuksiin saada tukea toisiltaan, lähipiiriltä ja palveluista. Palveluista saatu tuki olisi ollut tarpeen, sillä korona-aika herätti esikoistaan odottavissa paljon huolta ja stressiä, käy ilmi Jyväskylän yliopiston tutkimuksesta.

Juuri julkaistussa tutkimuksessa tarkasteltiin korona-ajan vaikutuksia esikoistaan odottavien parien näkökulmasta. Keväällä 2020 äitiysneuvolapalveluita ja synnytyssairaalan käytänteitä jouduttiin rajoittamaan ja perhevalmennuksia peruttiin ja siirrettiin verkkoon, jättäen esikoistaan odottavat vanhemmat haavoittuvaan asemaan.

Arvokkaiden kokemusten jakaminen on odottaville pariskunnille tärkeää

Esikoistaan odottavat vanhemmat kokivat pandemian vaikeuttaneen vanhemmuuteen valmistautumista. Puolison osallistumismahdollisuuksia ja läsnäoloa tärkeissä odotusajan hetkissä rajoitettiin ja samalla yhteiskunnan tarjoama tuki väheni. Rajoitustoimien vuoksi odottavat vanhemmat eivät saaneet tavata läheisiään ja vertaisiaan, vaikka lisääntyneiden stressitekijöiden takia läheisten tuki olisi ollut erityisen tärkeää.

Yhteisvanhemmuuden kannalta haitallista oli puolisoiden jääminen palvelujen ulkopuolelle ja odottavien parien heikentynyt mahdollisuus saada tukea läheisiltä, vertaisilta ja palveluilta.

– Äidit näkivät isän osan pienentämisen jopa yhteiskunnallisesti, puolustivat isän roolia ja toivat esiin sen tärkeyttä, kasvatustieteen maisteri Inka-Liisa Kuusiaho korostaa.

Poikkeusaika ei kuitenkaan tuonut mukanaan pelkkiä haasteita. Sosiaalisen eristäytymisen hyötynä odottavat vanhemmat pitivät lisääntynyttä parisuhdeaikaa ja mahdollisuutta keskittyä vauvan odotukseen.

Yhteisvanhemmuuden tukeminen on tehokasta jälkihuoltoa

Koronapandemia näyttäisi onneksi olevan väistymässä, mutta on mahdollista, että vastaavia tilanteita tulee jatkossakin. Niiden varalta odottavien vanhempien kokemuksista on syytä ottaa oppia, korostavat tutkimuksen tekijät.

– Äitiysneuvolassa ja synnytyssairaalakäynneillä tulisi aina mahdollistaa molempien vanhempien osallistuminen ja näin vahvistaa myös isien tai puolisoiden suhdetta syntymättömään lapseen, erityisesti esikoislapsen kohdalla, professori Anna Rönkä Jyväskylän yliopistosta esittää.

Myös jälkihuoltoon tulee neuvolatoiminnassa kiinnittää huomiota, koska odotusaikana esiintynyt stressi voi aiheuttaa vanhemmissa ahdistusta ja vuorovaikutusongelmia.

– Yhteisvanhemmuuden tukeminen on tehokasta ongelmien ennaltaehkäisyä, joten neuvolassa on tärkeä kannustaa molempia vanhempia osallistumaan, sitoutumaan ja tukemaan toisiaan, Rönkä huomioi.

– Vanhempia on hyvä ohjata vertaistuen pariin, ja heidän mielialojaan on tärkeä seurata neuvolakäyntien aikana, Kuusiaho jatkaa.

Valmistuneen tutkimuksen haastatteluaineisto kerättiin etäyhteyksin huhti–elokuussa 2020. Tutkimukseen osallistui 11 pariskuntaa, eli 22 esikoistaan odottavaa vanhempaa.

Tutkimus on osa Suomen Akatemian rahoittamaa, Jyväskylän yliopiston ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun konsortiotutkimushanketta ”Yhteisvanhemmuuteen oppimassa: Vertaileva pitkittäistutkimus yhteisvanhemmuuden rakentumisesta vanhemmuuteen siirtymävaiheessa (CopaGloba)”. Kansainväliseen vertailututkimukseen osallistuu Suomesta kaikkiaan noin 150 odottavaa paria. Tutkimuksessa on mukana myös perhepalvelujen työntekijöitä. Tällä hetkellä tutkimuksessa kerätään vanhemmilta päiväkirja- ja kyselyaineistoja.

Artikkeli:

Kuusiaho I-L, Böök, ML., Rönkä, A. 2021. Enemmän huolta, vähemmän tukea: yhteisvanhemmuuden ensi askeleet esikoistaan odottavilla vanhemmilla korona-aikana. Tutkiva Hoitotyö 19(2), 20–28. https://sairaanhoitajat.fi/enemman-huolta-vahemman-tukea-yhteisvanhemmuuden-ensi-askeleet-esikoistaan-odottavilla-vanhemmilla-korona-aikana/

Lisätietoja:

KM Inka-Liisa Kuusiaho, inkuusia@student.jyu.fi, puh. 050 537 7529

Professori Anna Rönkä, anna.k.ronka@jyu.fi, puh. 040 805 4891

CopaGloba-tutkimus — Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta (jyu.fi)

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kirke Hassinen
Viestinnän asiantuntija


kirke.m.hassinen@jyu.fi, puh. 050 462 6920

Kuvat

Tietoja julkaisijasta

Jyväskylän yliopisto
Jyväskylän yliopisto
PL 35
40014 Jyväskylä

http://www.jyu.fi

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Uusi menetelmä ohjaa molekyylit tarkasti haluttuun muotoon19.10.2026 07:10:00 EEST | Tiedote

Jyväskylän yliopiston tutkijat ovat kehittäneet uuden menetelmän, jonka avulla synteettisiä molekyylejä voidaan ohjelmoida järjestäytymään itsestään tarkasti määritellyiksi kolmiulotteisiksi rakenteiksi. Tutkimus vie keinotekoisten molekyylien suunnittelua lähemmäksi luonnossa esiintyvää molekyylien hienopiirteistä järjestäytymistä ja voi tulevaisuudessa avata uusia mahdollisuuksia toiminnallisten materiaalien kehittämiseen.

Identiteetti kehittyy pitkälle aikuisuuteen ja linkittyy parempaan mielen hyvinvointiin13.10.2026 07:00:00 EEST | Tiedote

Identiteetin kehitys ei rajoitu ainoastaan nuoruuteen, osoittaa Jyväskylän yliopiston tuore tutkimus. Lapsesta aikuiseksi -pitkittäistutkimuksessa tarkasteltiin identiteetin kehitystä aikuisuudessa ja havaittiin, että identiteetti kehittyy myönteisesti 27-vuotiaasta 61-vuotiaaksi. Myönteisemmin kehittynyt identiteetti oli yhteydessä korkeampaan mielen hyvinvointiin.Tuore tutkimus osoitti, että identiteetin kehitys ei rajoitu vain nuoruuteen, vaan voi muovautua läpi aikuisuuden.

Jyväskylän yliopisto mukana ensimmäisessä superraskaan alkuaineen kemiallisen sidoksen mittauksessa9.10.2026 07:05:00 EEST | Tiedote

Kansainvälinen tutkimusryhmä on onnistunut ensimmäistä kertaa mittaamaan kemiallisen sidoksen vahvuuden superraskaan alkuaineen yhdisteessä. Jyväskylän yliopisto oli mukana tutkimuksessa, jossa selvitettiin seaborgiumin kemiallisia ominaisuuksia. Tulokset osoittavat, kuinka suhteellisuusteorian ennustamat relativistiset ilmiöt vaikuttavat kaikkein raskaimpien alkuaineiden kemiaan. Tutkimus on julkaistu Nature-lehdessä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye