Koulupsykologi kuuluu kouluun, ei sote-maakuntaan
Opiskeluhuolto psykologeineen ja kuraattoreineen tukee sekä lasten ja nuorten oppimista että hyvinvointia. Koulupsykologin työhön kuuluvat mm. arviointi ja hoito, ohjaus ja neuvonta, tutkimukset, konsultointi sekä työskentely ryhmien ja koko kouluyhteisön kanssa. Tätä työtä ei voi tehdä erillään koulun arjesta.
– Psykologien ja kuraattorien siirtäminen sote-maakuntiin tai uusien ammattiryhmien tuominen kouluihin ei ratkaise mitään – päinvastoin tämä on riski opiskeluhuoltotyön onnistumisen kannalta. Sen sijaan nykyisen oppilashuollon lakisääteiset palvelut pitää resursoida kunnolla. Nuorten varhainen lyhytkestoinen hoito voidaan toteuttaa nykyisellä järjestelmällä, kunhan henkilöstöä on riittävästi ja he saavat koulutuksen ja työnohjauksen, muistuttaa Psykologiliiton puheenjohtaja Annarilla Ahtola.
Miksi koulupsykologin työ kuuluu kouluun?
Psykologian alan tieteellinen neuvottelukunta on myös suosituksessaan ottanut kantaa sen puolesta, että toiminta on osa sivistystointa. Lisäksi eduskunnan sivistysvaliokunta on edellyttänyt, että opiskeluhuoltolain edellyttämät palvelut voidaan jatkossakin toteuttaa kouluissa ja oppilaitoksissa lähipalveluna. Kansallisen koulutuksen arviointikeskus Karvin laatima tuore selvitys osoittaa, että opiskeluhuoltopalveluiden saatavuus ja henkilöstön riittävyys ovat tärkeitä kehittämistarpeita.
Psykologiliitto esittää, että psykososiaalisen opiskeluhuollon järjestämisvastuu säilyy koulun tai oppilaitoksen sijaintikunnalla, ja kunta tuottaa palvelut itse. Mikäli kaikki sote-maakunnan kunnat yhdessä niin päättävät, ne voivat ostaa koulupsykologin ja kuraattorin palvelut maakunnan tuottamana.
Tarvitaan resursseja, ei hallintosiirtoa
Jos varhaisen hoidon määrää halutaan koulussa lisätä, pitää kouluihin ja oppilaitoksiin palkata riittävästi psykologeja sekä kouluttaa myös kuraattorit ja terveydenhoitajat lyhyiden interventioiden osaajiksi.
– Lakisääteiset henkilöstöresurssit on saatava kuntoon säätämällä kaikille kouluasteille sitova mitoitussuositus, 600-800 oppilasta/psykologi. Nykyisellään mitoitus ei ole sitova ja se ylittyy monissa kunnissa ja oppilaitoksissa jopa moninkertaisesti. Oppilashuollon nykyiset haasteet syntyvät siis ensisijaisesti lakisääteisten vakanssien puutteesta, eivät opiskeluhuollon hallinnollisesta sijoittumisesta. Opiskeluhuollon psykologien ja kuraattorien siirtäminen sote-maakuntiin todennäköisesti jopa vähentäisi koulujen ja oppilaiden saamaa palvelua, Ahtola painottaa.
Mikä siirtosuunnitelmassa on vialla?
– Perusteeksi suunnitellulle siirrolle on esitetty pienten kuntien vaikeuksia palkata tarvittavaa henkilöstöä. Mikään ei ole tähänkään asti estänyt pieniä kuntia palkkaamasta psykologeja ja kuraattoreita yhteisesti, mutta mahdollisuutta on hyödynnetty varsin vähän. Jos kunta järjestää opetusta, sillä on oltava varaa ja osaamista myös lakisääteisen psykologi- ja kuraattorityön järjestämiseen, sanoo puheenjohtaja Ahtola.
Psykologiliiton mielestä psykologien ja kuraattoreiden siirtosuunnitelma hallintokunnasta toiseen on vakava riski, jolle ei ole osoitettu järkeviä perusteita. Jo tällä hetkellä psykologi tarjoaa varhaisen vaiheen hoitoa koulussa ja oppilaitoksessa – jos tätä halutaan lisätä, tarvitaan lisää koulupsykologeja, ei hallintokunnan siirtoa. Psykologin ja kuraattorin paikka on koulussa ja oppilaitoksessa, lähellä oppilaita ja muuta henkilöstöä.
Psykologiliiton kannanotto: https://www.psyli.fi/ajankohtaista/liiton_kannanotot/koulun_ja_oppilaitoksen_psykologityo_kuuluu_kouluun_ei_sote-maakuntiin.3369.blog
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Annarilla Ahtola
Puheenjohtaja
Suomen Psykologiliitto ry
annarilla.ahtola@psyli.fi
p. 040 687 7677
Vera Gergov
Ammattiasioista vastaava psykologi
Suomen Psykologiliitto ry
vera.gergov@psyli.fi
p. 040 809 8028
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Psykologiliitto
Koulupsykologille ei pääse, mutta aluehallintovirastot tyytyvät seuraamaan tilannetta1.2.2024 09:17:08 EET | Tiedote
Hyvinvointialueiden omavalvonnassa käy ilmi, että lain vaatimia opiskeluhuollon psykologipalveluja ei suuressa osassa Suomea ole saatavilla. Lain noudattamista valvovat aluehallintovirastot eivät ole toistaiseksi puuttuneet tilanteeseen ja on epäselvää aiheuttaako lain rikkominen hyvinvointialueille minkäänlaisia seuraamuksia. Samaan aikaan opiskeluhuollon palveluihin kohdistuu odotuksia lasten ja nuorten terapiatakuun toteuttamisessa. Psykologiliitto vaatii konkreettisia toimenpiteitä, jotta lapset ja nuoret saavat heille kuuluvat psykologipalvelut.
Psykologit: siirtyminen hyvinvointialueille ei onnistunut hyvin7.12.2023 10:12:46 EET | Tiedote
Suuri osa psykologeista katsoo, että siirtyminen hyvinvointialueille ei ole onnistunut hyvin. Käytännön asioissa on monia puutteita, jotka hyvinvointialueiden kannattaa korjata parantaakseen veto- ja pitovoimaansa työnantajina. Psykologiliitto teki jäsenilleen laajan työolotutkimuksen keväällä 2023.
Psykologit ovat kiintyneitä ammattiinsa, mutta työnantajat eivät ole kovin hyvin onnistuneet sitouttamaan heitä28.11.2023 12:30:35 EET | Tiedote
Suomen Psykologiliiton toteuttaman työolotutkimuksen perusteella psykologien työtä johdetaan Suomessa vaihtelevasti. Psykologit ovat hyvin sitoutuneita toimimaan psykologian alalla, mutta työnantajat eivät ole onnistuneet sitouttamaan heitä kovin hyvin. Perehdyttämiseen ja palautteen antamiseen työpaikoilla kannattaisi panostaa.
Psykologit nauttivat työstään, mutta jaksaminen on koetuksella23.11.2023 12:15:21 EET | Tiedote
Suomen Psykologiliiton toteuttaman työolotutkimuksen perusteella suomalaiset psykologit kokevat työssään runsaasti työn imua. Suurin osa psykologeista kokee työnsä mielekkääksi ja on tyytyväisiä työhönsä. Mahdollisuudet vaikuttaa omaan työhön kuitenkin vaihtelevat, ja moni kokee työn aiheuttamaa kuormitusta.
Suomen Psykologiliitto: Työelämään saatava suojaa psyykkiseltä kuormitukselta18.11.2023 13:46:31 EET | Tiedote
Psyykkisen kuormituksen hallintaan työelämässä tarvitaan konkreettisia ratkaisuja. Suomen Psykologiliiton liittovaltuusto ja Akavan puheenjohtaja Maria Löfgren haluavat nostaa mielenterveyden EU:n agendalle.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme