Koronakriisi luo tilaa yhteiskunnallisille uudistuksille

Jaa
Yli kaksi vuotta jatkunut koronakriisi lähestyy loppuaan. Kalevi Sorsa -säätiön uudessa raportissa pureudutaan korona-ajan vaikutuksiin, yhteiskunnalliseen muutokseen ja kriisin jälkeisen jälleenrakennuksen linjavalintoihin. Raportin kirjoittaja Mikko Lievonen suosittelee lähivuosien politiikan tavoitteiksi kriisivarautumisen parantamista, hyvinvointivelan purkamista ja aktiivista talouspolitiikkaa.

Suomessa on käynnissä siirtymä kohti koronapandemian jälkeistä aikaa, mikä näkyy muun muassa rajoitusten päättymisenä sekä ihmisten jokapäiväisessä käyttäytymisessä. Vaikka huoli koronatartunnoista väistyy taka-alalle, Ukrainan sota monine seurauksineen on ruokkinut tunnetta uudesta kriisistä. Kalevi Sorsa -säätiö julkaisee 21.6. säätiön toiminnanjohtaja Mikko Lievosen kirjoittaman raportin ”Suomi koronan jälkeen”, joka pyrkii herättämään keskustelua yhteiskunnan suunnasta historiallisen kriisin jälkimainingeissa.

Ongelmista huolimatta Suomi on selviytynyt korona-ajasta hyvin. Kansainvälisesti vertailtuna koronakuolemien määrä on jäänyt alhaiseksi. Rajoitustoimet ovat olleet pääosin kevyitä, etenkin suuriin teollisuusmaihin verrattuna. Rokotuskattavuus on eurooppalaisten vertailumaiden tasolla. Hyvinvointivaltio on ennakoinut suurimmat sosiaaliset riskit, vaikkakin nuorten ja eräiden haavoittuvien ryhmien keskuudessa on syntynyt hyvinvointivajeita. Talouden osalta 2020 oli huonoin vuosi yli vuosikymmeneen (BKT supistui 2,3 %), mutta toipuminen on ollut nopeaa (BKT kasvoi 3,5 % vuonna 2021).

Raportin keskeinen huomio on, että koronakriisi ei ole johtanut pandemian alussa ennustettuihin suuriin yhteiskunnallisiin muutoksiin. Paljon puhuttu ”uusi normaali” jää merkitykseltään tyhjäksi muotitermiksi. Pandemian loppuvaihetta elävässä Suomessa yhteiskunnallista tilannetta määrittää jatkuvuus eikä murrostila.

Sen sijaan koronakriisi tulee vaikuttamaan lähivuosien politiikkaan. Kriisin merkittävin poliittinen seuraus on vahvan valtion paluu. Pandemian jälkeisessä politiikassa keskeisiksi nousevat edistyksellisen ja konservatiivisen kertomuksen erilaiset tulkinnat kriisin opetuksista. Edistyksellisessä ajattelussa vahva valtio nähdään mahdollisuutena toteuttaa uudistuksia, kun taas konservatiivinen ajattelumalli pyrkii rajoittamaan valtion kasvanutta roolia.

”Korona-aikana monessa länsimaassa on muodostunut laajaa kannatusta yhteiskunnallisille reformeille. Suomalaistenkin on aika kysyä itseltään, mitä toivomme ja odotamme kriisin jälkeiseltä politiikalta”, Lievonen toteaa.

Raportti suosittelee koronan jälkeisen politiikan tavoitteiksi valtion kriisivarautumisen parantamista, hyvinvointivelan purkamista erityisesti lasten ja nuorten osalta sekä valtion aktiivisen talouspoliittisen roolin vakiinnuttamista.

Julkaisu kokonaisuudessaan löytyy osoitteesta:

https://sorsafoundation.fi/wp-content/uploads/2022/06/KSS_Suomi-koronan-jalkeen_Web.pdf

Yhteyshenkilöt

Lisätietoja:


Mikko Lievonen, toiminnanjohtaja, Kalevi Sorsa -säätiö, mikko.lievonen@sorsafoundation.fi, 050 - 380 1432

Liitteet

Tietoja julkaisijasta

Kalevi Sorsa -säätiö
Siltasaarenkatu 18-20c
00530 Helsinki

http://www.sorsafoundation.fi

Kalevi Sorsa -säätiö on sosialidemokraattinen ajatushautomo. Elävä demokratia edellyttää monipuolisia mutta perusteltuja näkemyksiä, tulevaisuuden tekeminen ennakkoluulotonta asennetta ja uusia avauksia. Kalevi Sorsa -säätiö perustettiin vuonna 2005 vastaamaan osaltaan näihin tavoitteisiin.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Kalevi Sorsa -säätiö

Kutsu keskustelutilaisuuteen: Länsi-Balkanin maiden EU-laajentuminen kriisien varjossa19.1.2023 07:20:00 EET | Kutsu

Kriisit ovat viime vuosina koetelleet Eurooppaa. Ne ovat vaikuttaneet merkittävästi myös Länsi-Balkanin maihin, jotka ovat odottaneet EU-jäsenyyttä jo vuosikymmeniä. Viimeaikaisten kriisien varjossa Länsi-Balkanista on tullut yksi maailmanpoliittisen valtakamppailun kentistä. Alueen merkittävin tukija on EU, mutta myös Venäjä ja Kiina pyrkivät kasvattamaan vaikutusvaltaansa Länsi-Balkanilla muun muassa taloudellisen avun ja informaatiovaikuttamisen kautta. Näistä aiheista keskustellaan tiistaina 24.1.2023 klo 9.00-11.00 Kalevi Sorsa -säätiön ja Ajatuspaja Vision järjestämässä keskustelutilaisuudessa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme