Tampereen yliopisto

Kotitalouksien ryhmittely ruokahävikin syiden mukaan voi auttaa kauppaa vastuullisuudessa

Jaa
Tampereen yliopistossa tehty tutkimus selvitti ruokahävikin syiden ja ruokaostosten yhteyksiä suomalaisissa kotitalouksissa. Tutkijat tunnistivat kuusi ruokakaupan asiakaskunnan osaa eli hävikkisegmenttiä, joita luonnehtivat kuluttajien kertomat erilaiset syyt ruokahävikille. Tieto voi auttaa kauppaa vastuullisuustyössä sen tukiessa kuluttajia ruokahävikin hallinnassa. Tutkimus on uusin osoitus monitieteisestä LoCard-hankkeesta, joka hyödyntää kaupan kanta-asiakasjärjestelmän tietoa tieteellisessä tutkimuksessa.
Kuva: Jonne Renvall/Tampereen yliopisto
Kuva: Jonne Renvall/Tampereen yliopisto

Tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa Tampereen yliopiston tutkijat luokittelivat kotitalouksia hävikkisegmentteihin kyselytutkimuksen perusteella. Toisessa vaiheessa samojen suostumuksensa antaneiden kuluttajien ostokäyttäytymistä tarkasteltiin kanta-asiakasjärjestelmän tuottaman ostodatan pohjalta. Ruokahävikin tutkimuksessa asiakasdataa ei ole aiemmin hyödynnetty vastaavassa määrin.

Tutkimus tunnisti kuusi hävikkisegmenttiä kotitalouksissa. Ryhmittely koostettiin sen perusteella, mitä kuluttajat itse kertoivat ruokahävikin syyksi. Syitä olivat muun muassa pakkauksen päivämäärämerkinnän ylittyminen tai se, että lapset eivät syö kaikkea heille tarjottua ruokaa.

Eri segmenttien ruokaostoksissa esimerkiksi vihannesten ja hedelmien määrä vaihteli. Tutkimus havaitsi eroja myös siinä, ostettiinko kotitalouteen pääasiassa vaaleata vai tummaa leipää.

Vihannesten ja hedelmien sekä leivän pilaantuminen mainittiin yleisimpänä syynä ruokahävikille. Tutkimuksen tarkastelemista kuluttajista 13 % ilmoitti, ettei heidän kotitaloudessaan synny lainkaan ruokahävikkiä. Nollahävikin segmentissä korostuivat iältään vanhemmat ja pienituloiset, samoin yhden tai kahden hengen kotitaloudet.

– Ruokahävikin ratkaisut edellyttävät tutkimuksen huomiota kuluttajien arkeen ja heidän aktivoimistaan kestävämpiin valintoihin, mutta myös kauppa voi osallistua ruokahävikin vähentämiseen kodeissa. Koska hävikin synty kytkeytyy osittain ostoskäyttäytymiseen, tarvitsemme tietoa kotitalouksista, sanoo palvelujen ja kaupan professori Elina Närvänen.

Segmentit erosivat taustatekijöiltään muun muassa iän, varallisuuden ja perhekoon mukaan.

Nyt tunnistetut segmentit auttavat Närväsen mukaan ymmärtämään paremmin kotitalouksien käyttäytymistä ruokahävikin synnyssä. Hävikin vähentämiseksi on tarkasteltava myös muita ruokaketjun toimijoita.

– Kaupan alan yritykset voivat kehittää tutkimustiedon avulla vaikuttavaa kuluttajaviestintää ja tapoja tukea kotitalouksien hävikin hallintaa, Närvänen toteaa.

LoCard -hanke käyttää ruokakaupan ostodataa yhteiskunnan ja terveyden tutkimiseen

Ruokahävikkitutkimuksen aineisto koostui suostumuksensa antaneiden S-ryhmän asiakasomistajien ostodatasta ja kyselyaineistosta. Tutkimus on osa Helsingin ja Tampereen yliopistojen LoCard -hanketta, jossa hyödynnetään suostumuksensa antaneiden S-ryhmän asiakasomistajien ostodataa terveys- ja yhteiskuntatieteellisessä tutkimuksessa. S-ryhmän rooli on tutkimushankkeessa mahdollistava: se antaa asiakasomistajille mahdollisuuden osallistua yliopistojen tutkimukseen, mutta ei määrittele tai ohjaa tutkijoiden tekemistä millään tavalla, eikä sillä ole pääsyä tutkimusaineistoon.

Tutkijat puhuvat ostodatan kiertotaloudesta, kun aiemmin yritysten käytössä ollut kanta-asiakastieto tuottaa uudelleen yhteiskunnallista arvoa tieteellisen tutkimuksen keinoin. Nyt raportoitu tutkimus katsoo datan ansiosta arjen kuluttajatasolle ja pureutuu yhteen globaaliin kestävyyshaasteeseen: ruokahävikin vähentämiseen kotitalouksissa.

Tutkimuksesta vastasivat Tampereen yliopiston tutkijat Wastebusters -tutkimusryhmästä, joka tuottaa uutta tietoa ja konkreettisia toimintatapoja ruokahävikin vähentämiseksi.

Tutkimusartikkeli on hyväksytty julkaistavaksi International Journal of Consumer Studies -tiedelehdessä. Viitetiedot ja abstrakti on julkaistu verkossa.

Tutkimusartikkeli

Närvänen, E., Mesiranta, N., Saarijärvi, H., & Nevalainen, J. (2023). Examining consumer food waste through grocery retailers' customer data: Segments and practical implications. International Journal of Consumer Studies, 1– 18. https://doi.org/10.1111/ijcs.12903

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Palvelujen ja kaupan professori Elina Närvänen
elina.narvanen@tuni.fi
050 318 6016

Kuvat

Kuva: Jonne Renvall/Tampereen yliopisto
Kuva: Jonne Renvall/Tampereen yliopisto
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Tampereen yliopisto
Tampereen yliopisto
Kalevantie 4
33014 TAMPEREEN YLIOPISTO

p. 0294 5211https://www.tuni.fi

Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto

290 000 viestiä vihapuheesta – tutkimus selvitti, millaista on keskustelu vihapuheesta somessa24.6.2025 09:15:00 EEST | Tiedote

Tutkijat ovat julkaisseet ensimmäisen vihapuhetta metatasolla käsittelevän, laajaan keskusteluaineistoon pohjautuvan tutkimusartikkelin. Tutkimuksen mukaan vihapuheen käsitteen avulla käydään kamppailua tiedosta, totuudesta ja yhteiskunnallisista valta-asetelmista. Keskusteluissa vihapuhetta normalisoitiin ja oikeutettiin samalla väheksyen sen vaikutuksia sekä yhteiskuntaan että vihapuheen kohteisiin.

Väitös: Koulun keskustelukulttuuri ja sosiaalinen pääoma vahvistavat ruotsinkielisten nuorten luottamusta poliittisiin kykyihinsä19.6.2025 10:21:48 EEST | Tiedote

Valtiotieteen maisteri Venla Hannuksela selvittää väitöskirjassaan, miksi ruotsinkieliseen vähemmistöön kuuluvat suomalaisnuoret luottavat kykyihinsä ymmärtää politiikkaa ja vaikuttaa siihen enemmän kuin suomenkieliset nuoret. Tutkimus tunnistaa kaksi selitystä: ruotsinkielisten koulujen avoimemman poliittisen keskusteluilmapiirin ja ruotsinkielisten vahvemman sosiaalisen yhteisön. Vaikka vähemmistöasema osaltaan selittää ruotsinkielisten tilannetta, koulujen poliittiseen keskusteluun ja nuorten yksinäisyyden torjumiseen panostamalla voidaan vahvistaa kaikkien nuorten poliittisen osallistumisen edellytyksiä.

Doktorsavhandling: Skolans diskussionskultur och socialt kapital stärker svenskspråkiga ungdomars förtroende för sin politiska förmåga19.6.2025 10:20:10 EEST | Tiedote

Politices magister Venla Hannuksela undersöker i sin doktorsavhandling varför finländska ungdomar som tillhör den svenskspråkiga minoriteten har större tilltro till sin förmåga att förstå och påverka politik än finskspråkiga ungdomar. Forskningen identifierar två förklaringar: ett öppnare politiskt diskussionsklimat i svenskspråkiga skolor och starkare sociala gemenskaper bland svenskspråkiga. Även om minoritetsstatus delvis förklarar situationen för svenskspråkiga ungdomar, kan satsningar på politiska diskussioner i skolor och på att motverka ungas ensamhet stärka alla ungdomars möjligheter till politiskt deltagande.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye