Keväällä 2020 koronaviruksen levitessä väestössä viranomaiset suosittelivat erityisesti yli 70-vuotiaita henkilöitä välttämään kontakteja toisten ihmisten kanssa. Tietoa viruksesta, sen aiheuttamasta poikkeustilasta ja rajoitusten velvoittavuudesta tulvi eri tiedotusvälineistä. Tilanne saattoi olla haastava monelle iäkkäälle ihmiselle: samanaikaisesti piti yrittää suojautua sairastumiselta ja päätellä, mitä poikkeustilan vallitessa oli mahdollista tehdä.

Gerontologian tutkimuskeskuksessa toteutetussa tutkimuksessa selvitettiin yli 77-vuotiaiden jyväskyläläisten kokemuksia ensimmäisestä koronakeväästä. Noin 700 henkilöä vastasi postikyselyssä kysymyksiin koronavirukseen ja siitä aiheutuneeseen poikkeustilaan liittyvästä tiedosta. Tuloksista ilmeni, että 97 % osallistujista oli saanut tietoa televisiosta ja 93 % sanomalehdistä, kun taas internetistä tai sosiaalisesta mediasta tietoa oli saanut alle puolet tutkittavista.

– Iäkkäille ihmisille perinteinen media näyttää edelleen olevan tärkeä tiedonsaantikanava, toteaa yliopistonlehtori Johanna Eronen Gerontologian tutkimuskeskuksesta.

Oman toiminnan arviointi koettiin helpoksi

Tiedonlähteiden lisäksi tutkimuksessa selvitettiin, kuinka helppoa iäkkäiden ihmisten oli hyödyntää koronavirukseen liittyvää tietoa. Suurin osa tutkimukseen osallistuneista koki, että heidän oli helppo arvioida, miten heidän oma toimintansa vaikuttaa koronavirustartunnan saamiseen tai viruksen leviämiseen. Oman toiminnan arviointi oli vaikeinta kaikkein vanhimmille, yli 87-vuotiaille osallistujille.

He, joiden mielestä oman toiminnan arviointi oli helppoa, kertoivat useammin, että koronavirus ja siitä aiheutunut poikkeustila olivat rajoittaneet heitä tekemästä asioita, joita he yleensä tekevät.

– Tämä voi kertoa siitä, että ne ikäihmiset, joilla oli korkein luottamus omiin arviointikykyihinsä, noudattivat tarkimmin rajoituksia eli välttelivät yleisissä tiloissa liikkumista ja toisten ihmisten tapaamista, Eronen pohtii.

Koronavirukseen liittyvän tiedon luotettavuuden arviointi koettiin haastavammaksi kuin oman toiminnan arviointi. Tämä korostui erityisesti niillä ikäihmisillä, joilla digilaitteiden käyttö oli vaikeaa tai mahdotonta. Voi olla, että heidän on hankalampi varmistaa, miten televisiossa raportoidut asiat vaikuttavat heidän omaan elämäänsä.

– Uusin ja ajankohtaisin tieto on nykyään tarjolla verkossa. Vaikka yhä useampi iäkäs ihminen käyttää digilaitteita ongelmitta, on edelleen tärkeää huomioida tiedon saavutettavuus: se, että olennaisin tieto tavoittaa ymmärrettävässä muodossa myös heidät, jotka eivät tietokonetta tai älypuhelinta käytä, sanoo Eronen.

Alkuperäinen tutkimusartikkeli:

Coronavirus-related health literacy and perceived restrictiveness of protective measures among community-dwelling older persons in Finland on julkaistu Aging Clinical and Experimental Research -lehdessä heinäkuussa 2021
(https://doi.org/10.1007/s40520-021-01928-6).

Tutkimusta rahoittivat European Research Counsil, Suomen Akatemia sekä opetus- ja kulttuuriministeriö.

Lisätietoja:

Johanna Eronen
yliopistonlehtori
liikuntatieteellinen tiedekunta
johanna.eronen@jyu.fi
+358 50 478 1067