Koronavirus ei todennäköisesti aiheuta tyypin 1 diabetesta

Tyypin 1 diabeteksen ilmaantuvuus on lisääntynyt maailmassa koronapandemian aikana. Helsingin yliopiston PEDIA-tutkimusryhmä on selvittänyt ilmiötä ja sen syitä lapsilla Suomessa.

– Diabeteksen ilmaantuvuuden lisääntymisen mekanismit ovat olleet epäselviä, ja keskustelua on käyty siitä, johtuuko lisääntyminen SARS-CoV-2-infektion suorasta vaikutuksesta, vai muista samanaikaisesti muuttuneista ympäristötekijöistä, tutkimusta johtanut professori Mikael Knip taustoittaa.

Nyt julkaistun tutkimuksen mukaan tyypin 1 diabeteksen ilmaantuvuus nousi lapsilla Suomessa 16 prosentilla pandemian 18 ensimmäisen kuukauden aikana. Kuitenkin vain hyvin harvalla tyypin 1 diabetekseen sairastuneella lapsella tai nuorella oli elimistössään koronaviruksen vasta-aineita merkkinä sairastetusta infektiosta.

Tutkijoiden mukaan tyypin 1 diabeteksen ilmaantuvuuden nousu koronapandemian alkuaikana ei todennäköisesti johdu koronaviruksen suorasta vaikutuksesta, vaan saattaa liittyä pandemia-ajan yhteiskunnan sulkutilaan ja siitä johtuvaan sosiaaliseen eristäytymiseen.  

– Niin sanotun biodiversiteettihypoteesin mukaan varhaislapsuuden mikrobialtistus ja infektiot voivat osin suojata autoimmuunisairauksilta. Kontaktien väheneminen yhteiskunnan sulkeutuessa vähensi merkittävästi lasten sairastamia akuutteja infektioita, mikä on saattanut suurentaa riskiä sairastua diabetekseen, Knip selittää.

Tutkimuksen tulokset on julkaistu Lancet Diabetes and Endocrinology -tiedelehdessä.

Onko lasten diabeteksen yleistyminen ohimenevää?

Tyypin 1 diabeteksen ilmaantuvuutta alle 15-vuotiailla suomalaisilla verrattiin tutkimuksessa kolmeen edeltävään samanpituiseen jaksoon. Koronaviruksen vasta-aineita tyypin 1 diabetekseen sairastuneilla lapsilla analysoitiin yhteistyössä professori Olli Vapalahden tutkimusryhmän kanssa.

Ainoastaan viidellä pandemiajaksolla diabetekseen sairastuneella lapsella, eli alle prosentilla yhteensä 785 tutkimusaikana sairastuneesta, löytyi infektiosta johtuvia koronaviruksen vasta-aineita.

– Tutkimusta tulee jatkaa ja selvittää, mitä tyypin 1 diabeteksen ilmaantuvuudelle on tapahtunut sen jälkeen, kun yhteiskunta avattiin kesällä 2021 ja koronainfektiotkin väestössä lisääntyivät, Olli Vapalahti toteaa.

Rekisterit tärkeitä tietolähteitä

– Tutkimus perustui Suomen lasten diabetesrekisterin aineistoon, kertoo Mikael Knip, joka toimii rekisterin vastuulääkärinä.

Tämä kansallinen rekisteri on vuodesta 2002 lähtien kerännyt tietoa sekä näytteitä diabetekseen sairastuneista ja heidän perheenjäsenistään. Rekisteri kattaa tiedot yli 90 prosentista vastasairastuneista, ja sitä ylläpitää HUS Helsingin yliopistollinen sairaala.

– Rekisteri on maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen ja tarjoaa tutkimukselle korvaamatonta tietoa, Knip huomauttaa lopuksi.

Lisätietoja

Mikael Knip, tutkimusjohtaja, emeritusprofessori, Helsingin yliopisto

sähköposti: mikael.knip@helsinki.fi 

puh. 050 448 7722

Anna Parviainen, tutkijalääkäri, Helsingin yliopisto ja Uusi lastensairaala, HUS Helsingin yliopistollinen sairaala

sähköposti: anna.parviainen@helsinki.fi

Olli Vapalahti, professori, ylilääkäri, Helsingin yliopisto ja HUS Helsingin yliopistollinen sairaala

Sähköposti: olli.vapalahti@helsinki.fi

puh. 050 448 8842

Viite: Knip M, Parviainen A, Turtinen M, But A, Härkönen T, Hepojoki J, Sironen T, Iheozor-Ejiofor R, Uğurlu H, Saksela K, Lempainen J, Ilonen J, Vapalahti O, and the Finnish Pediatric Diabetes Register. SARS-CoV-2 and type 1 diabetes in Finnish children – an observational study. Lancet Diabetes and Endocrinology 2023; 11. DOI: doi.org/10.1016/PIIS2213-8587(23)00041-4

Tutkimusryhmän verkkosivut: https://www.helsinki.fi/fi/tutkimusryhmat/pediatric-diabetes-research-group