Koronapandemian jatkuminen huolettaa lapsettomuushoitoja tarvitsevia: “Pelkään, että hedelmöityshoitojen ikäraja tulee vastaan”
Koronapandemia on vaikeuttanut lapsettomuushoitopotilaiden tilannetta: kolme neljästä kyselyyn vastanneesta kertoi, että pandemia on vaikuttanut heidän hoitojensa toteutukseen heikentävästi. Julkisen terveydenhuollon piirissä olevat kokivat näin hiukan useammin (77 %) kuin yksityisellä klinikalla hoidossa olleet (68 %).
Kyselyyn osallistuneiden vastauksissa korostui keväällä 2020 useita viikkoja kestänyt sulku, jonka aikana hedelmöityshoitoihin muodostui hoitojonoja. Nyt hoidontarjoajat ovat pääsääntöisesti pystyneet purkamaan jonot. Hoitojonojen takia hoidot olivat vastaajien kohdalla viivästyneet, ja osalla hoidot evättiin kokonaan, sillä sulun vuoksi joidenkin 40 vuotta täyttävien kohdalla ei hoitopäätöstä pystytty tekemään ajoissa. Vastaajien mukaan lapsettomuusklinikat olivat kuitenkin pitäneet huolta tiedonkulusta, mikä on todella tärkeää poikkeuksellisessa tilanteessa.
Valtaosa kyselyyn vastaajista raportoi ahdistuksen, stressin, surun ja epävarmuuden tunteita liittyen lapsettomuushoitoihin pandemia-aikana. –Korona on tehnyt prosessista vielä raskaamman kuin olisin arvioinut sen muuten olevan. Pelko klinikoiden sulkemisesta uudelleen on koko ajan läsnä, ja sillä voi olla suuri merkitys koska ikää tulee lisää koko ajan, kertoo kyselyyn vastannut henkilö. –Tahaton lapsettomuus ja lapsettomuushoidot ovat erittäin kuormittavia jo itsessään, muistuttaa Simpukan toiminnanjohtaja Johanna Repo.
Myös koronapandemian muut vaikutukset ja rajoitukset vaikeuttivat niin hoitojen toteutusta kuin psyykkistä jaksamista. Pandemiarajoitusten takia esimerkiksi kumppani ei saanut olla hoidoissa mukana. Joka kolmas yksityisen hoidon piirissä ollut arvioi pandemian myös heikentäneen heidän taloudellisia mahdollisuuksiaan jatkaa hoitoja. Julkisessa terveydenhuollossa hoidettavista näin arvioi joka viides.
Koronatilanteen heikennyttyä uudelleen vastaajien keskeinen pelko liittyy nyt siihen, keskeytetäänkö tai heikennetäänkö lapsettomuuden hoitoa uudestaan. Moni lapsettomuutta kohdannut epäilee omaa jaksamistaan kuormittavan tilanteen jatkuessa. Toinen huoli liittyy koronarokotteen saamisen vaikutuksiin omiin hoitoihin. Rokotteen ottamista suositellaan myös lapsettomuushoidoissa oleville. Sekä sairaanhoitopiirien että Simpukan verkkosivuilta löytyy tietoa rokotteesta ja hedelmöityshoidoista.
–Pandemian jatkuessa tulisi varmistaa, että lapsettomuushoitoja jatketaan mahdollisimman normaalisti turvallisuus huomioiden, ja että lapsettomuushoitoja tarvitsevat saavat ajantasaista tietoa ja psykososiaalista tukea, Repo toteaa.
Lapsettomien yhdistys Simpukan avoimeen verkkokyselyyn tammikuussa 2020 vastasi 114 lapsettomuushoitojen piirissä vuonna 2020 ollutta henkilöä. Meiltä voi kysyä tahattomasti lapsettomia haastateltavia, joiden lapsettomuushoidot ovat jossakin vaiheessa olleet koronaepidemian vuoksi pysähdyksissä. Haastateltavia välittää Simpukan viestintäsuunnittelija Miika Rautiainen.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Johanna RepoToiminnanjohtajaLapsettomien yhdistys Simpukka ry
Puh:0404808676johanna.repo@simpukka.infoMiika RautiainenViestintäsuunnittelijaLapsettomien yhdistys Simpukka ry
Puh:04578764464miika.rautiainen@simpukka.infoTietoja julkaisijasta
Tampellan Esplanadi 8 B LH 35
33100 TAMPERE
+358 400 844 823http://www.simpukka.info/
Simpukka on kaikkien tahatonta lapsettomuutta kokevien ja heidän läheistensä yhdistys. Simpukan tavoitteena on, että tahattomasti lapsettomat voivat yhteiskunnassa hyvin.
Tiedämme, miltä lapsettomuus tuntuu.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Lapsettomien yhdistys Simpukka ry
Lapsettomuuskriisin keskellä koettu keskenmeno järkyttää syvästi - keskenmenon empaattinen ja asianmukainen hoito on tärkeää6.10.2025 06:00:00 EEST | Tiedote
Neljännes keskenmenon kohdanneista kokee, että heitä ei ole kohdattu terveydenhuollossa lainkaan empaattisesti. Lapsettomuuskriisin kokeneelle keskenmeno on uusi syvä kriisi, joka voi vaikuttaa niin, että uutta raskautta ei enää uskalleta toivoa. Keskenmenon kokeneiden päivä 15.10.2025 muistuttaa, että elämänkokoista menetystä on lupa surra.
Yhä useampi tarvitsee lahjoitettuja munasoluja saadakseen lapsen - munasolulahjoittajien korvausta on nostettava merkittävästi25.9.2025 12:21:54 EEST | Tiedote
Julkisen sektorin hedelmöityshoitojen resurssit eivät riitä vastaamaan kasvavaan hedelmöityshoitojen tarpeeseen. Munasolulahjoittajien haittakorvauksen merkittävä nostaminen ja julkisen sektorin hedelmöityshoitojen resurssien lisääminen ovat erittäin tärkeitä toimenpiteitä. Työttömälle munasolujen lahjoitus on taloudellinen riski: Simpukka ry:n saamien tietojen mukaan lahjoittamisesta saatavan korvauksen vuoksi työttömät menettävät osan työttömyysturvastaan.
Kemppi, Mäkynen ja Grahn-Laasonen tukevat ei-kaupallista sijaissynnytystä26.6.2025 13:53:24 EEST | Tiedote
Hedelmöityshoitojen resursseja lisätään, ei-kaupalliset sijaissynnytykset sallitaan ja parisuhteita ja lapsiperheitä tuetaan. Muun muassa näitä asioita Matias Mäkynen, Hilkka Kemppi ja Sanni Grahn-Laasonen ovat valmiita ajamaan. Lapsettomien yhdistys Simpukan ja Monimuotoiset perheet -verkoston järjestämässä Lapsitoiveiden toteuttaminen 2030 -tapahtumassa SuomiAreenassa keskusteltiin poliittisista ja lainsäädännöllisistä muutoksista lapsitoiveiden tukemiseksi.
Kaksi äitiä Susanna Silvander-Rosti ja Ella Rosti palkittiin Simpukan Helmellä10.5.2025 14:00:00 EEST | Tiedote
Susanna Silvander-Rostille ja Ella Rostille on myönnetty Simpukan Helmi 2025 -tunnustuspalkinto. Lapsettomien yhdistys Simpukka jakaa vuosittain Lapsettomien lauantaina Simpukan Helmi -tunnustuksen. Tunnustus annetaan henkilölle tai taholle, joka on edistänyt tahatonta lapsettomuutta kokeneiden hyvinvointia ja asemaa yhteiskunnassa. Nooa Sammalkäpy sai kunniamaininnan Yksin isäksi -dokumentista. Lapsettomuuslääkäri Eero Varilalle myönnettiin Simpukka ry:n elämäntyöpalkinto.
Julkisen sektorin hedelmöityshoitojen resursseja on lisättävä välittömästi10.5.2025 10:06:49 EEST | Tiedote
Julkisen sektorin osuus lahjasoluhoitojen toteuttajana on kasvanut merkittävästi vuodesta 2020, mutta resursseja ei ole lisätty. Hoitojen määrän vuoksi hedelmöityshoitoklinikoilla on jatkuva pula sukusolujen lahjoittajista. Munasolulahjoittajien haittakorvauksen korotus on toivottu konkreettinen toimi, mutta ei sellaisenaan riittävä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme