Koronakeväänä 2020 iäkkäiden ihmisten terveyden lukutaito joutui testiin
Keväällä 2020 koronaviruksen levitessä väestössä viranomaiset suosittelivat erityisesti yli 70-vuotiaita henkilöitä välttämään kontakteja toisten ihmisten kanssa. Tietoa viruksesta, sen aiheuttamasta poikkeustilasta ja rajoitusten velvoittavuudesta tulvi eri tiedotusvälineistä. Tilanne saattoi olla haastava monelle iäkkäälle ihmiselle: samanaikaisesti piti yrittää suojautua sairastumiselta ja päätellä, mitä poikkeustilan vallitessa oli mahdollista tehdä.
Gerontologian tutkimuskeskuksessa toteutetussa tutkimuksessa selvitettiin yli 77-vuotiaiden jyväskyläläisten kokemuksia ensimmäisestä koronakeväästä. Noin 700 henkilöä vastasi postikyselyssä kysymyksiin koronavirukseen ja siitä aiheutuneeseen poikkeustilaan liittyvästä tiedosta. Tuloksista ilmeni, että 97 % osallistujista oli saanut tietoa televisiosta ja 93 % sanomalehdistä, kun taas internetistä tai sosiaalisesta mediasta tietoa oli saanut alle puolet tutkittavista.
– Iäkkäille ihmisille perinteinen media näyttää edelleen olevan tärkeä tiedonsaantikanava, toteaa yliopistonlehtori Johanna Eronen Gerontologian tutkimuskeskuksesta.
Oman toiminnan arviointi koettiin helpoksi
Tiedonlähteiden lisäksi tutkimuksessa selvitettiin, kuinka helppoa iäkkäiden ihmisten oli hyödyntää koronavirukseen liittyvää tietoa. Suurin osa tutkimukseen osallistuneista koki, että heidän oli helppo arvioida, miten heidän oma toimintansa vaikuttaa koronavirustartunnan saamiseen tai viruksen leviämiseen. Oman toiminnan arviointi oli vaikeinta kaikkein vanhimmille, yli 87-vuotiaille osallistujille.
He, joiden mielestä oman toiminnan arviointi oli helppoa, kertoivat useammin, että koronavirus ja siitä aiheutunut poikkeustila olivat rajoittaneet heitä tekemästä asioita, joita he yleensä tekevät.
– Tämä voi kertoa siitä, että ne ikäihmiset, joilla oli korkein luottamus omiin arviointikykyihinsä, noudattivat tarkimmin rajoituksia eli välttelivät yleisissä tiloissa liikkumista ja toisten ihmisten tapaamista, Eronen pohtii.
Koronavirukseen liittyvän tiedon luotettavuuden arviointi koettiin haastavammaksi kuin oman toiminnan arviointi. Tämä korostui erityisesti niillä ikäihmisillä, joilla digilaitteiden käyttö oli vaikeaa tai mahdotonta. Voi olla, että heidän on hankalampi varmistaa, miten televisiossa raportoidut asiat vaikuttavat heidän omaan elämäänsä.
– Uusin ja ajankohtaisin tieto on nykyään tarjolla verkossa. Vaikka yhä useampi iäkäs ihminen käyttää digilaitteita ongelmitta, on edelleen tärkeää huomioida tiedon saavutettavuus: se, että olennaisin tieto tavoittaa ymmärrettävässä muodossa myös heidät, jotka eivät tietokonetta tai älypuhelinta käytä, sanoo Eronen.
Alkuperäinen tutkimusartikkeli:
Coronavirus-related health literacy and perceived restrictiveness of protective measures among community-dwelling older persons in Finland on julkaistu Aging Clinical and Experimental Research -lehdessä heinäkuussa 2021
(https://doi.org/10.1007/s40520-021-01928-6).
Tutkimusta rahoittivat European Research Counsil, Suomen Akatemia sekä opetus- ja kulttuuriministeriö.
Lisätietoja:
Johanna Eronen
yliopistonlehtori
liikuntatieteellinen tiedekunta
johanna.eronen@jyu.fi
+358 50 478 1067
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Laura-Maija Suur-Askolaviestinnän asiantuntija
Puh:+358505628202laura-maija.m.a.suur-askola@jyu.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Antti Koivula jatkaa Jyväskylän yliopiston hallituksen puheenjohtajana kauden 2026–202716.1.2026 14:30:20 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston hallitus valitsi järjestäytymiskokouksessaan 16.1.2026 puheenjohtajakseen professori Antti Koivulan. Varapuheenjohtajaksi valittiin KTT, FL Hanna Maula.
Jyväskylän yliopisto kehittää uudenlaista kaksikielistä varhaiskasvatuksen opettajakoulutusta14.1.2026 08:00:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopisto sai opetus- ja kulttuuriministeriöltä 300 000 euron rahoituksen toiminnallisesti kaksikielisen varhaiskasvatuksen kandidaattiohjelman kehittämiseen.
Jyväskylän yliopisto sai 240 000 euron rahoituksen SOTE-palveluiden toiminnan tehostamiseen – hanke selvittää tekoälyn käyttöä palveluiden laadun ja johtamisen parantamisessa13.1.2026 16:00:35 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopisto sai Suomen Akatemialta 240 000 euron rahoituksen tietoon perustuvan päätöksenteon ja johtamisen tukemiseen sosiaali- ja terveydenhuollossa tekoälyä ja data-analytiikkaa hyödyntäen. Hanketta johtaa Pohjois-Savon hyvinvointialue ja siinä on mukana kaikkiaan viisi toimijaa.
Nopeasti kehittyvä digitaalinen teknologia lisää tarvetta opettajien digipedagogiselle osaamiselle13.1.2026 10:29:49 EET | Tiedote
Tekoäly, virtuaalitodellisuus ja digitaaliset oppimisympäristöt yleistyvät kouluissa paikoin nopeammin, kuin opettajille on tarjolla tukea niiden pedagogiseen käyttöön. Vaikka suomalaisten opettajien digitaidot ovat viime vuosina kehittyneet nopeasti, etenee opetuksen digitalisaatio kouluissa edelleen epätasaisesti. Ilman riittävää täydennyskoulutusta uudet teknologiat voivat lisätä opettajien kuormitusta ja heikentää oppilaiden yhdenvertaisuutta.
Väitös: Tutkimus tarjoaa keinoja purojen ja lähteiden tehokkaampaan suojeluun (Saari)12.1.2026 09:00:00 EET | Tiedote
Suomen metsissä sijaitsevat purot ja lähteet ovat monimuotoisuuden kannalta erityisen arvokkaita elinympäristöjä, mutta niiden suojelu on monin paikoin puutteellista. Tuore Jyväskylän yliopiston väitöskirja tarkastelee, miten Suomen metsälain muutokset, kartoituskäytännöt ja metsänkäsittely vaikuttavat näiden pienvesien tunnistamiseen, suojeluun ja ekologiseen tilaan.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme