Koronapandemia osoitti kaupunkisuunnitteluihanteiden kapeuden

Koronapandemian rantauduttua toden teolla myös Suomeen keväällä 2020 moni alkoi havainnoida kotiaan ja lähiympäristöään aivan uudella tavalla, kun arjen tilankäyttö piti miettiä pitkälti uusiksi.
–Missä esimerkiksi olisi mahdollista työskennellä edes muutama tunti kohtalaisella ergonomialla niin, että keskittyminen olisi jotenkin mahdollista kotona päiväänsä viettävistä päiväkotilaisista ja koululaisista huolimatta, pohtii 29.3. ympäristöestetiikasta väittelevä Vesa Vihanninjoki. Voidaan myös pohtia, kuinka hyvin nykyiset kaupunkimme ylipäänsä mahdollistavat varautumisen erilaisiin ennakoimattomiin yhteiskunnallisen tason uhkiin ja muihin yllättäviin käänteisiin.
Ahtaissa asunnoissa kaivataan tilaa, kun kaupunki ei enää ole kaikkien yhteinen olohuone
–Osaltaan pandemia osoittikin vallitsevien kaupunkisuunnitteluihanteiden Akilleen kantapään, Vihanninjoki toteaa.
Kun liikkumis- ja kokoontumisrajoitusten vuoksi julkinen kaupunkitila ei yhtäkkiä enää toiminutkaan kaupunkilaisten olohuoneiden jatkeena, moni alkoi haaveilla hieman isommasta asunnosta ja yhdestä tai kahdesta lisähuoneesta – ja kenties yhdestä ylimääräisestä puistosta tai pienestä kaupunkimetsän palasesta kotikorttelissa.
Kaupunkien tiivistymisen vuoksi monet elinympäristön perustason elementeistä ovat kuitenkin yhä harvempien ihmisten saatavilla, tai ainakin niiden äärelle pääsemisestä joutuu maksamaan yhä enemmän. Osaltaan tällainen kehitys johtuu vallitsevasta joukkoliikennekaupungin ideaalista, jonka mukaisesti nykyään suositaan täydennysrakentamalla tiivistettyä kaupunkirakennetta kestävän kehityksen nimissä.
Ymmärretäänkö kestävyyttä tarpeeksi laaja-alaisesti?
Filosofian maisteri Vesa Vihanninjoki kysyy tuoreessa arkisten kaupunkiympäristöjen toiminnallista ja esteettistä laatua käsittelevässä väitöstutkimuksessaan, onko kestävyys ilmiönä ymmärretty tarpeeksi laaja-alaisesti. Vihanninjoen mukaan on tärkeätä huomata, että kestävyys tarkoittaa myös varautumista uuteen ja tuntemattomaan, sekä mahdollisuutta säilyttää toimintakyky yllättävän tilanteen sattuessa. Näin ollen juuri kaupunkiympäristön monimuotoisuus – sekä toiminnallisessa että esteettisessä mielessä – on välttämätön edellytys aidolle kestävyydelle.
–Joukkoliikenteestä huolehtiminen ja kaupunkien tiivistäminen eivät itsessään ole ongelma, mutta kaupunkiympäristön kehittämisperiaatteita on tarkasteltava kriittisesti monelta kantilta ja kokonaisvaltaisesti, Vihanninjoki sanoo.
Vihanninjoen mukaan urbaania monimuotoisuutta ja siihen perustuvaa kestävyyttä ei ole varaa uhrata liian kapea-alaisen tiivistämispolitiikan ja siihen kuuluvan täydentämisrakentamisen nimissä.
Kaupunkiympäristön toiminnallinen ja esteettinen laatu on turvattava paremmin
Vihanninjoen mukaan kaupunkiympäristön toiminnallinen ja esteettinen laatu onkin jatkossa turvattava paremmin, mikäli tiivistämispolitiikka halutaan kestävämmälle pohjalle.
–Täydennysrakentaminen ei voi tarkoittaa kaupunkiympäristön hallitsematonta yhdenmukaistumista niin, että kaikki alueet nojautuvat samoihin toiminnallisiin ratkaisuihin, ja että tiivistämisen myötä alueet menettävät ajan saatossa kehittyneet omalaatuiset ja tunnistettavat erityispiirteensä.
Vesa Vihanninjoki väittelee 29.3. klo 12 Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa aiheesta The Aesthetics of Everyday Urban Places: A Postphenomenological Perspective
Väitöstä voi seurata Zoomissa
---
Vesa Vihanninjoki on kiinnostunut kaupungeista ilmiönä ja erityisesti siitä, kuinka erilaiset urbaanit elinympäristöt vaikuttavat hyvinvointiimme – joko hyvässä tai pahassa. Vihanninjoki asuu Espoon Matinkylässä, mistä käsin hän on lähietäisyydeltä saanut todistaa uneliaan lähiön muuntumista suurkaupunkialueen eloisaksi osakeskukseksi. Alueen identiteetti onkin todellisessa murroksessa, kun melko vaatimattomat ja monesti jo korjausvelkaiset rakennukset ja kokonaiset korttelit saavat väistyä uusien massiivisten asuintalojen ja palvelurakennusten tieltä.
Vihanninjoki vannoo joukkoliikennekaupungin nimeen, mutta haluaisi nähdä entistä monipuolisempia ja ennakkoluulottomampia ratkaisuja kaupunkisuunnittelun tämän päivän haasteisiin.
Yhteyshenkilöt
Väittelijän yhteystiedot:
Vesa Vihanninjoki, 040 7044 254, vesa.vihanninjoki@helsinki.fi
Kuvat

Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Noin joka seitsemäs hakija pääsi sisään Helsingin yliopistoon3.7.2025 09:42:00 EEST | Tiedote
Yhteishaussa Helsingin yliopistoon valittiin 4 703 uutta opiskelijaa. Helsingin yliopisto oli Suomen suosituin yliopisto ensisijaisten hakijoiden määrän sekä hakijoiden kokonaismäärän perusteella.
Kaasuvuoto aloittaa haavan korjauksen kasveissa2.7.2025 18:01:00 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat ovat löytäneet mekanismin, jonka avulla kasvit korjaavat suojaavan uloimman kerroksensa, korkkisolukon. Tällä löydöllä voi olla merkittäviä vaikutuksia maatalouteen ja elintarvikkeiden säilyvyyteen. Etyleenin ja hapen diffuusio haavan läpi käynnistää kasvin luonnollisen paranemisprosessin.
Kaksoisvalohoito vähentää ikenien verenvuotoa ja tulehdusta hammasimplanttien ympärillä1.7.2025 09:59:32 EEST | Tiedote
Kaksoisvalohoito (Lumoral) tarjoaa kotikäyttöön turvallisen ja tehokkaan vaihtoehdon implanttien ympäristön tulehduksen hallintaan ilman antibiootteja.
Tutut maatalousympäristön linnut vähenevät, eteläiset yleislajit runsastuvat30.6.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Moni tuttu lintulaji harvinaistuu entisestään. Varpusia ja kuoveja on nyt vähemmän kuin koskaan aiemmin. Toisaalta monien eteläisten lajien voittokulku jatkuu. Mustarastaita ja peukaloisia esiintyy ennätysmäisen runsaasti.
Panimoteollisuuden sivuvirroista terveellisiä elintarvikkeita27.6.2025 13:02:54 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat ovat keksineet innovatiivisen ja kestävän tavan hyödyntää mäskiä ja muita panimoteollisuuden sivutuotteita muokkaamalla niistä hyödyllisiä elintarvikkeita.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme