Koronakriisi luo tilaa yhteiskunnallisille uudistuksille
21.6.2022 15:26:00 EEST | Kalevi Sorsa -säätiö | Tiedote
Suomessa on käynnissä siirtymä kohti koronapandemian jälkeistä aikaa, mikä näkyy muun muassa rajoitusten päättymisenä sekä ihmisten jokapäiväisessä käyttäytymisessä. Vaikka huoli koronatartunnoista väistyy taka-alalle, Ukrainan sota monine seurauksineen on ruokkinut tunnetta uudesta kriisistä. Kalevi Sorsa -säätiö julkaisee 21.6. säätiön toiminnanjohtaja Mikko Lievosen kirjoittaman raportin ”Suomi koronan jälkeen”, joka pyrkii herättämään keskustelua yhteiskunnan suunnasta historiallisen kriisin jälkimainingeissa.
Ongelmista huolimatta Suomi on selviytynyt korona-ajasta hyvin. Kansainvälisesti vertailtuna koronakuolemien määrä on jäänyt alhaiseksi. Rajoitustoimet ovat olleet pääosin kevyitä, etenkin suuriin teollisuusmaihin verrattuna. Rokotuskattavuus on eurooppalaisten vertailumaiden tasolla. Hyvinvointivaltio on ennakoinut suurimmat sosiaaliset riskit, vaikkakin nuorten ja eräiden haavoittuvien ryhmien keskuudessa on syntynyt hyvinvointivajeita. Talouden osalta 2020 oli huonoin vuosi yli vuosikymmeneen (BKT supistui 2,3 %), mutta toipuminen on ollut nopeaa (BKT kasvoi 3,5 % vuonna 2021).
Raportin keskeinen huomio on, että koronakriisi ei ole johtanut pandemian alussa ennustettuihin suuriin yhteiskunnallisiin muutoksiin. Paljon puhuttu ”uusi normaali” jää merkitykseltään tyhjäksi muotitermiksi. Pandemian loppuvaihetta elävässä Suomessa yhteiskunnallista tilannetta määrittää jatkuvuus eikä murrostila.
Sen sijaan koronakriisi tulee vaikuttamaan lähivuosien politiikkaan. Kriisin merkittävin poliittinen seuraus on vahvan valtion paluu. Pandemian jälkeisessä politiikassa keskeisiksi nousevat edistyksellisen ja konservatiivisen kertomuksen erilaiset tulkinnat kriisin opetuksista. Edistyksellisessä ajattelussa vahva valtio nähdään mahdollisuutena toteuttaa uudistuksia, kun taas konservatiivinen ajattelumalli pyrkii rajoittamaan valtion kasvanutta roolia.
”Korona-aikana monessa länsimaassa on muodostunut laajaa kannatusta yhteiskunnallisille reformeille. Suomalaistenkin on aika kysyä itseltään, mitä toivomme ja odotamme kriisin jälkeiseltä politiikalta”, Lievonen toteaa.
Raportti suosittelee koronan jälkeisen politiikan tavoitteiksi valtion kriisivarautumisen parantamista, hyvinvointivelan purkamista erityisesti lasten ja nuorten osalta sekä valtion aktiivisen talouspoliittisen roolin vakiinnuttamista.
Julkaisu kokonaisuudessaan löytyy osoitteesta:
https://sorsafoundation.fi/wp-content/uploads/2022/06/KSS_Suomi-koronan-jalkeen_Web.pdf
Yhteyshenkilöt
Lisätietoja:
Mikko Lievonen, toiminnanjohtaja, Kalevi Sorsa -säätiö, mikko.lievonen@sorsafoundation.fi, 050 - 380 1432
Liitteet
Tietoja julkaisijasta
Kalevi Sorsa -säätiö on sosialidemokraattinen ajatushautomo. Elävä demokratia edellyttää monipuolisia mutta perusteltuja näkemyksiä, tulevaisuuden tekeminen ennakkoluulotonta asennetta ja uusia avauksia. Kalevi Sorsa -säätiö perustettiin vuonna 2005 vastaamaan osaltaan näihin tavoitteisiin.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Kalevi Sorsa -säätiö
Mediakutsu: Veroareena perjantaina 13.2. – Mistä lisää verotuloja julkisen talouden vahvistamiseen?10.2.2026 07:00:00 EET | Tiedote
Kalevi Sorsa -säätiö järjestää neljännen Veroareenan Helsingin Oodi-kirjaston Kino Reginassa (Töölönlahdenkatu 4, Helsinki) perjantaina 13.2.2026 kello 9.30–16.30. Tämän vuoden teemana on pohtia, miten voitaisiin kerätä lisää verotuloja julkisen talouden vahvistamiseen
Laskelma: Maahanmuuton osuus viimeaikaisesta työttömyyden kasvusta pieni20.1.2026 07:15:00 EET | Tiedote
Maahanmuuttoa on esitetty Suomen viimeaikaisen työttömyysasteen kasvun syyksi. Uusi analyysi osoittaa, että syyt löytyvät muualta. Vuoden 2024 lopulta alkaen työttömien määrän kasvusta 21 prosenttia johtui ulkomaalaisista. Työttömien työnhakijoiden määrän kasvussa ulkomaalaisten osuus oli vain 9 prosenttia. Perimmäinen syy työttömyyden kasvuun on heikko talouskehitys, joka on näkynyt myös nuorten työttömyyden nousuna.
Uusi raportti: Marjanpoimintatyö Suomessa on ajanut satoja thaimaalaisia velkaloukkuun14.1.2026 07:00:00 EET | Tiedote
Kalevi Sorsa -säätiön tänään julkaistu raportti osoittaa, että Thaimaasta Suomeen tulleiden marjasiirtolaisten hyväksikäyttö on jatkunut viime vuosiin saakka. Esiin nousseet ongelmat ovat johtaneet niin oikeuskäsittelyihin kuin lakimuutoksiin. Satojen poimijoiden kokemuksiin perustuva raportti kuitenkin osoittaa, että uusimmatkin muutokset ovat riittämättömiä korjaamaan alan perustavanlaatuisia ongelmia. Raportti suosittaa ratkaisuiksi muun muassa yritysvastuusääntelyn laajentamista sekä rekrytointimaksujen perimisen rajoittamista.
ENNAKKOTIETO: Uusi raportti avaa satojen thaimaalaisten kokemuksia suomalaisissa marjametsissä ja esittää ratkaisuja marja-alan hyväksikäyttöön12.1.2026 07:30:00 EET | Tiedote
Keskiviikkona 14.1. julkaistava raportti tarkastelee Suomen marja-alan toimintaa Thaimaasta Suomeen saapuneiden poimijoiden näkökulmasta. Raportti avaa etenkin Thaimaan olosuhteiden ja paikallisten rekrytointiyritysten roolia ongelmissa. Siinä käsitellään myös marja-alan sääntelyä ja osoitetaan, miksi uusimmatkin muutokset ovat riittämättömiä korjaamaan sen perustavanlaatuisia ongelmia.
Raportti: Luontokato kiihtyy – suojelu kaipaa sitovaa lainsäädäntöä ja moninkertaisen rahoituksen15.10.2025 05:00:00 EEST | Tiedote
Kalevi Sorsa -säätiön tänään julkaisemassa raportissa tarkastellaan Suomen luonnonsuojelun tilaa. Sen mukaan nykytoimet ovat riittämättömiä kansainvälisten ympäristövelvoitteiden saavuttamiseksi. Raportissa suositellaan muun muassa sitovaa luontohaittojen kompensointia sekä kiinteistö- ja kulutusverotuksen uudistamista ympäristön huomioivaksi. Lisäksi suojelurahoitusta tulisi kasvattaa kohti tavoitteiden vaatimaa tasoa. Seuraavan hallituskauden aikana rahoitus voitaisiin kolminkertaistaa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme