Koronakeväänä 2020 iäkkäiden ihmisten terveyden lukutaito joutui testiin
Keväällä 2020 koronaviruksen levitessä väestössä viranomaiset suosittelivat erityisesti yli 70-vuotiaita henkilöitä välttämään kontakteja toisten ihmisten kanssa. Tietoa viruksesta, sen aiheuttamasta poikkeustilasta ja rajoitusten velvoittavuudesta tulvi eri tiedotusvälineistä. Tilanne saattoi olla haastava monelle iäkkäälle ihmiselle: samanaikaisesti piti yrittää suojautua sairastumiselta ja päätellä, mitä poikkeustilan vallitessa oli mahdollista tehdä.
Gerontologian tutkimuskeskuksessa toteutetussa tutkimuksessa selvitettiin yli 77-vuotiaiden jyväskyläläisten kokemuksia ensimmäisestä koronakeväästä. Noin 700 henkilöä vastasi postikyselyssä kysymyksiin koronavirukseen ja siitä aiheutuneeseen poikkeustilaan liittyvästä tiedosta. Tuloksista ilmeni, että 97 % osallistujista oli saanut tietoa televisiosta ja 93 % sanomalehdistä, kun taas internetistä tai sosiaalisesta mediasta tietoa oli saanut alle puolet tutkittavista.
– Iäkkäille ihmisille perinteinen media näyttää edelleen olevan tärkeä tiedonsaantikanava, toteaa yliopistonlehtori Johanna Eronen Gerontologian tutkimuskeskuksesta.
Oman toiminnan arviointi koettiin helpoksi
Tiedonlähteiden lisäksi tutkimuksessa selvitettiin, kuinka helppoa iäkkäiden ihmisten oli hyödyntää koronavirukseen liittyvää tietoa. Suurin osa tutkimukseen osallistuneista koki, että heidän oli helppo arvioida, miten heidän oma toimintansa vaikuttaa koronavirustartunnan saamiseen tai viruksen leviämiseen. Oman toiminnan arviointi oli vaikeinta kaikkein vanhimmille, yli 87-vuotiaille osallistujille.
He, joiden mielestä oman toiminnan arviointi oli helppoa, kertoivat useammin, että koronavirus ja siitä aiheutunut poikkeustila olivat rajoittaneet heitä tekemästä asioita, joita he yleensä tekevät.
– Tämä voi kertoa siitä, että ne ikäihmiset, joilla oli korkein luottamus omiin arviointikykyihinsä, noudattivat tarkimmin rajoituksia eli välttelivät yleisissä tiloissa liikkumista ja toisten ihmisten tapaamista, Eronen pohtii.
Koronavirukseen liittyvän tiedon luotettavuuden arviointi koettiin haastavammaksi kuin oman toiminnan arviointi. Tämä korostui erityisesti niillä ikäihmisillä, joilla digilaitteiden käyttö oli vaikeaa tai mahdotonta. Voi olla, että heidän on hankalampi varmistaa, miten televisiossa raportoidut asiat vaikuttavat heidän omaan elämäänsä.
– Uusin ja ajankohtaisin tieto on nykyään tarjolla verkossa. Vaikka yhä useampi iäkäs ihminen käyttää digilaitteita ongelmitta, on edelleen tärkeää huomioida tiedon saavutettavuus: se, että olennaisin tieto tavoittaa ymmärrettävässä muodossa myös heidät, jotka eivät tietokonetta tai älypuhelinta käytä, sanoo Eronen.
Alkuperäinen tutkimusartikkeli:
Coronavirus-related health literacy and perceived restrictiveness of protective measures among community-dwelling older persons in Finland on julkaistu Aging Clinical and Experimental Research -lehdessä heinäkuussa 2021
(https://doi.org/10.1007/s40520-021-01928-6).
Tutkimusta rahoittivat European Research Counsil, Suomen Akatemia sekä opetus- ja kulttuuriministeriö.
Lisätietoja:
Johanna Eronen
yliopistonlehtori
liikuntatieteellinen tiedekunta
johanna.eronen@jyu.fi
+358 50 478 1067
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Laura-Maija Suur-Askolaviestinnän asiantuntija
Puh:+358505628202laura-maija.m.a.suur-askola@jyu.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Liikuntaharjoittelun yksilöllisyys kansainvälisen konferenssin pääteemana Jyväskylässä 19.–21.11.202513.11.2025 06:30:00 EET | Tiedote
Miksi toiset kehittyvät liikuntaharjoittelussa nopeammin kuin toiset? Miten harjoitteluvasteita voidaan ennustaa ja miten perimä vaikuttaa harjoittelun tuloksiin? Muun muassa näihin kysymyksiin kuullaan vastauksia Jyväskylässä järjestettävässä kansainvälisessä valmennustieteen konferenssissa, joka kokoaa yhteen yli 200 osallistujaa ja johtavat alan tutkijat ympäri maailmaa.
Väitöstutkimus: Talousjohto tarvitsee eettisissä tilanteissa selviytymiseen myös etiikkaan liittyvää koulutusta11.11.2025 10:38:04 EET | Tiedote
KTM Heljä Syrén tarkastelee Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa tekemässään laskentatoimen ja yritysrahoituksen väitöskirjassaan talousjohdon ammattilaisen työssään kohtaamia eettisiä tilanteita ja niiden ratkaisemiseen liittyvää eettistä päätöksentekoa. Tutkimuksen mukaan selviytyäkseen eettisissä haasteissa laskentatoimen ammattilainen tarvitsee tuekseen koulutusta, jossa käsitellään ”kovan ammattiosaamisen” rinnalla myös etiikkaa. Lisäksi eettisessä päätöksenteossa auttavat organisaation sosiaalipsykologisten prosessien tunnistaminen ja eettisen arvioinnin strategioiden hallitseminen.
EU-rahoitus selvittää siittiöiden ryhmäkäyttäytymistä11.11.2025 07:05:00 EET | Tiedote
Tutkijatohtori Varpu Pärssinen on saanut yli 200 000 euron EU-rahoituksen tutkimukseen, jossa selvitetään, miksi joidenkin eläinlajien siittiöt muodostavat laajoja ryhmiä ikään kuin solujen välistä yhteistyötä tehden. Tutkimus lisää ymmärrystä lisääntymisbiologian evolutiivisista mekanismeista.
Mielen hyvinvointi ja huolenpito toisista yhteydessä työssä jatkamisen toiveisiin10.11.2025 13:31:10 EET | Tiedote
Gerontologian tutkimuskeskuksessa Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa tehty tutkimus osoitti, että generatiivisuus – halu huolehtia seuraavasta sukupolvesta – sekä mielen hyvinvointi ovat merkityksellisiä tekijöitä työssä jatkamisen näkökulmasta.
Väitöstutkimus: Nykykirjallisuuden queer-kerronta voi vastustaa kertojan sukupuolittamista7.11.2025 07:58:00 EET | Tiedote
FM Joonas Säntin väitöskirja käsittelee nykykirjallisuuden poikkeusilmiöitä, mutta yhdistää ne laajempaan analyysiin kertojien sukupuolittamisesta ja yhteiskuntakriittisen kertomustieteen haasteista. Sukupuolettomat kertojat haastavat ja vastustavat lukijoiden tulkinnallisia kehyksiä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme