Jyväskylän yliopisto

Korona-aika todisti odottavien vanhempien haluavan tasa-arvoista vanhemmuutta

Jaa
Esikoistaan odottavat pariskunnat kokivat koronaan liittyneiden rajoitustoimien heikentäneen yhteisvanhemmuutta, sillä ne kohdistuivat puolisoiden osallistumiseen sekä parien mahdollisuuksiin saada tukea toisiltaan, lähipiiriltä ja palveluista. Palveluista saatu tuki olisi ollut tarpeen, sillä korona-aika herätti esikoistaan odottavissa paljon huolta ja stressiä, käy ilmi Jyväskylän yliopiston tutkimuksesta.

Juuri julkaistussa tutkimuksessa tarkasteltiin korona-ajan vaikutuksia esikoistaan odottavien parien näkökulmasta. Keväällä 2020 äitiysneuvolapalveluita ja synnytyssairaalan käytänteitä jouduttiin rajoittamaan ja perhevalmennuksia peruttiin ja siirrettiin verkkoon, jättäen esikoistaan odottavat vanhemmat haavoittuvaan asemaan.

Arvokkaiden kokemusten jakaminen on odottaville pariskunnille tärkeää

Esikoistaan odottavat vanhemmat kokivat pandemian vaikeuttaneen vanhemmuuteen valmistautumista. Puolison osallistumismahdollisuuksia ja läsnäoloa tärkeissä odotusajan hetkissä rajoitettiin ja samalla yhteiskunnan tarjoama tuki väheni. Rajoitustoimien vuoksi odottavat vanhemmat eivät saaneet tavata läheisiään ja vertaisiaan, vaikka lisääntyneiden stressitekijöiden takia läheisten tuki olisi ollut erityisen tärkeää.

Yhteisvanhemmuuden kannalta haitallista oli puolisoiden jääminen palvelujen ulkopuolelle ja odottavien parien heikentynyt mahdollisuus saada tukea läheisiltä, vertaisilta ja palveluilta.

– Äidit näkivät isän osan pienentämisen jopa yhteiskunnallisesti, puolustivat isän roolia ja toivat esiin sen tärkeyttä, kasvatustieteen maisteri Inka-Liisa Kuusiaho korostaa.

Poikkeusaika ei kuitenkaan tuonut mukanaan pelkkiä haasteita. Sosiaalisen eristäytymisen hyötynä odottavat vanhemmat pitivät lisääntynyttä parisuhdeaikaa ja mahdollisuutta keskittyä vauvan odotukseen.

Yhteisvanhemmuuden tukeminen on tehokasta jälkihuoltoa

Koronapandemia näyttäisi onneksi olevan väistymässä, mutta on mahdollista, että vastaavia tilanteita tulee jatkossakin. Niiden varalta odottavien vanhempien kokemuksista on syytä ottaa oppia, korostavat tutkimuksen tekijät.

– Äitiysneuvolassa ja synnytyssairaalakäynneillä tulisi aina mahdollistaa molempien vanhempien osallistuminen ja näin vahvistaa myös isien tai puolisoiden suhdetta syntymättömään lapseen, erityisesti esikoislapsen kohdalla, professori Anna Rönkä Jyväskylän yliopistosta esittää.

Myös jälkihuoltoon tulee neuvolatoiminnassa kiinnittää huomiota, koska odotusaikana esiintynyt stressi voi aiheuttaa vanhemmissa ahdistusta ja vuorovaikutusongelmia.

– Yhteisvanhemmuuden tukeminen on tehokasta ongelmien ennaltaehkäisyä, joten neuvolassa on tärkeä kannustaa molempia vanhempia osallistumaan, sitoutumaan ja tukemaan toisiaan, Rönkä huomioi.

– Vanhempia on hyvä ohjata vertaistuen pariin, ja heidän mielialojaan on tärkeä seurata neuvolakäyntien aikana, Kuusiaho jatkaa.

Valmistuneen tutkimuksen haastatteluaineisto kerättiin etäyhteyksin huhti–elokuussa 2020. Tutkimukseen osallistui 11 pariskuntaa, eli 22 esikoistaan odottavaa vanhempaa.

Tutkimus on osa Suomen Akatemian rahoittamaa, Jyväskylän yliopiston ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun konsortiotutkimushanketta ”Yhteisvanhemmuuteen oppimassa: Vertaileva pitkittäistutkimus yhteisvanhemmuuden rakentumisesta vanhemmuuteen siirtymävaiheessa (CopaGloba)”. Kansainväliseen vertailututkimukseen osallistuu Suomesta kaikkiaan noin 150 odottavaa paria. Tutkimuksessa on mukana myös perhepalvelujen työntekijöitä. Tällä hetkellä tutkimuksessa kerätään vanhemmilta päiväkirja- ja kyselyaineistoja.

Artikkeli:

Kuusiaho I-L, Böök, ML., Rönkä, A. 2021. Enemmän huolta, vähemmän tukea: yhteisvanhemmuuden ensi askeleet esikoistaan odottavilla vanhemmilla korona-aikana. Tutkiva Hoitotyö 19(2), 20–28. https://sairaanhoitajat.fi/enemman-huolta-vahemman-tukea-yhteisvanhemmuuden-ensi-askeleet-esikoistaan-odottavilla-vanhemmilla-korona-aikana/

Lisätietoja:

KM Inka-Liisa Kuusiaho, inkuusia@student.jyu.fi, puh. 050 537 7529

Professori Anna Rönkä, anna.k.ronka@jyu.fi, puh. 040 805 4891

CopaGloba-tutkimus — Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta (jyu.fi)

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kirke Hassinen
Viestinnän asiantuntija


kirke.m.hassinen@jyu.fi, puh. 050 462 6920

Kuvat

Tietoja julkaisijasta

Jyväskylän yliopisto
Jyväskylän yliopisto
PL 35
40014 Jyväskylä

http://www.jyu.fi

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Väitöstutkimus: Yritysten kiertotaloussiirtymää jarruttavat ristiriidat taloudellisen ja ympäristöön liittyvän arvonluonnin välillä - ristiriidoissa piilee myös muutosvoimaa6.11.2025 09:33:59 EET | Tiedote

KTM Noora Piila tutki Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun yritysten ympäristöjohtamisen väitöskirjassaan kiertotalousmaturiteetin eri vaiheissa olevien suomalaisyritysten pyrkimyksiä ja haasteita kiertotaloussiirtymään liittyen. Tulosten valossa yritysten toimenpiteet jäävät pienipiirteisiksi johtuen taloudellisen ja ympäristöön liittyvän arvonluonnin välillä koetuista ristiriidoista, eli paradokseista. Näissä paradokseissa piilee kuitenkin myös positiivista muutosvoimaa, jonka valjastaminen yrityksissä edellyttää yhteiskunnan tukea ja vahvaa sidosryhmäyhteistyötä.

Digitaalisia ratkaisuja iäkkäiden kuntoutukseen ja terveydenhuoltoon - Timo Hinrichs liikuntalääketieteen professoriksi6.11.2025 07:00:00 EET | Tiedote

Lääkäri Timo Hinrichs aloitti 1.10.2025 Jyväskylän yliopiston liikunta- ja urheilulääketieteen professorina, vahvistaen alan tutkimusta ja koulutusta. Hinrichs tutkii liikunnan ja fyysisen aktiivisuuden merkitystä terveyden ylläpitämisessä, kuntoutuksen tukemisessa ja elämänlaadun edistämisessä. Hänen tutkimuksensa keskiössä on digitaalisten ratkaisujen hyödyntäminen ja käyttöönotto iäkkäiden liikkuvuuden ja terveyden tukemisessa.

Väitöstutkimus: ikääntyneet oppivat digitaitoja parhaiten vertaisiltaan, ei kiireessä läheisten opastamana6.11.2025 06:59:00 EET | Tiedote

FM Viivi Korpela tarkastelee yhteiskuntapolitiikan väitöskirjassaan ikääntyneiden digiosallisuutta, arjen digitaitojen oppimista ja Keski-Suomen hyvinvointialueen digipalveluita. Tulosten mukaan läheisten antama digituki ei aina johda oppimiseen, kun taas vertaisohjauksessa taidot ja osallisuuden tunne vahvistuvat. Lisäksi tutkimus osoittaa, että Keski-Suomen hyvinvointialueen digipalvelut jäävät usein irrallisiksi ikääntyneiden käyttäjien arjesta. Tutkimus haastaa pohtimaan, kenen ehdoilla digitaalista yhteiskuntaa rakennetaan.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye