Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Koronakriisi osoitti: talouskasvusta luopuminen on kelvoton ilmastoteko

Jaa

Ilmastonmuutokseen on vastattava markkinatalouden toimintaedellytyksiä parantamalla ja sääntelyä kehittämällä, todetaan tänään julkaistussa ETLA Muistiossa. Koronakriisi on osoittanut talouskasvun hiipumisen olevan ilmaston kannalta huono teko, kun kasvava työttömyys ja valtion velkaantuminen vievät varoja teknologiselta kehitykseltä. Tulevaisuus näyttää historian perusteella tehtyjä lineaarisia ennusteita valoisammalta, kunhan teknologiset harppaukset jatkuvat ja niiden käyttöönotto nopeutuu.

Markkinataloudesta ratkaisu ilmastonmuutokseen (ETLA Muistio 91) laatijat: Mikko Spolander, Aki Kangasharju ja Sami Pakarinen.
Markkinataloudesta ratkaisu ilmastonmuutokseen (ETLA Muistio 91) laatijat: Mikko Spolander, Aki Kangasharju ja Sami Pakarinen.

Talouskasvun ajatellaan usein tarkoittavan luonnonvarojen liiallista käyttöä ja lisääntynyttä kulutusta, mikä aiheuttaa päästöjen kasvamista. Historian perusteella olisi helppo päätellä, että talouskasvusta tulisi luopua, jotta ilmastonmuutos voitaisiin pysäyttää. Ajatuskulku johtaa kuitenkin harhaan. Viimeistään koronakriisi on osoittanut, miten huono vaihtoehto talouskasvusta luopuminen ilmastotekona olisi. Tänään julkaistun muistion Markkinataloudesta ratkaisu ilmastonmuutokseen (ETLA Muistio 91) mukaan koronakriisi pysäytti päästöjen kasvun, mutta samalla kasvoivat työttömyys, epävarmuus ja julkinen velka. Muistion ovat laatineet Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju, johtava ekonomisti Sami Pakarinen EK:sta ja ylijohtaja Mikko Spolander.

- Jos talouskasvu loppuu, työttömyys lisääntyy, kunnes palkkataso laskee niin paljon, että köyhtyneet yritykset voivat jälleen palkata ihmisiä. Nyt näköpiirissä oleva ilmastoa säästävä teknologinen kehitys jää tällöin syntymättä, koska yrityksillä ei ole siihen varaa. Työttömyyden kasvu velkaannuttaisi myös julkiset taloudet, jolloin nekään eivät voisi tukea teknologista kehitystä. Näin kierre olisi valmis, Etlan Aki Kangasharju pohtii.

Talouskasvusta luopuminen olisi Kangasharjun mukaan myös liki mahdoton ajatuskoe, sillä talouden pitäisi supistua joka vuosi yli seitsemän prosenttia seuraavan 30 vuoden ajan, jotta oltaisiin lähelläkään EU:n tavoittelemaa hiilineutraalisuutta.

Talouskasvu ja markkinatalous torjumaan päästöjä

Talouskasvun kuihduttamisen sijaan ratkaisun avaimet ilmastonmuutoksen torjunnassa ovat ilmastoa säästävässä teknologisessa kehityksessä.

- Meidän on vaikea kuvitella, millaista teknologiaa meillä on vuosikymmenten päästä, mutta voimme suurella varmuudella uskoa, että se on joka tapauksessa materiaalitehokkaampaa, energiatehokkaampaa ja puhtaampaa kuin tällä hetkellä olemassa oleva teknologia, sanoo Mikko Spolander.

Teknologinen kehitys mahdollistuu, kun kilpailu markkinoilla kannustaa kehittämään ja tuomaan markkinoille uusia teknologiaa kehittäviä innovaatioita. Talouskasvu on myös tehokkain työpaikkoja luova mekanismi. Puhtaita energialähteitä hyödyntäviä teknologioita on jo runsaasti tarjolla ja uusia teknologioita kehitetään vauhdilla.

- Sähkön yleistymiseen meni aikoinaan lähes 50 vuotta, mutta matkapuhelinten vastaavaan yleistymiseen vain viisi vuotta. Matkapuhelimen valmistamiseen tarvittiin 20 vuotta sitten luonnonvaroja viitisen kiloa ja nyt enää 50 grammaa. EU-alueen sähköntuotannossa uusiutuvat energiamuodot ovat jo ohittaneet fossiiliset polttoaineet, kuvailee EK:n Sami Pakarinen.

Muistion mukaan toimia päästöjen laskemiseksi on nopeutettava nykyisestä. Se edellyttää kuluttajilta ilmaston huomioon ottavaa kulutusta eli valintoja, poliitikoilta ilmastonmuutoksen vastaista ohjausta ja sääntelyä ja yrityksiltä lisää investointeja. Sääntelyllä ei yksin päästä pitkälle vaan ratkaisu ilmastonmuutoksen torjuntaan löytyy markkinatalouden ja politiikan yhteydestä.

- Markkinatalouden on annettava tehdä sitä, missä se on hyvä: valita kustannustehokkain teknologia tuottamaan ilmastoystävällisiä hyödykkeitä ja palveluita. Sen vuoksi ilmastopolitiikan tärkein tehtävä on markkinatalouden edistäminen ja innovaatiotoiminnan suunnan ohjaaminen, Etlan Kangasharju muistuttaa.

Kangasharju, Aki – Pakarinen, Sami – Spolander, Mikko: Markkinataloudesta ratkaisu ilmastonmuutokseen (Etla Muistio 91)

Lisätietoja:

Toimitusjohtaja Aki Kangasharju, Etla, 050-583 8573, aki.kangasharju@etla.fi

Johtava ekonomisti Sami Pakarinen, EK, 050-343 4337, sami.pakarinen@ek.fi

Ylijohtaja Mikko Spolander, valtiovarainministeriö, 040-558 7457, mikko.spolander@vm.fi

Avainsanat

Kuvat

Markkinataloudesta ratkaisu ilmastonmuutokseen (ETLA Muistio 91) laatijat: Mikko Spolander, Aki Kangasharju ja Sami Pakarinen.
Markkinataloudesta ratkaisu ilmastonmuutokseen (ETLA Muistio 91) laatijat: Mikko Spolander, Aki Kangasharju ja Sami Pakarinen.
Lataa
Toimitusjohtaja Aki Kangasharju, ETLA.
Toimitusjohtaja Aki Kangasharju, ETLA.
Lataa
Johtava ekonomisti Sami Pakarinen, EK. Kuva: Robert Örthén
Johtava ekonomisti Sami Pakarinen, EK. Kuva: Robert Örthén
Lataa
Ylijohtaja Mikko Spolander, valtiovarainministeriö. Kuva: VM
Ylijohtaja Mikko Spolander, valtiovarainministeriö. Kuva: VM
Lataa

Liitteet

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI

09 609 900http://www.etla.fi

ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Digitaalitalous kasvaa nyt verkkokaupan myötä Suomessakin ja haastaa verojärjestelmän1.12.2020 10:00:00 EETTiedote

Digitaalitalouden osuus bruttokansantuotteesta on kasvanut Suomessa verrattain hitaasti 2010-luvulla. Tänään julkaistun tutkimuksen mukaan digitaalisten tavaroiden ja palveluiden tuotannon arvonlisä oli vuonna 2017 yli 21 miljardia euroa eli 11 prosenttia bkt:stä. Kuluvan vuoden koronakriisi on nostanut talouden digitaalisuuden astetta aiempaa nopeammin ja kehitys näkyy erityisesti verkkokaupan kasvuna. Kysymyksiä herättää yhä digitalouden vaikutus verotuottoihin.

Etla tutki: vienninedistämispalvelujen käyttö kasvatti kansainvälisille markkinoille pyrkineiden pk-yritysten liikevaihtoa26.11.2020 09:00:00 EETTiedote

Tuoreen tutkimuksen mukaan julkisia vienninedistämispalveluita käyttäneiden yritysten liikevaihto on kasvanut muita kansainvälisillä markkinoilla toimivia yrityksiä enemmän. Jos yritys sai samaan aikaan sekä t&k-tukia että vienninedistämispalveluita, lisäsi se yrityksen todennäköisyyttä nousta eniten liikevaihtoaan kasvattaneiden yritysten joukkoon. Suomalaisten pk-yritysten suurimmiksi kansainvälisen kasvun esteiksi osoittautuivat puutteellinen osaaminen sekä paikallisten markkinoiden tuntemuksen puute. Tänään julkaistussa tutkimuksessa arvioitiin Business Finlandin vienninedistämispalveluiden käytön vaikutuksia pk-yritysten kasvuun viime vuosina.

Etla: Suomi selvinnyt koronakriisin talousvaikutuksista muuta Eurooppaa lievemmin, Kiinan-vienti paikkaa elintarviketeollisuudessa Venäjän aukkoa24.11.2020 08:15:00 EETTiedote

Suomi on toistaiseksi selvinnyt koronakriisin aiheuttamista talousvaikutuksista muuta Eurooppaa lievemmin vaurioin. Koko teollisuuden tuotanto väheni Suomessa tammi-syyskuussa 5,6 prosenttia viimevuotisesta, kun muualla Euroopassa pudotus oli keskimäärin liki 10 prosenttia. Eniten Suomessakin on kärsinyt matkailu- ja ravintola-ala, jonka arvonlisäys on putoamassa peräti kolmanneksen viime vuodesta. Tänään julkaistun Etlan Toimialakatsauksen mukaan Kiina on kirinyt elintarviketeollisuudessa Suomen toiseksi tärkeimmäksi vientimaaksi, mikä paikkaa osin Venäjän tuontikiellon aiheuttamaa aukkoa vientituloissa.

Tuore tutkimus: Yrityskohtainen sopiminen ja hajautunut neuvottelujärjestelmä johtavat korkeampiin palkankorotuksiin11.11.2020 08:00:00 EETTiedote

Etlan tänään julkistaman muistion mukaan työmarkkinoiden neuvottelujärjestelmän hajautuminen ja yrityskohtaiset erät ovat johtaneet suurempiin palkankorotuksiin kuin puhtaasti keskitetty sopiminen. Muistio perustuu Työsuojelurahaston rahoittamaan tuoreeseen tutkimukseen. Tutkimustulosten mukaan palkankorotukset ovat olleet Suomessa suurempia silloin, kun sopimuksessa on ollut mukana yrityskohtainen erä. Hajautuminen on siis nostanut ansioita, mutta vaikutus palkkahajontaan jää epäselväksi.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme