Koronakriisi luo tilaa yhteiskunnallisille uudistuksille
Suomessa on käynnissä siirtymä kohti koronapandemian jälkeistä aikaa, mikä näkyy muun muassa rajoitusten päättymisenä sekä ihmisten jokapäiväisessä käyttäytymisessä. Vaikka huoli koronatartunnoista väistyy taka-alalle, Ukrainan sota monine seurauksineen on ruokkinut tunnetta uudesta kriisistä. Kalevi Sorsa -säätiö julkaisee 21.6. säätiön toiminnanjohtaja Mikko Lievosen kirjoittaman raportin ”Suomi koronan jälkeen”, joka pyrkii herättämään keskustelua yhteiskunnan suunnasta historiallisen kriisin jälkimainingeissa.
Ongelmista huolimatta Suomi on selviytynyt korona-ajasta hyvin. Kansainvälisesti vertailtuna koronakuolemien määrä on jäänyt alhaiseksi. Rajoitustoimet ovat olleet pääosin kevyitä, etenkin suuriin teollisuusmaihin verrattuna. Rokotuskattavuus on eurooppalaisten vertailumaiden tasolla. Hyvinvointivaltio on ennakoinut suurimmat sosiaaliset riskit, vaikkakin nuorten ja eräiden haavoittuvien ryhmien keskuudessa on syntynyt hyvinvointivajeita. Talouden osalta 2020 oli huonoin vuosi yli vuosikymmeneen (BKT supistui 2,3 %), mutta toipuminen on ollut nopeaa (BKT kasvoi 3,5 % vuonna 2021).
Raportin keskeinen huomio on, että koronakriisi ei ole johtanut pandemian alussa ennustettuihin suuriin yhteiskunnallisiin muutoksiin. Paljon puhuttu ”uusi normaali” jää merkitykseltään tyhjäksi muotitermiksi. Pandemian loppuvaihetta elävässä Suomessa yhteiskunnallista tilannetta määrittää jatkuvuus eikä murrostila.
Sen sijaan koronakriisi tulee vaikuttamaan lähivuosien politiikkaan. Kriisin merkittävin poliittinen seuraus on vahvan valtion paluu. Pandemian jälkeisessä politiikassa keskeisiksi nousevat edistyksellisen ja konservatiivisen kertomuksen erilaiset tulkinnat kriisin opetuksista. Edistyksellisessä ajattelussa vahva valtio nähdään mahdollisuutena toteuttaa uudistuksia, kun taas konservatiivinen ajattelumalli pyrkii rajoittamaan valtion kasvanutta roolia.
”Korona-aikana monessa länsimaassa on muodostunut laajaa kannatusta yhteiskunnallisille reformeille. Suomalaistenkin on aika kysyä itseltään, mitä toivomme ja odotamme kriisin jälkeiseltä politiikalta”, Lievonen toteaa.
Raportti suosittelee koronan jälkeisen politiikan tavoitteiksi valtion kriisivarautumisen parantamista, hyvinvointivelan purkamista erityisesti lasten ja nuorten osalta sekä valtion aktiivisen talouspoliittisen roolin vakiinnuttamista.
Julkaisu kokonaisuudessaan löytyy osoitteesta:
https://sorsafoundation.fi/wp-content/uploads/2022/06/KSS_Suomi-koronan-jalkeen_Web.pdf
Yhteyshenkilöt
Lisätietoja:
Mikko Lievonen, toiminnanjohtaja, Kalevi Sorsa -säätiö, mikko.lievonen@sorsafoundation.fi, 050 - 380 1432
Liitteet
Tietoja julkaisijasta
Kalevi Sorsa -säätiö on sosialidemokraattinen ajatushautomo. Elävä demokratia edellyttää monipuolisia mutta perusteltuja näkemyksiä, tulevaisuuden tekeminen ennakkoluulotonta asennetta ja uusia avauksia. Kalevi Sorsa -säätiö perustettiin vuonna 2005 vastaamaan osaltaan näihin tavoitteisiin.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Kalevi Sorsa -säätiö
Raportti: Suomi selvisi hyvin energiakriisistä vuonna 202217.3.2023 07:15:00 EET | Tiedote
Kalevi Sorsa -säätiö julkaisi tänään raportin, joka käsittelee vuoden 2022 energiakriisin syitä ja sitä, miten se olisi voitu välttää. Yhdeksän kysymystä ja vastausta vuoden 2022 energiakriisistä -raportin on kirjoittanut säätiön energiapolitiikkaan erikoistunut asiantuntija Janne M. Korhonen.
Kyselytutkimus: Puoluekenttä jakautuu kahtia suhtautumisessa taloudelliseen eriarvoisuuteen ja sen kaventamiseen24.2.2023 02:00:00 EET | Tiedote
Kalevi Sorsa -säätiö selvitti kyselytutkimuksessaan puolueiden näkemyksiä eriarvoisuudesta. Mitä eriarvoisuudelle tehdään tulevalla vaalikaudella? -tutkimus osoittaa, että puolueiden näkemykset jakautuvat erityisesti, kun on kyse taloudellisesta eriarvoisuudesta ja siihen puuttumisesta.
Kalevi Sorsa -säätiön oikeudenmukaisen ekologisen siirtymän asiantuntijana aloittaa Janne M. Korhonen15.2.2023 09:00:00 EET | Tiedote
Kalevi Sorsa -säätiön uutena asiantuntijana aloittaa 15.2.2023 filosofian tohtori Janne M. Korhonen. Korhonen vastaa säätiön oikeudenmukaista ekologista siirtymää koskevasta teemakokonaisuudesta. Hän siirtyy tehtävään energiasiirtymän kiihdyttämistä tutkineesta Plan B -tutkimushankkeesta.
Kutsu keskustelutilaisuuteen: Länsi-Balkanin maiden EU-laajentuminen kriisien varjossa19.1.2023 07:20:00 EET | Kutsu
Kriisit ovat viime vuosina koetelleet Eurooppaa. Ne ovat vaikuttaneet merkittävästi myös Länsi-Balkanin maihin, jotka ovat odottaneet EU-jäsenyyttä jo vuosikymmeniä. Viimeaikaisten kriisien varjossa Länsi-Balkanista on tullut yksi maailmanpoliittisen valtakamppailun kentistä. Alueen merkittävin tukija on EU, mutta myös Venäjä ja Kiina pyrkivät kasvattamaan vaikutusvaltaansa Länsi-Balkanilla muun muassa taloudellisen avun ja informaatiovaikuttamisen kautta. Näistä aiheista keskustellaan tiistaina 24.1.2023 klo 9.00-11.00 Kalevi Sorsa -säätiön ja Ajatuspaja Vision järjestämässä keskustelutilaisuudessa.
Raportti: Koronapandemia kiihdytti EU:n, Kiinan ja Venäjän valtakamppailua Länsi-Balkanilla8.12.2022 10:00:00 EET | Tiedote
Tuore raportti osoittaa, että Länsi-Balkanin maiden demokratiakehitys taantui pandemian aikana. Hallitukset käyttivät perusoikeuksia kaventavia rajoitustoimenpiteitä vahvistaakseen valtaansa. Samalla Kiina ja Venäjä pyrkivät nostamaan vaikutustaan alueella muun muassa informaatiovaikuttamisen avulla.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme