Koulun ja suunnittelijoiden yhteistyöstä tukea kestävän yhteiskunnan rakentamiseen
Koulun ja suunnittelijoiden yhteistyö on osoittautunut lupaavaksi keinoksi saada nuorten ääni kuuluviin kaupunki- ja aluesuunnittelussa. Tämä selvisi tutkimushankkeessa, jossa kokeiltiin suunnittelijoiden osallistumista oppitunneille. Kokemusten pohjalta koottiin muistilista avuksi yhteistyöstä kiinnostuneille opettajille, rehtoreille ja suunnittelun edustajille sekä toimintasuositukset kansalliselle kehitystyölle.

Kaupunki- ja aluesuunnittelijat tarvitsevat tietoa nuorten näkökulmista, arvoista ja tarpeista voidakseen tehdä suunnitelmista laadukkaita ja kestävän kehityksen mukaisia. Koulun ja suunnittelijoiden yhteistyön kautta nuoret voivat osallistua elinympäristöään koskevaan suunnitteluun oppitunneilla. Oppitunneilla mahdollisuus osallistua ja tuottaa tietoa tavoittaa niitäkin nuoria, jotka eivät osallistuisi muulla tavoin.
Koulun näkökulmasta yhteistyö auttaa kehittämään nuorten toimijuutta. Konkreettiset osallistumismahdollisuudet tukevat nuorten valmiuksia edistää kestävyyttä tulevaisuudessa myös muissa toimintaympäristöissä ja yhdessä toisten nuorten ja muiden yhteiskunnallisten toimijoiden kanssa.
Vuoropuhelu lisäsi nuorten ymmärrystä kaupungin toiminnasta
Suomen ympäristökeskuksen toteuttaman URGENT-hankkeen toimintatutkimuksessa nuoret tekivät oppitunneilla ehdotuksia kaupungin osallistuvaan budjetointiin ja maakuntaohjelman valmisteluun. Mukana oli kahdeksasluokkalaisten koko ikäluokka kouvolalaisesta peruskoulusta ja valinnaiskurssin opiskelijat lukiosta Helsingissä. Opintojaksoilla nuoret myös keskustelivat vierailevien suunnittelijoiden kanssa kestävästä suunnittelusta.
Tietoa koottiin havainnoimalla oppitunteja ja lukiossa opettajat myös lähettivät oppituntien jälkeen ääniviestejä tutkijoille, joissa he reflektoivat oppitunnin kulkua ja ilmapiiriä. Nuorten kokemuksia koottiin haastatteluilla opintojakson lopulla. Myös opettajia ja suunnittelijoita haastateltiin.
"Nuoret olivat olettaneet kaupungin työntekijöiden olevan vastahakoisia kaikessa, mutta he yllättyivät keskustelun sujuvuudesta ja siitä, miten paljon kaupunki jo tekee kestävyyden edistämiseksi", kertoo Suomen ympäristökeskuksen tutkija Iikka Oinonen.
Konkreettiset osallistumismahdollisuudet tukevat toimijuutta
Hankkeessa toteutettiin lisäksi valtakunnallinen kysely, jolla selvitettiin 15–29-vuotiaiden toimijuuteen vaikuttavia tekijöitä. Kyselyyn vastasi 940 nuorta. Hieman yllättäen ne nuoret, jotka ilmoittivat tuntevansa hyvin omat vaikuttamismahdollisuutensa kestävyysasioissa, vastasivat hyödyntävänsä niitä vain harvoin. Myös matala luottamus oman toiminnan vaikuttavuuteen ennusti matalaa toimijuutta.
Toimijuuden toteutumista voidaan kasvatuksessa tukea antamalla nuorille valmiuksia ymmärtää ja käsitellä kestävyysmurrokseen liittyvän tiedon epävarmuuksia ja ristiriitoja sekä tarjoamalla nuorille kaupunkisuunnitteluun osallistumisen tapaisia konkreettisia vaikuttamisen kokemuksia, jotka vahvistavat heidän luottamustaan oman toiminnan vaikuttavuuteen.
Muistilista koulun ja suunnitteluorganisaation kohtaamiseen
Koulun ja suunnittelun yhteistyöstä saatujen kokemusten pohjalta tutkimushankkeessa koottiin muistilista opettajille, rehtoreille ja suunnittelun edustajille.
Koulun ja suunnittelun yhteistyön harkitsemisen voi aloittaa tunnistamalla yhteistyötä tukevia ja estäviä tekijöitä organisaatioiden sisällä. Yhteistyön toteuttamisessa on hyvä lähteä liikkeelle tunnustellen ja pyrkiä rakentamaan riittävän jaettua näkemystä yhteistyön tarkoituksesta, osapuolten tavoitteista, odotuksista ja vastuista.
Muistilista löytyy kokonaisuudessaan Suomen ympäristökeskuksen julkaisemasta raportista: Nuorten osallistuminen kaupunki- ja aluesuunnitteluun oppitunneilla - Muistilista koulun ja suunnitteluorganisaation kohtaamiseen
Kansallinen työ tukemaan yhteistyön hyödyntämistä laajemmin
Koulut ja suunnitteluorganisaatiot voivat kehittää yhteistyötään itse paikallisesti. Lisäksi kehitystyötä on tehtävä myös alueellisella ja kansallisella tasolla. Hanke ehdottaa kolmea toimintalinjaa hallinnolliset rajat ylittävän yhteistyön tukemiseksi.
1) Yhteistyötä helpottaa, jos koulut ja suunnitteluorganisaatiot nimeävät kontaktihenkilöt, jotka huolehtivat yhteistyöehdotusten välittymisestä organisaatioiden välillä ja sisällä. Kontaktihenkilöistä voi muodostua oma verkostonsa tai osa jotain olemassa olevaa alueellista verkostoa. Verkostoitumista voi tukea kansalliselta tasolta.
2) Kestävyys-, yhteiskunta-, kansalais-, demokratia- ja ihmisoikeuskasvatusta voidaan kehittää kokonaisuutena, osana yhteiskunnan kollektiivista sivistymistä.
3) Koulun ja suunnittelujärjestelmän yhteistyötä voidaan edistää kokeilemalla kaikilla hallinnon tasoilla. Valtionhallinnon toimijat voivat koota ja jakaa tietoa kokemuksista ja hyvistä käytännöistä.
Suositukset ovat kokonaisuudessaan luettavissa URGENT-hankkeen toimintasuosituksista: Koulun ja suunnittelun yhteistyöstä tukea kestävän yhteiskunnan rakentamiseen
Nuoret kaupunki- ja aluesuunnittelussa - yhteinen ja sukupolvien välinen oppiminen kestävyysmuutoksen vauhdittajana (URGENT) on Suomen Akatemian rahoittama nelivuotinen hanke, joka päättyy elokuussa 2023.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Iikka OinonenTutkija
Puh:0295 251 014etunimi.sukunimi@syke.fiMaija FaehnleErikoistutkija
Puh:0295 251 109etunimi.sukunimi@syke.fiMediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa
Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.
Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.
Linkit
- URGENT-hanke syke.fissä
- Nuorten osallistuminen kaupunki- ja aluesuunnitteluun oppitunneilla - Muistilista koulun ja suunnitteluorganisaation kohtaamiseen. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 24/2023.
- Koulun ja suunnittelun yhteistyöstä tukea kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Tutkimushankkeen toimintasuosituksia / Urgent.
- Oinonen, I., Seppälä, T., Paloniemi R. 2023. How does action competence explain young people’s sustainability action? Environmental Education Research.
On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
Viikkokatsaus 1.–5.12.202527.11.2025 12:04:01 EET | Tiedote
Hei! Tässä tiedoksesi meillä Suomen ympäristökeskuksessa ensi viikolla ilmestyviä tiedotteita, uutisia, kampanjoita, blogeja ja uutiskirjeitä. Mukana myös tulevia tapahtumia ja webinaareja. Jakelemme viikkokatsauksen torstaisin STT:n kautta. Koosteet löytyvät myös STT-uutishuoneesta, josta voit tilata kaikki Suomen ympäristökeskuksen tiedotteet.
Finland must accelerate efforts towards a circular economy of plastics27.11.2025 07:02:00 EET | Press release
Progress has been made in advancing the circular economy for plastics, but Finland remains far from its targets and significant additional measures are needed. A new report from the PlastLIFE project, published by the Finnish Environment Institute, highlights how reducing unnecessary plastic consumption, preventing littering, and improving recycling efficiency are key to achieving a circular economy. The issue is pressing, as plastics continue to have considerable climate and environmental impacts. Finland’s goal is to establish a sustainable circular economy for plastics by 2030.
Suomen kiihdytettävä muovien kiertotalouden toimia27.11.2025 07:01:00 EET | Tiedote
Muovien kiertotaloudessa on nähtävissä edistystä. Tavoitteista ollaan kuitenkin niin kaukana, että merkittäviä lisätoimia tarvitaan. Suomen ympäristökeskuksen julkaisema PlastLIFE-hankkeen raportti nostaa esiin, miten muovien turhan kulutuksen vähentäminen, roskaantumisen ehkäisy ja kierrätyksen tehostaminen edistävät kiertotalouden toteutumista. Aihe on ajankohtainen, sillä muovien ilmasto- ja ympäristövaikutukset ovat edelleen huomattavia. Suomen tavoitteena on saavuttaa muovien kestävä kiertotalous vuoteen 2030 mennessä.
Viikkokatsaus 24.–28.11.202520.11.2025 11:57:48 EET | Tiedote
Hei! Tässä tiedoksesi meillä Suomen ympäristökeskuksessa ensi viikolla ilmestyviä tiedotteita, uutisia, kampanjoita, blogeja ja uutiskirjeitä. Mukana myös tulevia tapahtumia ja webinaareja. Jakelemme viikkokatsauksen torstaisin STT:n kautta. Koosteet löytyvät myös STT-uutishuoneesta, josta voit tilata kaikki Suomen ympäristökeskuksen tiedotteet.
Proposal for saving the Baltic Sea: 34 actions to strengthen the network of marine protected areas18.11.2025 10:00:00 EET | Press release
Joint press release from Metsähallitus and Finnish Environment Institute Baltic Sea nature is threatened by eutrophication, pollution and climate change. The Roadmap for the development of marine protected area network in Finland until 2030, which was drawn up in cooperation between a number of organisations, presents 34 actions for improving the status of the Baltic Sea, safeguarding the most valuable marine areas and achieving international conservation area targets. Never before has an equally extensive and comprehensive plan for the conservation of marine nature been drawn up in Finland.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme