Korona ei vähentänytkään pahimpia saastesumuja
Maailman suurkaupungit hiljenivät keväällä koronaviruksen takia. Ilmakehätutkijoille tilanne loi ainutlaatuisen mahdollisuuden testata hypoteeseja. Helsingin yliopiston Ilmakehätieteen keskus (INAR) on jo pitkään mitannut ilmanlaatua, saastepitoisuuksia ja pienhiukkasten muodostumista Kiinan suurkaupungeissa.
Mitä tapahtui ilman saastepitoisuuksille, kun ihmisen toiminnan aiheuttamat päästöt vähenivät? Kevään poikkeusoloissa tehdyssä tutkimuksessa selvisi, että joissakin pahimmin saastuneissa kaupungeissa saastesumu ei hälvennyt vaan jopa lisääntyi, kun suorien päästöjen väheneminen lisäsi ilmassa tapahtuvia kemiallisia reaktioita.
Pohjois- ja Itä-Kiinassa korona hiljensi etenkin liikenteen, jolloin liikenteen päästöt vähenivät noin 40-70 prosenttiin normaalista. Tämä vähensi ilman typpioksidipitoisuutta, mikä normaalisti vähentäisi ilman otsonipitoisuutta. Yhdisteiden väliset prosessit voivat kuitenkin olla yllättäviä.
Otsoni on yleisimpänä hapettimena eli oksidien muodostajana pääsyyllinen saastemäärien nousuun ja säilymiseen. Tutkimuksessa havaittiin, että typen vähentyminen ilmassa lisäsi otsonin syntymistä, kunhan ilman hiilivetypitoisuus oli suuri. Suuri otsonipitoisuus lisäsi yhdisteiden kemiallisia reaktioita. Lopputuloksena yksi saastehiukkanen korvautui toisella. Seurauksena ilman laatu ja näkyvyys säilyivät huonoina tai joissakin tapauksissa jopa laskivat.
– Kun jokin komponentti poistuu ilmakehän saastecocktailista, niin jokin toinen korvaa sen, jolloin ilman saastepitoisuus ei välttämättä putoa, akatemiaprofessori ja Ilmakehätieteiden keskuksen johtaja Markku Kulmala kertoo.
Saastepäästöjen vähentäminen on Kulmalan mukaan silti järkevää, sillä mitä laimeampi saastesekoitus ilmassa on, sitä vähemmän yleensä syntyy haitallisia reaktioita ja yhdisteitä. Oleellista on saada yhä parempi käsitys siitä, mitä ilman saastekocktailissa tapahtuu. Ymmärryksen lisääntyessä osataan esimerkiksi tehdä yhä tarkemmin ilman laatua parantavia päästövähennyksiä.
Tutkimus perustuu monipuolisiin SMEAR (Station for Measuring Ecosystem-Atmosphere Relations) -tyyppisiin mittauksiin, joita tehdään jatkuvana mittauksena sekä Pekingissä että Nanjingissa yhteistyössä kiinalaisten yliopistojen (Beijing University of Chemical Technology, Tsinghua University, Nanjing University) ja Kiinan tiedeakatemian eri laitosten kanssa.
Lisätietoja
Akatemiaprofessori, akateemikko Markku Kulmala
040 5962 311
Twitter: @MarkkuKulmala1
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Johanna PellinenViestintäpäällikkö
Puh:+358 43 8245 394johanna.p.pellinen@helsinki.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Baarimikko voi olla urpo, mutta Urpo maailman paras baarimikko26.4.2024 07:30:00 EEST | Tiedote
Monia etunimiä käytetään arkikielessä yleisniminä: esimerkiksi stereotyyppistä teinipoikaa voidaan sanoa jonneksi ja oksennusta yrjöksi. Etunimet voivat olla myös yhdyssanan osia. Esimerkiksi sanojen lappuliisa, baarimikko ja taskumatti jälkimmäinen osa on etunimi.
Eduskuntavaalitutkimus 2023 julkistamistilaisuus 13.5. Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa25.4.2024 11:02:23 EEST | Kutsu
Lämpimästi tervetuloa ”Pääministerivaalit polarisaation aikakaudella: Eduskuntavaalitutkimus 2023” julkistamistilaisuuteen 13.5. klo 10-12 . Nyt julkaistava eduskuntavaalitutkimuksen pääraportti on kattava teos suomalaisten äänestäjien käyttäytymisestä 2023 eduskuntavaaleissa.
Iäkkäiden lääkehoidon riskitekijöiden tunnistaminen on avainasemassa kotona asumisen tukemisessa23.4.2024 09:58:40 EEST | Tiedote
Tuoreessa väitöstutkimuksessa on kehitetty malli iäkkäiden lääkehoidon riskitekijöiden tunnistamiseksi osana laajempaa terveystarkastusta. Tutkimuksen tavoitteena oli tarjota konkreettisia keinoja iäkkäiden terveyden ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi, jotta he voisivat asua kotona mahdollisimman pitkään.
Helsingin yliopiston operatiivinen tulos 2023 oli 16 miljoonaa euroa miinuksella17.4.2024 14:37:06 EEST | Tiedote
Varainhankinta sekä sijoitus- ja rahoitustuotot nostivat kokonaistuloksen plussalle. Yliopisto lisää sijoitustoiminnan tuotonjakoa perustehtävään seuraavien viiden vuoden ajan.
Pelastakaa tiede! -dokumenttielokuva kertoo tieteen evakuoinnin tarinan17.4.2024 10:28:01 EEST | Tiedote
Kirjailija, FT Anna Kortelainen, Kansalliskirjasto ja Kirjastokaista ovat tuottaneet yhteistyössä dokumentin, joka pureutuu Kansalliskirjaston aineistojen evakuointiin talvi- ja jatkosodan aikana. Elokuva julkaistaan 17.4.2024 Kirjastokaistan verkkosivuilla sekä Kansalliskirjaston Youtube-kanavalla.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme