Helsingin yliopisto

Koronapandemia osoitti kaupunkisuunnitteluihanteiden kapeuden

Jaa

Ympäristöestetiikan väitöstutkimus painottaa kaupunkiympäristön monimuotoisuutta kestävyyden edellytyksenä.

Kuva: Mostphotos
Kuva: Mostphotos

Koronapandemian rantauduttua toden teolla myös Suomeen keväällä 2020 moni alkoi havainnoida kotiaan ja lähiympäristöään aivan uudella tavalla, kun arjen tilankäyttö piti miettiä pitkälti uusiksi.

–Missä esimerkiksi olisi mahdollista työskennellä edes muutama tunti kohtalaisella ergonomialla niin, että keskittyminen olisi jotenkin mahdollista kotona päiväänsä viettävistä päiväkotilaisista ja koululaisista huolimatta, pohtii 29.3. ympäristöestetiikasta väittelevä Vesa Vihanninjoki. Voidaan myös pohtia, kuinka hyvin nykyiset kaupunkimme ylipäänsä mahdollistavat varautumisen erilaisiin ennakoimattomiin yhteiskunnallisen tason uhkiin ja muihin yllättäviin käänteisiin.

Ahtaissa asunnoissa kaivataan tilaa, kun kaupunki ei enää ole kaikkien yhteinen olohuone

–Osaltaan pandemia osoittikin vallitsevien kaupunkisuunnitteluihanteiden Akilleen kantapään, Vihanninjoki toteaa.

Kun liikkumis- ja kokoontumisrajoitusten vuoksi julkinen kaupunkitila ei yhtäkkiä enää toiminutkaan kaupunkilaisten olohuoneiden jatkeena, moni alkoi haaveilla hieman isommasta asunnosta ja yhdestä tai kahdesta lisähuoneesta – ja kenties yhdestä ylimääräisestä puistosta tai pienestä kaupunkimetsän palasesta kotikorttelissa.

Kaupunkien tiivistymisen vuoksi monet elinympäristön perustason elementeistä ovat kuitenkin yhä harvempien ihmisten saatavilla, tai ainakin niiden äärelle pääsemisestä joutuu maksamaan yhä enemmän. Osaltaan tällainen kehitys johtuu vallitsevasta joukkoliikennekaupungin ideaalista, jonka mukaisesti nykyään suositaan täydennysrakentamalla tiivistettyä kaupunkirakennetta kestävän kehityksen nimissä.

Ymmärretäänkö kestävyyttä tarpeeksi laaja-alaisesti?

Filosofian maisteri Vesa Vihanninjoki kysyy tuoreessa arkisten kaupunkiympäristöjen toiminnallista ja esteettistä laatua käsittelevässä väitöstutkimuksessaan, onko kestävyys ilmiönä ymmärretty tarpeeksi laaja-alaisesti. Vihanninjoen mukaan on tärkeätä huomata, että kestävyys tarkoittaa myös varautumista uuteen ja tuntemattomaan, sekä mahdollisuutta säilyttää toimintakyky yllättävän tilanteen sattuessa. Näin ollen juuri kaupunkiympäristön monimuotoisuus – sekä toiminnallisessa että esteettisessä mielessä – on välttämätön edellytys aidolle kestävyydelle.

–Joukkoliikenteestä huolehtiminen ja kaupunkien tiivistäminen eivät itsessään ole ongelma, mutta kaupunkiympäristön kehittämisperiaatteita on tarkasteltava kriittisesti monelta kantilta ja kokonaisvaltaisesti, Vihanninjoki sanoo.

Vihanninjoen mukaan urbaania monimuotoisuutta ja siihen perustuvaa kestävyyttä ei ole varaa uhrata liian kapea-alaisen tiivistämispolitiikan ja siihen kuuluvan täydentämisrakentamisen nimissä.

Kaupunkiympäristön toiminnallinen ja esteettinen laatu on turvattava paremmin

Vihanninjoen mukaan kaupunkiympäristön toiminnallinen ja esteettinen laatu onkin jatkossa turvattava paremmin, mikäli tiivistämispolitiikka halutaan kestävämmälle pohjalle.

–Täydennysrakentaminen ei voi tarkoittaa kaupunkiympäristön hallitsematonta yhdenmukaistumista niin, että kaikki alueet nojautuvat samoihin toiminnallisiin ratkaisuihin, ja että tiivistämisen myötä alueet menettävät ajan saatossa kehittyneet omalaatuiset ja tunnistettavat erityispiirteensä.

Vesa Vihanninjoki väittelee 29.3. klo 12 Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa aiheesta The Aesthetics of Everyday Urban Places: A Postphenomenological Perspective 

 Väitöstä voi seurata Zoomissa 

---

Vesa Vihanninjoki on kiinnostunut kaupungeista ilmiönä ja erityisesti siitä, kuinka erilaiset urbaanit elinympäristöt vaikuttavat hyvinvointiimme – joko hyvässä tai pahassa. Vihanninjoki asuu Espoon Matinkylässä, mistä käsin hän on lähietäisyydeltä saanut todistaa uneliaan lähiön muuntumista suurkaupunkialueen eloisaksi osakeskukseksi. Alueen identiteetti onkin todellisessa murroksessa, kun melko vaatimattomat ja monesti jo korjausvelkaiset rakennukset ja kokonaiset korttelit saavat väistyä uusien massiivisten asuintalojen ja palvelurakennusten tieltä.

Vihanninjoki vannoo joukkoliikennekaupungin nimeen, mutta haluaisi nähdä entistä monipuolisempia ja ennakkoluulottomampia ratkaisuja kaupunkisuunnittelun tämän päivän haasteisiin.

Yhteyshenkilöt

Väittelijän yhteystiedot:

Vesa Vihanninjoki, 040 7044 254, vesa.vihanninjoki@helsinki.fi 

Kuvat

Kuva: Mostphotos
Kuva: Mostphotos
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Geenilöytö kytkee koiranpentujen vakavan epilepsian mitokondrioiden toimintahäiriöön13.4.2021 10:52:31 EEST | Tiedote

Helsingin yliopiston tutkimuksessa saatiin selville syy muutaman kuukauden ikäisten parsonrusselinterriereiden pentujen vaikeaan epilepsiaan ja kuolemaan. Muutos PITRM1-geenissä johtaa solun energiapumppujen, mitokondrioiden, toimintahäiriöön, jonka seurauksena jo pentujen aivoista tunnistettiin Alzheimerin taudista tuttuja beeta-amyloidikertymiä ja laajaa hermorappeumaa. Muutokset ihmisen PITRM1-geenissä aiheuttavat myös vakavan, mutta hitaasti etenevän aivosairauden.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme