Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Koronakriisi osoitti: talouskasvusta luopuminen on kelvoton ilmastoteko

Jaa

Ilmastonmuutokseen on vastattava markkinatalouden toimintaedellytyksiä parantamalla ja sääntelyä kehittämällä, todetaan tänään julkaistussa ETLA Muistiossa. Koronakriisi on osoittanut talouskasvun hiipumisen olevan ilmaston kannalta huono teko, kun kasvava työttömyys ja valtion velkaantuminen vievät varoja teknologiselta kehitykseltä. Tulevaisuus näyttää historian perusteella tehtyjä lineaarisia ennusteita valoisammalta, kunhan teknologiset harppaukset jatkuvat ja niiden käyttöönotto nopeutuu.

Markkinataloudesta ratkaisu ilmastonmuutokseen (ETLA Muistio 91) laatijat: Mikko Spolander, Aki Kangasharju ja Sami Pakarinen.
Markkinataloudesta ratkaisu ilmastonmuutokseen (ETLA Muistio 91) laatijat: Mikko Spolander, Aki Kangasharju ja Sami Pakarinen.

Talouskasvun ajatellaan usein tarkoittavan luonnonvarojen liiallista käyttöä ja lisääntynyttä kulutusta, mikä aiheuttaa päästöjen kasvamista. Historian perusteella olisi helppo päätellä, että talouskasvusta tulisi luopua, jotta ilmastonmuutos voitaisiin pysäyttää. Ajatuskulku johtaa kuitenkin harhaan. Viimeistään koronakriisi on osoittanut, miten huono vaihtoehto talouskasvusta luopuminen ilmastotekona olisi. Tänään julkaistun muistion Markkinataloudesta ratkaisu ilmastonmuutokseen (ETLA Muistio 91) mukaan koronakriisi pysäytti päästöjen kasvun, mutta samalla kasvoivat työttömyys, epävarmuus ja julkinen velka. Muistion ovat laatineet Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju, johtava ekonomisti Sami Pakarinen EK:sta ja ylijohtaja Mikko Spolander.

- Jos talouskasvu loppuu, työttömyys lisääntyy, kunnes palkkataso laskee niin paljon, että köyhtyneet yritykset voivat jälleen palkata ihmisiä. Nyt näköpiirissä oleva ilmastoa säästävä teknologinen kehitys jää tällöin syntymättä, koska yrityksillä ei ole siihen varaa. Työttömyyden kasvu velkaannuttaisi myös julkiset taloudet, jolloin nekään eivät voisi tukea teknologista kehitystä. Näin kierre olisi valmis, Etlan Aki Kangasharju pohtii.

Talouskasvusta luopuminen olisi Kangasharjun mukaan myös liki mahdoton ajatuskoe, sillä talouden pitäisi supistua joka vuosi yli seitsemän prosenttia seuraavan 30 vuoden ajan, jotta oltaisiin lähelläkään EU:n tavoittelemaa hiilineutraalisuutta.

Talouskasvu ja markkinatalous torjumaan päästöjä

Talouskasvun kuihduttamisen sijaan ratkaisun avaimet ilmastonmuutoksen torjunnassa ovat ilmastoa säästävässä teknologisessa kehityksessä.

- Meidän on vaikea kuvitella, millaista teknologiaa meillä on vuosikymmenten päästä, mutta voimme suurella varmuudella uskoa, että se on joka tapauksessa materiaalitehokkaampaa, energiatehokkaampaa ja puhtaampaa kuin tällä hetkellä olemassa oleva teknologia, sanoo Mikko Spolander.

Teknologinen kehitys mahdollistuu, kun kilpailu markkinoilla kannustaa kehittämään ja tuomaan markkinoille uusia teknologiaa kehittäviä innovaatioita. Talouskasvu on myös tehokkain työpaikkoja luova mekanismi. Puhtaita energialähteitä hyödyntäviä teknologioita on jo runsaasti tarjolla ja uusia teknologioita kehitetään vauhdilla.

- Sähkön yleistymiseen meni aikoinaan lähes 50 vuotta, mutta matkapuhelinten vastaavaan yleistymiseen vain viisi vuotta. Matkapuhelimen valmistamiseen tarvittiin 20 vuotta sitten luonnonvaroja viitisen kiloa ja nyt enää 50 grammaa. EU-alueen sähköntuotannossa uusiutuvat energiamuodot ovat jo ohittaneet fossiiliset polttoaineet, kuvailee EK:n Sami Pakarinen.

Muistion mukaan toimia päästöjen laskemiseksi on nopeutettava nykyisestä. Se edellyttää kuluttajilta ilmaston huomioon ottavaa kulutusta eli valintoja, poliitikoilta ilmastonmuutoksen vastaista ohjausta ja sääntelyä ja yrityksiltä lisää investointeja. Sääntelyllä ei yksin päästä pitkälle vaan ratkaisu ilmastonmuutoksen torjuntaan löytyy markkinatalouden ja politiikan yhteydestä.

- Markkinatalouden on annettava tehdä sitä, missä se on hyvä: valita kustannustehokkain teknologia tuottamaan ilmastoystävällisiä hyödykkeitä ja palveluita. Sen vuoksi ilmastopolitiikan tärkein tehtävä on markkinatalouden edistäminen ja innovaatiotoiminnan suunnan ohjaaminen, Etlan Kangasharju muistuttaa.

Kangasharju, Aki – Pakarinen, Sami – Spolander, Mikko: Markkinataloudesta ratkaisu ilmastonmuutokseen (Etla Muistio 91)

Lisätietoja:

Toimitusjohtaja Aki Kangasharju, Etla, 050-583 8573, aki.kangasharju@etla.fi

Johtava ekonomisti Sami Pakarinen, EK, 050-343 4337, sami.pakarinen@ek.fi

Ylijohtaja Mikko Spolander, valtiovarainministeriö, 040-558 7457, mikko.spolander@vm.fi

Avainsanat

Kuvat

Markkinataloudesta ratkaisu ilmastonmuutokseen (ETLA Muistio 91) laatijat: Mikko Spolander, Aki Kangasharju ja Sami Pakarinen.
Markkinataloudesta ratkaisu ilmastonmuutokseen (ETLA Muistio 91) laatijat: Mikko Spolander, Aki Kangasharju ja Sami Pakarinen.
Lataa
Toimitusjohtaja Aki Kangasharju, ETLA.
Toimitusjohtaja Aki Kangasharju, ETLA.
Lataa
Johtava ekonomisti Sami Pakarinen, EK. Kuva: Robert Örthén
Johtava ekonomisti Sami Pakarinen, EK. Kuva: Robert Örthén
Lataa
Ylijohtaja Mikko Spolander, valtiovarainministeriö. Kuva: VM
Ylijohtaja Mikko Spolander, valtiovarainministeriö. Kuva: VM
Lataa

Liitteet

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI

09 609 900http://www.etla.fi

ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Muistutuskutsu medialle: Etlan uudistunut ennuste ja suhdannewebinaari 20.9. klo 1017.9.2021 11:43:57 EEST | Tiedote

Miltä loppuvuoden ja ensi vuoden talouskehitys näyttää? Mihin asti talouden hyvä vire kestää? Saadaanko julkisen velan kasvu hallintaan? Miten työvoimapula ratkaistaan? Vastauksia näihin kysymyksiin on luvassa, kun Etla julkistaa ilmeeltään uudistuneen syksyn 2021 Suhdanteen. Ennusteeseen ja sen taustalla oleviin lukuihin pureudutaan syvemmin suhdannewebinaarissa Teamsissa. Aika: Maanantai 20.9. klo 10–11 Paikka: Teams Webinaarissa ennustepäällikkö Markku Lehmus esittelee Etlan syksyn suhdanne-ennusteen luvut ja arviot. Läsnä kommentoimassa ja kysymyksiin vastaamassa ovat myös Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju sekä ennusteryhmän tutkijat Birgitta Berg-Andersson, Päivi Puonti ja Ville Kaitila. Tilaisuuden juontaa viestintäjohtaja Tytti Sulander. Ilmoittautuminen webinaariin viimeistään maanantaina 20.9. klo 9 mennessä sähköpostitse osoitteeseen tilaisuudet@etla.fi Osallistujille lähetetään linkki tilaisuuteen ilmoittautumisajan päätyttyä. Lämpimästi tervetuloa! Uudistimme Etlan ennu

Autoilun päästöt 2005–2030 puolittumassa - kehitys tukee Suomen hiilineutraalisuustavoitetta15.9.2021 06:30:00 EEST | Tiedote

Autoilun aiheuttamien kasvihuonekaasupäästöjen väheneminen tukee nykykehityksen jatkuessa suhteellisen hyvin Suomen hiilineutraalisuustavoitteen saavuttamista, ilmenee tänään julkaistusta Etla Muistiosta. Autoilun päästöt alenevat noin 45 prosenttia vuosien 2005–2030 aikana ja peräti 81 prosenttia vuoteen 2045 mennessä. Todellinen päästövähennys voi olla vuonna 2045 jopa suurempi, koska polttomoottoriautojen keski-ikä on silloin jo korkea ja niillä ajetaan vähemmän kuin uusilla autoilla. Poliittisilla päätöksillä on kuitenkin kannustettava siirtymää vähäpäästöisiin autoihin ja varmistettava samalla riittävä määrä sähköautojen latauspaikkoja.

Kutsu medialle: Etlan uudistunut ennuste ja suhdannewebinaari 20.9. klo 1010.9.2021 12:27:58 EEST | Tiedote

Miltä loppuvuoden ja ensi vuoden talouskehitys näyttää? Mihin asti talouden hyvä vire kestää? Saadaanko julkisen velan kasvu hallintaan? Miten työvoimapula ratkaistaan? Vastauksia näihin kysymyksiin on luvassa, kun Etla julkistaa ilmeeltään uudistuneen syksyn 2021 Suhdanteen. Ennusteeseen ja sen taustalla oleviin lukuihin pureudutaan syvemmin suhdannewebinaarissa Teamsissa. Aika: Maanantai 20.9. klo 10–11 Paikka: Teams Webinaarissa ennustepäällikkö Markku Lehmus esittelee Etlan syksyn suhdanne-ennusteen luvut ja arviot. Läsnä kommentoimassa ja kysymyksiin vastaamassa ovat myös Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju sekä ennusteryhmän tutkijat Birgitta Berg-Andersson, Päivi Puonti ja Ville Kaitila. Tilaisuuden juontaa viestintäjohtaja Tytti Sulander. Ilmoittautuminen webinaariin viimeistään perjantaina 17.9. klo 10 mennessä oheisen linkin kautta. Osallistujille lähetetään linkki tilaisuuteen ilmoittautumisajan päätyttyä. Lämpimästi tervetuloa! Uudistimme Etlan ennusteen ilmeen sekä koko

Neljän prosentin t&k-intensiteetin saavuttaminen vaatisi puolen miljardin lisäinvestointeja joka vuosi9.9.2021 09:00:00 EEST | Tiedote

Hallituksen tavoitteleman neljän prosentin t&k-intensiteetin saavuttaminen vuoteen 2030 mennessä vaatisi reilun puolen miljardin euron vuosittaista kasvua tutkimus- ja kehitysinvestoinneissa. Tämä käy ilmi tänään julkistetusta Etla Muistiosta ja valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan Policy Briefistä. Suuryritysten silmissä Suomi on edelleen houkutteleva maa investointien kannalta, mutta henkilöstön osaamisen puutteet sekä syrjäinen sijainti ja alempi palkkataso laskevat houkuttelevuutta. Tutkimus- ja kehitysmenot kasvavat Suomessa, mutta hallituksen tavoite jää saavuttamatta.

Etla selvitti, miten korona runnoi tapahtuma-alaa: liikevaihto tippui ja kannattavuus romahti yli 70 prosentilla alan yrityksistä6.9.2021 09:00:00 EEST | Tiedote

Tapahtuma-alan yhteenlaskettu liikevaihto Suomessa putosi yli viidenneksen ja kannattavuus romahti 65 prosenttia koronapandemian ja sitä torjuvien rajoitustoimien johdosta. Tänään julkaistun Etla-tutkimuksen mukaan kannattavuus mureni jopa yli 70 prosentilla alan yrityksistä. Kannattavuuden pudotus oli jyrkkä, puolet alalla jatkavista yrityksistä sai viime vuonna kasaan vain neljäsosan edellisvuoden tuloksesta. Nyt julkaistussa tutkimuksessa on voitu tarkastella vain alalla jatkaneita yrityksiä, eli koronakriisin vaikutukset koko tapahtuma-alaan ovat todennäköisesti vielä arvioituakin suuremmat, tutkijat varoittavat.

EU-maiden ja Kiinan investointisopimukset vahvistaneet yhteyksiä Kiinaan, mutta hidastaneet investointeja unionin sisällä30.8.2021 09:00:00 EEST | Tiedote

Kiinan investointisopimusten myötä jo ennestään vahvat yhteydet kiinalaisiin alihankkijoihin ovat voimistuneet. Aloilla, joilla Kiina-investointisopimuksia on voitu tehokkaimmin hyödyntää, investointitahti on kuitenkin hidastunut EU:ssa. Tiedot ilmenevät tänään julkaistusta Etla-tutkimuksesta. Pääoman kasvun hidastuminen näkyy erityisesti matalan tuottavuuden toimialoilla, kun taas korkean tuottavuuden aloilla investointisopimukset ovat kiihdyttäneet niin työn tuottavuuden kuin arvonlisänkin kasvua. Suomeen vaikutukset ovat olleet maltillisia.

Etla: Paikallisella sopimisella on yhteys työhyvinvointiin23.8.2021 09:00:00 EEST | Tiedote

Paikallinen sopiminen on pääosin yhteydessä korkeampaan työhyvinvointiin, osoittaa tuore tutkimus. Yhteys on kuitenkin erilainen toimihenkilöillä ja perinteisessä teollisessa työssä. Toimihenkilöillä työhyvinvointi kasvoi paikallisten erien myötä, kun taas teollisessa työssä yhteys on ollut kielteisempi. Hajautuneet palkkaneuvottelut ovat yhteydessä lähinnä henkiseen hyvinvointiin, sairauspoissaoloihin ei tutkimuksessa havaittu yhteyttä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme