Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Koronakriisi osoitti: talouskasvusta luopuminen on kelvoton ilmastoteko

Jaa

Ilmastonmuutokseen on vastattava markkinatalouden toimintaedellytyksiä parantamalla ja sääntelyä kehittämällä, todetaan tänään julkaistussa ETLA Muistiossa. Koronakriisi on osoittanut talouskasvun hiipumisen olevan ilmaston kannalta huono teko, kun kasvava työttömyys ja valtion velkaantuminen vievät varoja teknologiselta kehitykseltä. Tulevaisuus näyttää historian perusteella tehtyjä lineaarisia ennusteita valoisammalta, kunhan teknologiset harppaukset jatkuvat ja niiden käyttöönotto nopeutuu.

Markkinataloudesta ratkaisu ilmastonmuutokseen (ETLA Muistio 91) laatijat: Mikko Spolander, Aki Kangasharju ja Sami Pakarinen.
Markkinataloudesta ratkaisu ilmastonmuutokseen (ETLA Muistio 91) laatijat: Mikko Spolander, Aki Kangasharju ja Sami Pakarinen.

Talouskasvun ajatellaan usein tarkoittavan luonnonvarojen liiallista käyttöä ja lisääntynyttä kulutusta, mikä aiheuttaa päästöjen kasvamista. Historian perusteella olisi helppo päätellä, että talouskasvusta tulisi luopua, jotta ilmastonmuutos voitaisiin pysäyttää. Ajatuskulku johtaa kuitenkin harhaan. Viimeistään koronakriisi on osoittanut, miten huono vaihtoehto talouskasvusta luopuminen ilmastotekona olisi. Tänään julkaistun muistion Markkinataloudesta ratkaisu ilmastonmuutokseen (ETLA Muistio 91) mukaan koronakriisi pysäytti päästöjen kasvun, mutta samalla kasvoivat työttömyys, epävarmuus ja julkinen velka. Muistion ovat laatineet Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju, johtava ekonomisti Sami Pakarinen EK:sta ja ylijohtaja Mikko Spolander.

- Jos talouskasvu loppuu, työttömyys lisääntyy, kunnes palkkataso laskee niin paljon, että köyhtyneet yritykset voivat jälleen palkata ihmisiä. Nyt näköpiirissä oleva ilmastoa säästävä teknologinen kehitys jää tällöin syntymättä, koska yrityksillä ei ole siihen varaa. Työttömyyden kasvu velkaannuttaisi myös julkiset taloudet, jolloin nekään eivät voisi tukea teknologista kehitystä. Näin kierre olisi valmis, Etlan Aki Kangasharju pohtii.

Talouskasvusta luopuminen olisi Kangasharjun mukaan myös liki mahdoton ajatuskoe, sillä talouden pitäisi supistua joka vuosi yli seitsemän prosenttia seuraavan 30 vuoden ajan, jotta oltaisiin lähelläkään EU:n tavoittelemaa hiilineutraalisuutta.

Talouskasvu ja markkinatalous torjumaan päästöjä

Talouskasvun kuihduttamisen sijaan ratkaisun avaimet ilmastonmuutoksen torjunnassa ovat ilmastoa säästävässä teknologisessa kehityksessä.

- Meidän on vaikea kuvitella, millaista teknologiaa meillä on vuosikymmenten päästä, mutta voimme suurella varmuudella uskoa, että se on joka tapauksessa materiaalitehokkaampaa, energiatehokkaampaa ja puhtaampaa kuin tällä hetkellä olemassa oleva teknologia, sanoo Mikko Spolander.

Teknologinen kehitys mahdollistuu, kun kilpailu markkinoilla kannustaa kehittämään ja tuomaan markkinoille uusia teknologiaa kehittäviä innovaatioita. Talouskasvu on myös tehokkain työpaikkoja luova mekanismi. Puhtaita energialähteitä hyödyntäviä teknologioita on jo runsaasti tarjolla ja uusia teknologioita kehitetään vauhdilla.

- Sähkön yleistymiseen meni aikoinaan lähes 50 vuotta, mutta matkapuhelinten vastaavaan yleistymiseen vain viisi vuotta. Matkapuhelimen valmistamiseen tarvittiin 20 vuotta sitten luonnonvaroja viitisen kiloa ja nyt enää 50 grammaa. EU-alueen sähköntuotannossa uusiutuvat energiamuodot ovat jo ohittaneet fossiiliset polttoaineet, kuvailee EK:n Sami Pakarinen.

Muistion mukaan toimia päästöjen laskemiseksi on nopeutettava nykyisestä. Se edellyttää kuluttajilta ilmaston huomioon ottavaa kulutusta eli valintoja, poliitikoilta ilmastonmuutoksen vastaista ohjausta ja sääntelyä ja yrityksiltä lisää investointeja. Sääntelyllä ei yksin päästä pitkälle vaan ratkaisu ilmastonmuutoksen torjuntaan löytyy markkinatalouden ja politiikan yhteydestä.

- Markkinatalouden on annettava tehdä sitä, missä se on hyvä: valita kustannustehokkain teknologia tuottamaan ilmastoystävällisiä hyödykkeitä ja palveluita. Sen vuoksi ilmastopolitiikan tärkein tehtävä on markkinatalouden edistäminen ja innovaatiotoiminnan suunnan ohjaaminen, Etlan Kangasharju muistuttaa.

Kangasharju, Aki – Pakarinen, Sami – Spolander, Mikko: Markkinataloudesta ratkaisu ilmastonmuutokseen (Etla Muistio 91)

Lisätietoja:

Toimitusjohtaja Aki Kangasharju, Etla, 050-583 8573, aki.kangasharju@etla.fi

Johtava ekonomisti Sami Pakarinen, EK, 050-343 4337, sami.pakarinen@ek.fi

Ylijohtaja Mikko Spolander, valtiovarainministeriö, 040-558 7457, mikko.spolander@vm.fi

Avainsanat

Kuvat

Markkinataloudesta ratkaisu ilmastonmuutokseen (ETLA Muistio 91) laatijat: Mikko Spolander, Aki Kangasharju ja Sami Pakarinen.
Markkinataloudesta ratkaisu ilmastonmuutokseen (ETLA Muistio 91) laatijat: Mikko Spolander, Aki Kangasharju ja Sami Pakarinen.
Lataa
Toimitusjohtaja Aki Kangasharju, ETLA.
Toimitusjohtaja Aki Kangasharju, ETLA.
Lataa
Johtava ekonomisti Sami Pakarinen, EK. Kuva: Robert Örthén
Johtava ekonomisti Sami Pakarinen, EK. Kuva: Robert Örthén
Lataa
Ylijohtaja Mikko Spolander, valtiovarainministeriö. Kuva: VM
Ylijohtaja Mikko Spolander, valtiovarainministeriö. Kuva: VM
Lataa

Liitteet

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI

09 609 900http://www.etla.fi

ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Suomi jäänyt tutkimus- ja kehittämisrahoituksessa kauas kilpailijamaista – osaajapula jarruttaa t&k-investointeja22.6.2021 09:03:25 EEST | Tiedote

Tutkimus- ja kehittämistoiminta on Suomessa kasvamassa, mutta hallituksen tavoittelemaa neljän prosentin t&k-intensiteettiä ei näillä näkymin saavuteta vuoteen 2030 mennessä. Tänään julkistetun tutkimuksen mukaan Ruotsi, Baltian maat ja Saksa ovat Suomen kovimmat kilpailijat yritysten t&k-toiminnan sijaintipaikkoina. Suuryritysten tutkimus- ja kehitystoiminnassa Suomi on säilyttänyt kilpailukykynsä, mutta toimintaympäristön isot muutokset tai osaavan henkilöstön saatavuusongelmien jatkuminen voivat muuttaa asetelman.

Suomi nousi 11. sijalle IMD:n kilpailukykyvertailussa – asema parani, kun koronapandemia iski muualle Suomea pahemmin17.6.2021 11:00:00 EEST | Tiedote

Suomi nousee sijalle 11 tänään julkaistussa 63 maan kansainvälisessä kilpailukykyvertailussa. Sijoitus on Suomen paras kokonaissijoitus sitten vuoden 2009. Suomen suhteellinen asema IMD-vertailussa parani, koska kansantalouden kohtaama negatiivinen shokki niin tuotantoon kuin työllisyyteenkin oli koronakriisivuonna 2020 keskimääräistä pienempi. Pandemia kohteli siis Suomen taloutta vähemmän ankarasti kuin monia muita talouksia. Sveitsi nousi vertailun kärkipaikalle ja Ruotsi toiselle sijalle. Viime vuoden ykkönen Singapore putosi sijalle 5.

Digibarometri 2021: Suomi säilyttää kakkossijan digitaalisuuden hyödyntämisessä – verkkokaupan kehityksessä Suomi ei kuitenkaan yllä kärjen vauhtiin16.6.2021 09:00:00 EEST | Tiedote

Suomi sijoittuu digitaalisuuden hyödyntämisessä jo toistamiseen hopeasijalle maiden välisessä vertailussa, ilmenee tuoreesta 2021 Digibarometristä. Ykköspaikalla Suomi on julkisen sektorin vertailussa, ja myös yrityksissä sijoitus on noussut muutaman pykälän. Sen sijaan kansalaisten digitaidoissa sijoitus on heikentynyt. Barometrin erityisteema on tänä vuonna verkkokauppa, joka on viime vuosina kasvanut Suomessa verrattain hitaasti. Verkkokaupan kehitys on ollut monin paikoin Euroopassa Suomea nopeampaa ja moni itäisen Euroopan maa on noussut jo kehityksessä Suomen rinnalle tai ohi.

Taloustutkimuslaitosten yhteinen hanke avaa nuorille asumisen hintaa ja koulutusvalintojen merkitystä9.6.2021 00:01:00 EEST | Tiedote

Taloustutkimuslaitosten uniikki yhteistyö Taloustieteen taju tekee selkoa taloustieteeseen osana Tutkitun tiedon teemavuotta 2021. Hanke käynnistyy virallisesti ensimmäisten nuorille ja nuorille aikuisille suunnattujen sisältöjen ja verkkosivujen valmistuttua. Ensimmäisinä aiheina ovat asumisen kustannukset sekä koulutusvalintojen vaikutukset myöhempään työelämään. Tulevan kesän ja syksyn sisältöihin haetaan ideoita myös yleisöltä.

Etla: Teknologinen kehitys myllää työelämää – kokonaisten ammattien katoaminen on kuitenkin epätodennäköistä7.6.2021 09:00:00 EEST | Tiedote

Teknologinen kehitys muokkaa eri ammattien työnkuvaa, mutta on epätodennäköistä, että kokonaisia ammatteja tulisi katoamaan. Tänään julkaistun Etla-raportin mukaan teknologinen kehitys vaikuttaa ennen muuta ammattien tehtäväsisältöihin, samalla kehitys voi myös luoda kokonaan uusia työtehtäviä. Aiemmassa tutkimuksessa on havaittu robotisaation vaikutusten osuvan kipeimmin nuoriin tehdastyöntekijöihin. Suomen kaltaisessa avotaloudessa on myös mahdollista, että teknologisen kehityksen uutta työtä synnyttävä vaikutus on suurempi kuin sen syrjäytysvaikutus.

Etla: korona runteli raskaimmin hotelli- ja ravintola-alaa sekä matkustamista, mutta elpyminen alkaa kesän jälkeen ja vie muutaman vuoden26.5.2021 08:00:00 EEST | Tiedote

COVID-19 -pandemiasta kärsivät Suomessa viime vuonna eniten majoitus- ja ravitsemistoiminta, kuljetuksen ja varastoinnin toimiala, kulkuneuvoja valmistava teollisuus sekä graafinen teollisuus, mitattuna tuotannon supistumisella. Tänään julkaistun Etlan Toimialakatsauksen mukaan hotelli- ja ravintola-ala romahti liki 30 prosenttia, mutta tilanne alkaa parantua jo kesän mittaan, tosin hitaasti. Myös kuljetuksen 17 prosentin pudotus oli historiallinen. Matkustajaliiketoiminta alkaa elpyä kuluvan vuoden jälkipuoliskolla, mutta elpyminen vie muutaman vuoden, arvioi Etla.

Etla: hallitus vienyt kehysmenettelyltä uskottavuuden, nyt pitää määrittää velkatavoite ja menojen enimmäistaso24.5.2021 00:01:00 EEST | Tiedote

Marinin hallituksen kesken hallituskauden kasvattama menokehys uhkaa vakavasti koko kehysmenettelyn uskottavuutta, varoittaa Etla. Erityisen haitallista on, kun menokehysten nostaminen tehdään nousukaudella ja menoja lisätään samaan aikaan EU:n elpymispaketilla. Hallituksen toimintatapa herättää huolen myös siitä, että halu palata koronakriisin jälkeen kehyksiä juridisesti sitovampiin EU-sääntöihin heikkenee. Suomen kehysmenettelylle pitääkin nyt määritellä velkatavoite ja sen perusteella uskottava menokehys koko julkiselle taloudelle, esitetään maanantaina julkaistavassa Etla Muistiossa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme