Koulutuksen keskittämisen nurja puoli – alueellinen saatavuus vaikuttaa nuorten koulutusvalintoihin ja jopa tutkinnon suorittamistodennäköisyyteen
11.1.2021 09:00:00 EET | Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA | Tiedote

Koulutuksen tarjontaa on pyritty tehostamaan niin Suomessa kuin muissakin länsimaissa keskittämällä koulutusta suurempiin yksiköihin ja lakkauttamalla pienempiä oppilaitoksia. Tällä toiminnalla säästetään kenties koulutuskustannuksissa, mutta alueellista saatavuutta heikentämällä vaikutetaan myös nuorten koulutusvalintoihin ja työmarkkinamenestykseen.
Keskittäminen lisää etäisyyttä koulutukseen ja kasvattaa näin opiskelun kustannuksia. Koulutustarjonnan supistamisen vaikutukset ovat kriittisiä toisen asteen koulutuksessa, jossa nuoret valitsevat erilaisten alojen väliltä ja voivat pahimmillaan jättäytyä kokonaan koulutuksen ulkopuolelle.
Etlan tutkimuspäällikkö Hanna Virtasen ja tutkija Krista Riukulan tuoreessa tutkimuksessa Koulutuksen keskittäminen muuttaa nuorten koulutus- ja urapolkuja (ETLA Muistio 94) tarkastellaan 2000-luvulla lukiokoulutuksen sekä tekniikan ja palvelualojen ammatillisen koulutuksen tarjontaan tehtyjen leikkausten vaikutuksia nuorten koulutusvalintoihin, opintojen etenemiseen sekä työmarkkinoille sijoittumiseen.
Tutkimuksen perusteella lukiokoulutuksen alueellisen saatavuuden heikentäminen vaikuttaa ennen kaikkea nuorten toisen asteen koulutusalavalintaan. Lukiokoulutuksen vähentäminen lisää siis odotetusti ammatilliseen koulutukseen sijoittumista.
Tutkimuksen kenties huolestuttavin tulos on, että ammatillisen koulutuksen saatavuuden vähentäminen voi heikentää nuorten todennäköisyyttä suorittaa toisen asteen tutkinto. Erityisen merkittävä rooli on tekniikan alan koulutuksella. Tekniikan alan tarjonnan leikkaaminen alentaa varsinkin matalasti koulutettujen vanhempien lasten koulutukseen hakeutumista 16-vuotiaana sekä toisen asteen tutkinnon suorittamisen todennäköisyyttä 20-vuotiaaksi mennessä. Samalla kasvaa todennäköisyys, että nuori ajautuu tilanteeseen, jossa hän jää kokonaan koulutuksen ja työelämän ulkopuolella.
Nuorten 16-vuotiaana tekemillä koulutusvalinnoilla on merkitystä heidän elämäänsä myös pidemmällä aikavälillä: valinnat vaikuttavat suoritettuihin tutkintoihin sekä työmarkkinoille sijoittumiseen ainakin vielä 21-vuotiaana. Koulutuksen tarjonnan liiallinen keskittäminen voi kasvattaa sekä ryhmien välisiä koulutuseroja että alueiden välistä eriarvoisuutta. Myös työn tarjonta voi heikentyä koulutusleikkauksia kokeneilla alueilla sekä yhteiskunnassa yleisesti, muistuttaa Etlan Hanna Virtanen.
- Koulutuksen keskittäminen voi säästää kustannuksia, mutta näitä päätöksiä tehtäessä on kuitenkin syytä huomioida niiden pitkäaikaiset seuraukset nuorten koulutusvalinnoille ja urapoluille, painottaa Virtanen.
Virtanen, Hanna & Riukula, Krista: Koulutuksen keskittäminen muuttaa nuorten koulutus- ja urapolkuja (ETLA Muistio 94)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Hanna VirtanenTutkimuspäällikkö, ETLA
Puh:044 589 0448hanna.virtanen@etla.fiKuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Kutsu medialle: Yrityskauppojen ja yritysjärjestelyjen tuottavuusvaikutukset12.5.2026 10:02:00 EEST | Kutsu
Suomessa on jälleen rikottu ennätyksiä yrityskaupoissa, kun Kone osti TK Elevatorin. Etla on selvittänyt Business Finlandin rahoittamassa monivuotisessa FLOW-tutkimushankkeessa paitsi yrityskauppojen ja yritysjärjestelyjen tuottavuusvaikutuksia, myös yritysten markkinoille tulon ja markkinoilta poistumisen vaikutuksia tuottavuuteen. Lisäksi hankkeessa tutkitaan työvoiman liikkuvuuden ja aineettoman pääoman hallinnan vaikutuksia tuottavuuden dynamiikkaan. Tulokset tukevat tehokkaampaa teollisuus- ja innovaatiopolitiikkaa.
Etla: Iranin sodan vaikutukset Suomen teollisuuteen jäävät maltillisiksi - teollisuuden lisäksi kasvua luvassa myös rakentamiseen ja palvelualoille11.5.2026 00:01:00 EEST | Tiedote
Suomen tehdasteollisuus jatkaa kasvussa tänä vuonna ja kasvu leviää nyt myös rakentamiseen ja palvelualoille. Näin arvioi Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla kevään toimialakohtaisessa ennusteessaan. Teollisuuden näkymät ovat kuitenkin kaksijakoiset: metalliteollisuudella pyyhkii hyvin, kun taas kemian- ja metsäteollisuuden näkymät ovat heikommat. Persianlahden tilanne aiheuttaa epävarmuutta monille toimialoille, mutta Etla arvioi, että vaikutukset teollisuuteen jäävät maltillisiksi. Teollisuuden vientiä tukee Suomen vientikysynnän kasvu sekä kilpailukyky, joka on varovaisillakin mittareilla kohtuullisella tasolla.
Pohjoismainen vertailu: Norja ja Tanska haavoittuvimpia kansainvälisen kaupan häiriöille, Suomi eniten riippuvainen Kiinasta20.4.2026 00:01:00 EEST | Tiedote
Maailmantalouden muutos kohti geotaloutta haastaa Pohjoismaiden pieniä avotalouksia. Pohjoismaiden talous nojaa vahvasti Eurooppaan, mutta maiden strategiset haavoittuvuudet piilevät suurvalloissa eli Yhdysvalloissa ja Kiinassa. Suomen osa- ja komponenttituonnin haavoittuvuudet liittyvät erityisesti Kiinaan, ilmenee tänään julkaistusta raportista. Kaikkein haavoittuvimpia kaupan häiriöille ovat Norja ja Tanska, kun taas Ruotsin ja Islannin kansainvälinen kauppa kestää iskuja paremmin.
Suomi on siirtymässä väestön vähenemisen uralle – ratkaiseva syy on historiallisen matala hedelmällisyys15.4.2026 09:02:54 EEST | Tiedote
Suomi on siirtymässä syntyvyyden laskun myötä väestön vähenemisen uralle, käy ilmi Etlan julkaisemasta tuoreesta väestökatsauksesta. Vuonna 2024 kokonaishedelmällisyys Suomessa oli 1,25 eli kyse on mittaushistorian matalimmasta arvosta, kun väestön uusiutumiseen riittävä taso on 2,07. Viimeinen vuosi, jolloin uusiutumistaso Suomessa ylittyi, oli vuonna 1968. Samalla kun väestö vähenee, eliniät pitenevät. Eliniän pidentymisen pitkä ja tasainen trendi kasvattaa ns. ”vanhimpien vanhojen” määrää nopeammin kuin ennusteissa on osattu huomioida. Vuonna 2024 elinajanodote oli miehillä 79,6 ja naisilla 84,8 vuotta. Muuttoliike ratkaisee Suomen väestömäärän suunnan, mutta se on luonteeltaan heilahtelevaa.
Etla mukana voittoisassa geopolitiikan strategia- ja skenaariotyössä Kiovassa9.4.2026 10:54:31 EEST | Tiedote
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos oli mukana Kiovassa, Ukrainassa 28–29.3.2026 järjestetyssä kansainvälisessä tapahtumassa, jossa kehitettiin ja testattiin erilaisia geopoliittisten jännitteiden skenaarioita. Etlan tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö kuului Suomen tiimiin, joka voitti tapahtuman skenaario- ja strategiapelin. Tilaisuuden tarkoitus oli kehittää ja testata yhteistyöasetelmia, jotka muodostuisivat eri geopoliittisten jännitteiden skenaarioissa eri maiden tai alueiden välille. Voittoisaan Suomi-tiimiin kuuluivat Ali-Yrkön lisäksi komentaja Ulla Murtomäki Maanpuolustuskorkeakoulusta sekä tutkija Minna Ålander SCEEUS:sta (Stockholm Centre for Eastern European Studies).
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
