Koronakriisi luo tilaa yhteiskunnallisille uudistuksille

Jaa

Yli kaksi vuotta jatkunut koronakriisi lähestyy loppuaan. Kalevi Sorsa -säätiön uudessa raportissa pureudutaan korona-ajan vaikutuksiin, yhteiskunnalliseen muutokseen ja kriisin jälkeisen jälleenrakennuksen linjavalintoihin. Raportin kirjoittaja Mikko Lievonen suosittelee lähivuosien politiikan tavoitteiksi kriisivarautumisen parantamista, hyvinvointivelan purkamista ja aktiivista talouspolitiikkaa.

Suomessa on käynnissä siirtymä kohti koronapandemian jälkeistä aikaa, mikä näkyy muun muassa rajoitusten päättymisenä sekä ihmisten jokapäiväisessä käyttäytymisessä. Vaikka huoli koronatartunnoista väistyy taka-alalle, Ukrainan sota monine seurauksineen on ruokkinut tunnetta uudesta kriisistä. Kalevi Sorsa -säätiö julkaisee 21.6. säätiön toiminnanjohtaja Mikko Lievosen kirjoittaman raportin ”Suomi koronan jälkeen”, joka pyrkii herättämään keskustelua yhteiskunnan suunnasta historiallisen kriisin jälkimainingeissa.

Ongelmista huolimatta Suomi on selviytynyt korona-ajasta hyvin. Kansainvälisesti vertailtuna koronakuolemien määrä on jäänyt alhaiseksi. Rajoitustoimet ovat olleet pääosin kevyitä, etenkin suuriin teollisuusmaihin verrattuna. Rokotuskattavuus on eurooppalaisten vertailumaiden tasolla. Hyvinvointivaltio on ennakoinut suurimmat sosiaaliset riskit, vaikkakin nuorten ja eräiden haavoittuvien ryhmien keskuudessa on syntynyt hyvinvointivajeita. Talouden osalta 2020 oli huonoin vuosi yli vuosikymmeneen (BKT supistui 2,3 %), mutta toipuminen on ollut nopeaa (BKT kasvoi 3,5 % vuonna 2021).

Raportin keskeinen huomio on, että koronakriisi ei ole johtanut pandemian alussa ennustettuihin suuriin yhteiskunnallisiin muutoksiin. Paljon puhuttu ”uusi normaali” jää merkitykseltään tyhjäksi muotitermiksi. Pandemian loppuvaihetta elävässä Suomessa yhteiskunnallista tilannetta määrittää jatkuvuus eikä murrostila.

Sen sijaan koronakriisi tulee vaikuttamaan lähivuosien politiikkaan. Kriisin merkittävin poliittinen seuraus on vahvan valtion paluu. Pandemian jälkeisessä politiikassa keskeisiksi nousevat edistyksellisen ja konservatiivisen kertomuksen erilaiset tulkinnat kriisin opetuksista. Edistyksellisessä ajattelussa vahva valtio nähdään mahdollisuutena toteuttaa uudistuksia, kun taas konservatiivinen ajattelumalli pyrkii rajoittamaan valtion kasvanutta roolia.

”Korona-aikana monessa länsimaassa on muodostunut laajaa kannatusta yhteiskunnallisille reformeille. Suomalaistenkin on aika kysyä itseltään, mitä toivomme ja odotamme kriisin jälkeiseltä politiikalta”, Lievonen toteaa.

Raportti suosittelee koronan jälkeisen politiikan tavoitteiksi valtion kriisivarautumisen parantamista, hyvinvointivelan purkamista erityisesti lasten ja nuorten osalta sekä valtion aktiivisen talouspoliittisen roolin vakiinnuttamista.

Julkaisu kokonaisuudessaan löytyy osoitteesta:

https://sorsafoundation.fi/wp-content/uploads/2022/06/KSS_Suomi-koronan-jalkeen_Web.pdf

Yhteyshenkilöt

Lisätietoja:

Mikko Lievonen, toiminnanjohtaja, Kalevi Sorsa -säätiö, mikko.lievonen@sorsafoundation.fi, 050 - 380 1432

Liitteet

Tietoja julkaisijasta

Kalevi Sorsa -säätiö
Siltasaarenkatu 18-20c
00530 Helsinki

040 721 7212http://www.sorsafoundation.fi

Kalevi Sorsa -säätiö on sosialidemokraattinen ajatushautomo. Elävä demokratia edellyttää monipuolisia mutta perusteltuja näkemyksiä, tulevaisuuden tekeminen ennakkoluulotonta asennetta ja uusia avauksia. Kalevi Sorsa -säätiö perustettiin vuonna 2005 vastaamaan osaltaan näihin tavoitteisiin.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Kalevi Sorsa -säätiö

Valtiontalouden kehysmenettely tarvitsee uudistamista13.6.2022 10:52:32 EEST | Tiedote

Kehysmenettely on 1990-luvun alussa käyttöön otettu talouspolitiikan väline, jonka avulla hallitukset asettavat hallituskauden ajaksi katon valtion menoille. Koronakriisi on nostattanut keskustelua menokehyksen jäykkyyksistä. Kalevi Sorsa -säätiön uudessa julkaisussa taloustieteilijät Hannu Tanninen ja Matti Tuomala arvioivat kriittisesti kehysmenettelyn vaikutuksia talouspolitiikkaan. Raportti kysyy: millä tavoin kehysjärjestelmää tulisi uudistaa?

Julkaisutilaisuus: Onko kehysmenettely finanssipolitiikkaa ohjaava vai kahlitseva väline? (14.6.2022, Helsinki)7.6.2022 19:40:10 EEST | Kutsu

Kalevi Sorsa -säätiön uusi julkaisu ”Onko kehysmenettely finanssipolitiikkaa ohjaava vai kahlitseva väline?” arvioi kriittisesti suomalaisessa talouspolitiikassa keskeistä roolia näyttelevää valtiontalouden kehysjärjestelmää. Raportti on puheenvuoro koronakriisin aikana heränneeseen keskusteluun kehysmenettelyn tarkoituksenmukaisuudesta epävarmassa maailmassa. Raportin ovat kirjoittaneet yliopistonlehtori Hannu Tanninen ja professori (emeritus) Matti Tuomala.

Kiertotalous torjuu ilmastonmuutosta ja luontokatoa, mutta luo myös uusia työpaikkoja25.5.2022 07:08:00 EEST | Tiedote

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on heikentänyt tänä keväänä useiden raaka-aineiden saatavuutta ja antanut monilla aloilla sysäyksen kohti kiertotaloutta. Esimerkiksi lannoitepulaa voidaan ratkoa kierrättämällä fosforia eläintuotantotiloilta niille alueille, joilla viljellään kasveja. Biojätteen kierrätyksellä biokaasuksi voidaan puolestaan korvata fossiilisia polttoaineita. Näihin ajankohtaisiin aiheisiin pureutuu myös Kalevi Sorsa -säätiön keskiviikkona 25.5. julkaisema teos Kiertotalous ja vihreät työpaikat EU:ssa ja sen ulkopuolella.

Julkaisutilaisuus: Kiertotalous ja vihreät työpaikat EU:ssa ja sen ulkopuolella19.5.2022 07:10:00 EEST | Kutsu

Sitra julkaisi tällä viikolla raportin, jonka mukaan luontokato voitaisiin pysäyttää siirtymällä kiertotalouteen neljällä sektorilla: ruoantuotannossa, rakennus-, tekstiili- ja metsäsektorilla. Kalevi Sorsa -säätiön keskiviikkona 25.5. julkaisema teos Kiertotalous ja vihreät työpaikat EU:ssa ja sen ulkopuolella osoittaa, että kiertotaloudella olisi muitakin positiivisia vaikutuksia, muun muassa työllisyyteen, eriarvoisuuden vähentämiseen ja ilmastonmuutoksen torjumiseen. Siirtymä kiertotalouteen tulee tehdä kuitenkin viisaasti, jotta se kohtelee kaikkia ihmisiä oikeudenmukaisesti.

Miksi tyytymättömyys politiikkaan lisääntyy Suomessa ja Ruotsissa?9.5.2022 07:15:00 EEST | Kutsu

Viime vuosikymmeninä tyytymättömyys politiikkaan on lisääntynyt. Uudet äärioikeistolaiset puolueet ovat saaneet vaalivoittoja kaikkialla Euroopassa, kun taas 1900-luvun vanhat puolueet ovat menettäneet jalansijaa. Globalisaatiota, maahanmuuttoa ja kansallista identiteettiä koskevat kysymykset ovat nousseet kansallisen politiikan etualalle. Tiistaina 10.5.2022 keskustellaan Helsingin yliopiston Tiedekulmassa siitä, miksi monet ihmiset ovat pettyneitä ja kyllästyneitä poliittiseen päätöksentekoon.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme