Koulutuksen keskittämisen nurja puoli – alueellinen saatavuus vaikuttaa nuorten koulutusvalintoihin ja jopa tutkinnon suorittamistodennäköisyyteen
11.1.2021 09:00:00 EET | Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA | Tiedote

Koulutuksen tarjontaa on pyritty tehostamaan niin Suomessa kuin muissakin länsimaissa keskittämällä koulutusta suurempiin yksiköihin ja lakkauttamalla pienempiä oppilaitoksia. Tällä toiminnalla säästetään kenties koulutuskustannuksissa, mutta alueellista saatavuutta heikentämällä vaikutetaan myös nuorten koulutusvalintoihin ja työmarkkinamenestykseen.
Keskittäminen lisää etäisyyttä koulutukseen ja kasvattaa näin opiskelun kustannuksia. Koulutustarjonnan supistamisen vaikutukset ovat kriittisiä toisen asteen koulutuksessa, jossa nuoret valitsevat erilaisten alojen väliltä ja voivat pahimmillaan jättäytyä kokonaan koulutuksen ulkopuolelle.
Etlan tutkimuspäällikkö Hanna Virtasen ja tutkija Krista Riukulan tuoreessa tutkimuksessa Koulutuksen keskittäminen muuttaa nuorten koulutus- ja urapolkuja (ETLA Muistio 94) tarkastellaan 2000-luvulla lukiokoulutuksen sekä tekniikan ja palvelualojen ammatillisen koulutuksen tarjontaan tehtyjen leikkausten vaikutuksia nuorten koulutusvalintoihin, opintojen etenemiseen sekä työmarkkinoille sijoittumiseen.
Tutkimuksen perusteella lukiokoulutuksen alueellisen saatavuuden heikentäminen vaikuttaa ennen kaikkea nuorten toisen asteen koulutusalavalintaan. Lukiokoulutuksen vähentäminen lisää siis odotetusti ammatilliseen koulutukseen sijoittumista.
Tutkimuksen kenties huolestuttavin tulos on, että ammatillisen koulutuksen saatavuuden vähentäminen voi heikentää nuorten todennäköisyyttä suorittaa toisen asteen tutkinto. Erityisen merkittävä rooli on tekniikan alan koulutuksella. Tekniikan alan tarjonnan leikkaaminen alentaa varsinkin matalasti koulutettujen vanhempien lasten koulutukseen hakeutumista 16-vuotiaana sekä toisen asteen tutkinnon suorittamisen todennäköisyyttä 20-vuotiaaksi mennessä. Samalla kasvaa todennäköisyys, että nuori ajautuu tilanteeseen, jossa hän jää kokonaan koulutuksen ja työelämän ulkopuolella.
Nuorten 16-vuotiaana tekemillä koulutusvalinnoilla on merkitystä heidän elämäänsä myös pidemmällä aikavälillä: valinnat vaikuttavat suoritettuihin tutkintoihin sekä työmarkkinoille sijoittumiseen ainakin vielä 21-vuotiaana. Koulutuksen tarjonnan liiallinen keskittäminen voi kasvattaa sekä ryhmien välisiä koulutuseroja että alueiden välistä eriarvoisuutta. Myös työn tarjonta voi heikentyä koulutusleikkauksia kokeneilla alueilla sekä yhteiskunnassa yleisesti, muistuttaa Etlan Hanna Virtanen.
- Koulutuksen keskittäminen voi säästää kustannuksia, mutta näitä päätöksiä tehtäessä on kuitenkin syytä huomioida niiden pitkäaikaiset seuraukset nuorten koulutusvalinnoille ja urapoluille, painottaa Virtanen.
Virtanen, Hanna & Riukula, Krista: Koulutuksen keskittäminen muuttaa nuorten koulutus- ja urapolkuja (ETLA Muistio 94)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Hanna VirtanenTutkimuspäällikkö, ETLA
Puh:044 589 0448hanna.virtanen@etla.fiKuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Etla mukana voittoisassa geopolitiikan strategia- ja skenaariotyössä Kiovassa9.4.2026 10:54:31 EEST | Tiedote
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos oli mukana Kiovassa, Ukrainassa 28–29.3.2026 järjestetyssä kansainvälisessä tapahtumassa, jossa kehitettiin ja testattiin erilaisia geopoliittisten jännitteiden skenaarioita. Etlan tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö kuului Suomen tiimiin, joka voitti tapahtuman skenaario- ja strategiapelin. Tilaisuuden tarkoitus oli kehittää ja testata yhteistyöasetelmia, jotka muodostuisivat eri geopoliittisten jännitteiden skenaarioissa eri maiden tai alueiden välille. Voittoisaan Suomi-tiimiin kuuluivat Ali-Yrkön lisäksi komentaja Ulla Murtomäki Maanpuolustuskorkeakoulusta sekä tutkija Minna Ålander SCEEUS:sta (Stockholm Centre for Eastern European Studies).
Etla: Tekoäly ei lannista vaan innostaa – työtyytyväisyys ei ole kärsinyt eivätkä pelot lisääntyneet7.4.2026 00:01:00 EEST | Tiedote
Tekoälyä käyttävien työtyytyväisyys ei ole muita heikompaa eivätkä he pelkää muita enemmän työn korvautumista. Sen sijaan ns. työn imu on korkeampi niillä työntekijöillä, jotka käyttävät tekoälyä itse työssään, ilmenee Etlan tuoreesta tutkimuksesta. Yhteys on vahvin niillä, joille tekoäly on työn olennainen osa. Kansainvälisestä tutkimuksesta poiketen Suomessa ei ole havaittu tekoälyn käytön yhteyttä teknologiapelkoihin. Pelko oman työpanoksen korvautumisesta teknologialla on pysynyt käytännössä ennallaan vuosien 2018 ja 2023 välillä.
Etla ennustaa: Persianlahden sotatila ei tuhoa Suomen kasvua - kysyntä virkoamassa hitaasti25.3.2026 08:58:00 EET | Tiedote
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ennustaa Suomelle prosentin bkt-kasvua tänä vuonna ja 1,5 prosentin kasvua ensi vuodelle. Kotitalouksien ostovoima kasvaa ja kulutuksen odotetaan hitaasti elpyvän tänä vuonna. Työttömyysaste antaa Suomen suhdannekuvasta jo liian synkän kuvan. Inflaatio kiihtyy tänä vuonna liki kahteen prosenttiin. Velkajarrun alijäämätavoitteen saavuttaminen vaatii Suomessa myös sopeutuksen jatkamista. Keskeinen riski ennusteelle on Persianlahden sotatila, joka ei vielä tuhoa kasvua, mutta pitkittyessään voi jäädyttää kasvun.
Etla: Maahanmuuton kokonaistaloudelliset vaikutukset määräytyvät sen perusteella, ketkä muuttavat, mutta myös sen mukaan, miten Suomi tukee heidän kotoutumistaan23.3.2026 00:01:00 EET | Tiedote
Työperäinen ja korkeasti koulutettu maahanmuutto tuottaa nopeastikin positiivisia julkistaloudellisia vaikutuksia, kun taas humanitaarinen maahanmuutto on alkuvaiheessa kustannus julkiselle taloudelle. Tuoreen Etla-raportin mukaan onnistuneen kotoutumisen ja ajan myötä vaikutuserot kuitenkin kaventuvat. Pelkät julkistalouden laskelmat eivät yksinään riitä kuvaamaan maahanmuuton kokonaistaloudellisia vaikutuksia. Pitkällä aikavälillä maahanmuutolla on ikääntyvän Suomen kannalta myös strateginen merkitys talouskasvun ja hyvinvointivaltion rahoituspohjan kannalta.
Kutsu medialle: Voiko talouskasvu kiihtyä? Etlan ennuste julki 25.3.18.3.2026 12:15:00 EET | Kutsu
Päästäänkö tänä vuonna jo voimakkaampaan kasvuun? Tuliko Hormuzinsalmesta maailmantalouden tulppa? Kohenevatko Suomen työttömyysluvut viimein?
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
