Kosteikkoallas poistaa jätevedestä typpeä tehokkaasti talvellakin

Monilta pienehköiltä jätevedenpuhdistamoilta ei edellytetä tehostettua typenpoistojärjestelmää. Näin on myös Hämeenlinnan Lammilla, jossa esipuhdistetut jätevedet johdetaan ensin neljän hehtaarin laajuiseen ja keskisyvyydeltään noin metriseen kosteikkoaltaaseen ennen niiden päätymistä läheiseen Ormajärveen. Lammin allas on pääosin avovettä, ja toisessa päässä kasvaa järviruokoa. Altaassa on lisäksi runsaasti kasviplanktonia.
Helsingin yliopiston tutkijat Sari Uusheimo ja Jussi Huotari tutkijaryhmineen ovat havainneet, että kosteikko estää tehokkaasti typen päätymistä esipuhdistetuista jätevesistä järveen. Jäättömällä kaudella sekä ammonium- että nitraattitypestä yli 70 prosenttia pidättyi altaaseen. Kosteikko pidätti typpeä hyvin myös talvella, jos happiolosuhteet jään alla säilyivät otollisina.
Lammilla kosteikkoallas on osoittautunut tehokkaaksi typenpoistajaksi – niin tehokkaaksi, että sen avulla puhdistamolla päästään tehostetun typenpoiston vaatimuksiin. Altaassa luontaisesti kasvavat denitrifikaatiobakteerit muuttavat altaaseen johdetusta typestä noin 60 prosenttia kaasumaiseen muotoon. Typpikaasu vapautuu tämän jälkeen ilmaan.
– Talviaikaan tämä denitrifikaatio toimi lähes yhtä hyvin kuin kesällä, jos altaassa vain oli jään alla hapellista vettä. Jos altaan rakentaminen ylipäänsä on mahdollista, se on kustannustehokas typenpoistomenetelmä. Lammilla kosteikko myös toimi puskurivyöhykkeenä silloin, kun puhdistuslaitoksen nitrifikaatioprosessi häiriintyi, sanoo huhtikuussa väittelevä Sari Uusheimo.
– Selvitämme ympäristöministeriön rahoittamassa Leväsieppari-hankkeessa, kuinka levien kasvua voitaisiin tehostaa kosteikkoaltaassa. Tällä hetkellä altaaseen tulee melko vähän levien kasvua ruokkivaa fosforia, koska se poistetaan puhdistamolla ennen veden päätymistä altaaseen. Jos fosfori kerättäisiin vasta altaasta järveen kulkevasta vedestä, voisimme lisätä levien tuotantoa altaassa ja tehostaa ravinteiden kierrätystä, tutkijatohtori Jussi Huotari suunnittelee.
Esipuhdistetun jäteveden ruokkimaa levämassaa suunnitellaan hyödynnettäväksi esimerkiksi lannoitteen raaka-aineena. Levämassan hyödyntäminen edellyttää kuitenkin tehokasta keräysteknologiaa, ja levämassan keräämistä aiotaankin jatkossa selvittää yritysyhteistyössä. Jopa luonnontilaisista vesistöistä levien keräämisen mahdollistava menetelmä antaa onnistuessaan mahdollisuuden ottaa levämassaan sitoutuneita ravinteita laajasti talteen.
Artikkeli:
Sari Uusheimo, Jussi Huotari, Tiina Tulonen, Sanni L. Aalto, Antti J. Rissanen, Lauri Arvola. High Nitrogen Removal in a Constructed Wetland Receiving Treated Wastewater in a Cold Climate. Environ Sci Technol. 2018 Nov 20;52(22):13343-13350. doi: 10.1021/acs.est.8b03032. Epub 2018 Nov 5.
Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta palkitsi Sari Uusheimon tästä artikkelista jaetulla ykkössijalla vuoden 2018 parhaan nuoren tutkijan kirjoittaman artikkelin kilpailusarjassa.
MMM Sari Uusheimo väittelee 26.4.2019 kello 13.15 Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "MITIGATING ANTHROPOGENIC NITROGEN LOADING WITH CONSTRUCTED WETLANDS IN A BOREAL CLIMATE". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Lammin biologinen asema, Ilves-sali, Pääjärventie 320, 16900 Lammi.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Jussi Huotari, jussi.huotari@helsinki.fi, puh. 02941 40741
Sari Uusheimo, sari.uusheimo@helsinki.fi, puh. 050 462 0555
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa se on ollut toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
viestinnän asiantuntija Elina Raukko, elina.raukko@helsinki.fi, puh. 050 318 5302, @elinaraukko
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Noin joka seitsemäs hakija pääsi sisään Helsingin yliopistoon3.7.2025 09:42:00 EEST | Tiedote
Yhteishaussa Helsingin yliopistoon valittiin 4 703 uutta opiskelijaa. Helsingin yliopisto oli Suomen suosituin yliopisto ensisijaisten hakijoiden määrän sekä hakijoiden kokonaismäärän perusteella.
Kaasuvuoto aloittaa haavan korjauksen kasveissa2.7.2025 18:01:00 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat ovat löytäneet mekanismin, jonka avulla kasvit korjaavat suojaavan uloimman kerroksensa, korkkisolukon. Tällä löydöllä voi olla merkittäviä vaikutuksia maatalouteen ja elintarvikkeiden säilyvyyteen. Etyleenin ja hapen diffuusio haavan läpi käynnistää kasvin luonnollisen paranemisprosessin.
Kaksoisvalohoito vähentää ikenien verenvuotoa ja tulehdusta hammasimplanttien ympärillä1.7.2025 09:59:32 EEST | Tiedote
Kaksoisvalohoito (Lumoral) tarjoaa kotikäyttöön turvallisen ja tehokkaan vaihtoehdon implanttien ympäristön tulehduksen hallintaan ilman antibiootteja.
Tutut maatalousympäristön linnut vähenevät, eteläiset yleislajit runsastuvat30.6.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Moni tuttu lintulaji harvinaistuu entisestään. Varpusia ja kuoveja on nyt vähemmän kuin koskaan aiemmin. Toisaalta monien eteläisten lajien voittokulku jatkuu. Mustarastaita ja peukaloisia esiintyy ennätysmäisen runsaasti.
Panimoteollisuuden sivuvirroista terveellisiä elintarvikkeita27.6.2025 13:02:54 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat ovat keksineet innovatiivisen ja kestävän tavan hyödyntää mäskiä ja muita panimoteollisuuden sivutuotteita muokkaamalla niistä hyödyllisiä elintarvikkeita.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme