Tampereen yliopisto

Kotiin eristäytyminen korona-aikana vaikeutti lähisuhdeväkivaltaa kokeneiden avun saamista

Jaa
Lähisuhdeväkivaltaa kokeneiden on ollut vaikeampaa hakea ja saada apua korona-aikana, koska kotiin eristäytyminen on mahdollistanut ja tuonut esiin läheisten ihmisten pakottavaa kontrollia ja vallankäyttöä, ilmenee tuoreesta tutkimuksesta.
Kuva: Jonne Renvall /Tampereen yliopisto
Kuva: Jonne Renvall /Tampereen yliopisto

Tutkimuksessa tarkastellaan väkivaltatyöntekijöiden näkemyksiä siitä, kuinka turvakodeista ja väkivaltatyön avopalveluista lähisuhdeväkivaltaan apua hakeneiden tilanne ja palvelujen saatavuus on korona-aikana muuttunut.

Tutkimuksen aineistona on käytetty turvakodeista korona-aikana kerättyjä seurantakyselyjä sekä turvakotien ja väkivaltatyön avopalvelujen työntekijöiden ryhmähaastatteluja.

Esimerkiksi digitaalisen ja taloudellisen väkivallan muodot ovat nousseet aiempaa vahvemmin esille asiakastyössä. Ammattilaisten keskuudessa ovat herättäneet huolta myös lasten katoaminen väkivaltapalvelujen piiristä ja se, kuinka haavoittuvat ryhmät, kuten maahanmuuttajat, pääsevät palvelujen piiriin.

— Lähisuhdeväkivaltaan haetaan yleensä apua vasta pitkän ajan kuluttua väkivallan alkamisesta. Korona-­aikana tapahtunut väkivalta saattaa siten näkyä palvelujärjestelmän kuormituksena vielä vuosien päästä, toteaa tutkimuksen Tampereen yliopiston osahankeen johtaja, sosiaalipolitiikan apulaisprofessori Marita Husso.

Korona-­aika teki tutkimuksen mukaan näkyväksi sekä asiakkaiden yksinäisyyden ja eristyksen että palvelujärjestelmän aukot ja rakenteellisten ratkaisujen tarpeen.
Vaikuttava väkivaltatyö edellyttää tutkijoiden mukaan aihepiirin opintojen sisällyttämistä osaksi tutkintoja ja koulutusta sekä väkivaltatyön valtakunnallista ja alueellista koordinointia.

— On myös tärkeää, että väkivallasta kysytään sosiaali- ja terveyspalveluissa systemaattisesti ja väkivaltaan on tarjolla apua. Väkivaltaan puuttuminen vähentää inhimillistä kärsimystä ja säästää merkittävän määrän kustannuksia, Husso sanoo.

— Väkivaltatyön ja palvelujärjestelmän kehittämiselle sekä aihepiirin tutkimuksen resurssien lisäämiselle on suuri tarve. Väkivaltaan puuttuminen ja sen vähentäminen on yhteiskunnallisen muutoksen, tasa-arvon ja kestävän kehityksen edellytys, Husso toteaa.

Tutkimus on osa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Tampereen yliopiston ja Turun yliopiston Koronaepidemian vaikutukset lähisuhdeväkivallan kokemuksiin ja palveluiden käyttöön (KOVÄ) -hanketta. Hankkeen tutkimusten yleistajuisia abstrakteja kootaan Sosiaalilääketieteen yhdistyksen sivuille.

Tutkimus on saanut rahoitusta eduskunnan myöntämästä lisämäärärahasta koronaepidemian yhteiskunnallisten vaikutusten tutkimiseen.  

Husso, M., Hyväri, E., Kaittila, A., Hietamäki, J., Karhinen-Soppi, A., Kekkonen, O., & Tuominen, J. (2021) Korona, koti ja kontrolli: väkivaltatyöntekijöiden  näkemyksiä lähisuhdeväkivallan kohteina olleiden  avun saamisen haasteista korona-aikana. Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti, 2021: 58: 349–360


Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Apulaisprofessori Marita Husso, Tampereen yliopisto
marita.husso@tuni.fi


Erikoistutkija Anniina Kaittila, Turun yliopisto
sairai@utu.fi


Erikoistutkija Johanna Hietamäki, THL
johanna.hietamaki@thl.fi

Kuvat

Kuva: Jonne Renvall /Tampereen yliopisto
Kuva: Jonne Renvall /Tampereen yliopisto
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Tampereen yliopisto
Tampereen yliopisto
Kalevantie 4
33014 TAMPEREEN YLIOPISTO

p. 0294 5211https://www.tuni.fi

Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa. 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto

290 000 viestiä vihapuheesta – tutkimus selvitti, millaista on keskustelu vihapuheesta somessa24.6.2025 09:15:00 EEST | Tiedote

Tutkijat ovat julkaisseet ensimmäisen vihapuhetta metatasolla käsittelevän, laajaan keskusteluaineistoon pohjautuvan tutkimusartikkelin. Tutkimuksen mukaan vihapuheen käsitteen avulla käydään kamppailua tiedosta, totuudesta ja yhteiskunnallisista valta-asetelmista. Keskusteluissa vihapuhetta normalisoitiin ja oikeutettiin samalla väheksyen sen vaikutuksia sekä yhteiskuntaan että vihapuheen kohteisiin.

Väitös: Koulun keskustelukulttuuri ja sosiaalinen pääoma vahvistavat ruotsinkielisten nuorten luottamusta poliittisiin kykyihinsä19.6.2025 10:21:48 EEST | Tiedote

Valtiotieteen maisteri Venla Hannuksela selvittää väitöskirjassaan, miksi ruotsinkieliseen vähemmistöön kuuluvat suomalaisnuoret luottavat kykyihinsä ymmärtää politiikkaa ja vaikuttaa siihen enemmän kuin suomenkieliset nuoret. Tutkimus tunnistaa kaksi selitystä: ruotsinkielisten koulujen avoimemman poliittisen keskusteluilmapiirin ja ruotsinkielisten vahvemman sosiaalisen yhteisön. Vaikka vähemmistöasema osaltaan selittää ruotsinkielisten tilannetta, koulujen poliittiseen keskusteluun ja nuorten yksinäisyyden torjumiseen panostamalla voidaan vahvistaa kaikkien nuorten poliittisen osallistumisen edellytyksiä.

Doktorsavhandling: Skolans diskussionskultur och socialt kapital stärker svenskspråkiga ungdomars förtroende för sin politiska förmåga19.6.2025 10:20:10 EEST | Tiedote

Politices magister Venla Hannuksela undersöker i sin doktorsavhandling varför finländska ungdomar som tillhör den svenskspråkiga minoriteten har större tilltro till sin förmåga att förstå och påverka politik än finskspråkiga ungdomar. Forskningen identifierar två förklaringar: ett öppnare politiskt diskussionsklimat i svenskspråkiga skolor och starkare sociala gemenskaper bland svenskspråkiga. Även om minoritetsstatus delvis förklarar situationen för svenskspråkiga ungdomar, kan satsningar på politiska diskussioner i skolor och på att motverka ungas ensamhet stärka alla ungdomars möjligheter till politiskt deltagande.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye